Ajan­kohtai­sta

Koronarokotteiden aiheuttamat allergiset reaktiot harvinaisia

Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan henkeä uhkaavaan anafylaksiaan.

Tiiamari Pennanen
Kuvituskuva 1
Adobe/AOP

Koronarokotteet voivat muiden rokotteiden tapaan aiheuttaa allergisia reaktioita, mutta ne ovat hyvin harvinaisia, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Laura Korhonen TAYS:n allergiakeskuksesta.

Koronarokotteiden aiheuttamat reaktiot voivat olla joko välittömiä tai viivästyneitä. Välitön reaktio alkaa yleensä nopeasti, tyypillisesti 15–30 minuutin sisällä rokotuksesta, mutta voi ilmestyä myös muutamien tuntien kuluessa.

– Välittömässä allergisessa reaktiossa voi olla iho-oireita, kuten punoitusta, kutinaa, nokkosihottumaa, limakalvojen turvotusta esimerkiksi huulissa tai kielessä, hengitystieoireita, kuten yskä, nuha, hengenahdistus, ruoansulatuskanavan oireita, kuten pahoinvointi, oksentelu, ripuli, tai verenpaineen laskua.

Oireiden vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan henkeä uhkaavaan anafylaksiaan.

Lievä reaktio voidaan hoitaa antihistamiinilla. Anafylaktisen reaktion tärkein hoito on adrenaliini, joka tulee antaa välittömästi ja uusia annos tarvittaessa.

– Potilas tarvitsee seurantaa sairaalassa tai terveyskeskuksessa, koska reaktio voi uusia.

Fimean mukaan Suomessa on todettu 46 koronavirusrokotteen aiheuttamaa vakavaa allergista reaktiota, kertoo Yle.

Jännitys voi muistuttaa allergiaa

Myös monet ei-allergiset reaktiot saattavat muistuttaa oireiltaan välitöntä allergista reaktiota, huomauttaa Korhonen.

– Esimerkiksi jännittämiseen liittyvä ihon punoitus, hengenahdistuksen tunne, sydämen tykytys ja yleinen huonovointisuus voi olla vaikea erottaa allergisesta reaktiosta.

Diagnosointia auttaa usein objektiivisesti havaittavat selkeät oireet, kuten nokkosihottuma, selvä turvotus tai hengityksen vinkuminen.

Anafylaktinen reaktio etenee nopeasti ja oireet vaikeutuvat.

Viivästyneet reaktiot taas alkavat tyypillisesti päivien tai muutaman viikon kuluessa rokotteesta.

– Rokotuskohtaan ilmestyvä turvonnut paukama ja erilaiset eksanteema-tyyppiset ihottumat ovat tyypillisiä viivästyneitä rokotereaktioita.

Este toiselle annokselle?

Viivästyneitä reaktioita ei yleensä ole tarpeen erityisesti tutkia eikä niitä pidetä esteenä uusintarokotuksille samallakaan rokotteella, kertoo Korhonen.

Välitön reaktio sen sijaan saattaa tietyissä tapauksissa estää toisen rokoteannoksen saamisen. Jos välittömän reaktion oireet ovat olleet lieviä ja ihopistotestit ovat jääneet kielteisiksi, on yleensä arvioitu, että potilaalle voidaan antaa koronarokotteen toinen annos. Tuolloin suositellaan 30 minuutin seurantaa normaalin 15 minuutin sijaan.

Lue myös

– Jos potilas on saanut ensimmäisestä koronarokotteesta anafylaksian tasoisen reaktion, on toinen rokoteannos vasta-aiheinen, vaikka ihopistotestit jäisivätkin kielteisiksi.

Koronarokotteen allergiselle reaktiolle altistavia tekijöitä ei tunneta.

– Pfizer-BioNtechin ja Modernan mRNA- rokotteiden todennäköisin allergeeni on rokotteiden sisältämä polyetyleeniglykoli (PEG). Astra Zenecan koronarokote ei sisällä PEG:a, mutta se sisältää apuaineena polysorbaatti 80:a, joka voi aiheuttaa allergiaa. PEG:tä ja polysorbaatti 80:a käytetään melko laajalti apuaineina lääkkeissä. Sekä PEG- että polysorbaatti- allergia ovat harvinaisia. 

Välitöntä herkistymistä PEG:lle ja polysorbaatti 80:lle voidaan tutkia ihopistotestein. Korhonen kertoo, että TAYS:ssa on tehty ihopistotestejä tähän mennessä vajaalle kymmenelle koronarokotteesta oireita saaneelle potilaalle. Kirjallisuudessa koronarokotteiden aiheuttamien välittömien reaktioiden määrä on ollut hieman suurempi kuin muilla rokotteilla.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030