Hidastiko rinovirus A(H1N1)-viruksen leviämistä?
Julkaistu 19.11.2009 16.00
Rinovirus voi hidastaa A(H1N1)-influenssaviruksen leviämistä interferenssimekanismin kautta.
Aiheesta kirjoittava New Scientist -lehti esittelee tavallisen flunssan ja A(H1N1) influenssan kulkua Ranskassa.
Lehden mukaan A(H1N1)-tapaukset lisääntyivät Ranskassa syyskuun alussa, pysyttelivät 160:ssä 100 000 asukasta kohti lokakuun loppuun, minkä jälkeen ne alkoivat jälleen lisääntyä. Rinovirukset lisääntyivät samaan aikaan kuin A(H1N1)-tapaukset vähenivät ja päinvastoin. Vastaavia havaintoja on A(H1N1):n hidastumisesta on tehty myös Ruotsissa ja Norjassa.
Rinovirus voi vaikuttaa ainakin yksilötasolla
Professori Klaus Hedman Haartman-instituutin virologian osastolta ei pidä mahdottomana, etteikö rinovirus olisi voinut jarruttaa A(H1N1):n leviämistä.
– Yksilötasolla ne ihmiset, joilla on rinovirus, voivat olla jonkin aikaa tavanomaista resistentimpiä esimerkiksi A(H1N1)-influenssalle.
THL:n influenssatutkijat ovat selvittäneet A-influenssan ja tämänkertaisen A(H1N1)-viruksen interferonivälitteisen interferenssin. He ovat osoittaneet, että interferoni estää A(H1N1)-viruksen lisääntymistä soluissa.
– A(H1N1)-influenssa kuten todennäköisesti kaikki kausi-influenssavirukset ovat herkkiä elimistön omien solujen tuottamille interferoneille, THL:n tutkimusprofessori Ilkka Julkunen selittää.
– Interferonia tuottavat monet elimistön solut reaktiona virusinfektioon. Tämä tapahtuma on yksi tärkeä tekijä elimistön normaaleissa ja tehokkaissa puolustusvasteissa virusinfektioita vastaan.
Rinovirukset voivat tuskin estää influenssaepidemiaa
Julkusen mukaan ihmisen juuri samanaikainen rinovirusinfektio voisi teoreettisesti estää toisen viruksen lisääntymisen elimistössä.
– Tällöin elimistön rinovirusinfektio saanee aikaan interferonituotantoa, joka voi estää myös influenssaviruksen lisääntymisen siinä yksilössä. Kuinka kauan ja kuinka tehokkaasti vaikkapa rinovirusinfektio estäisi influenssaviruksen lisääntymistä, ei ole tiedossa.
Julkunen pitää ajatusta rinoviruksen vaikutuksesta A(H1N1)-viruksen leviämisen hidastumiseen teoreettisesti mielenkiintoisena.
– En kuitenkaan usko, että rinovirukset voisivat varsinaisesti estää influenssan ja erityisesti sikainfluenssan leviämistä väestössä, koska lähes koko väestö on alttiina sikainfluenssavirusinfektiolle. Jotta ilmiöllä olisi merkittävää vaikutusta koko väestössä, tulisi hyvinkin suuren osan väestöstä sairastua samanaikaisesti ja toistuvasti johonkin muuhun virustautiin kuin influenssaan, jotta sillä olisi merkittävää influenssaepidemian estovaikutusta.
Julkunen toteaa, että muihin hengitystieviruksiin sairastuneita ihmisiä ei aina tiettynä ajankohtana ole kuitenkaan kovin paljoa.
Interferonia voisi käyttää vakavien influenssatapausten hoidossa
Eri interferonityyppejä käytetään monien virustautien kuten virushepatiittien hoidossa.
– Alfa- tai beetainterferoni voisi tällöin olla yksi vaihtoehto hyvin vakavien influenssavirusinfektioiden hoitoon, myös A(H1N1)-influenssan. Näin on erityisesti, jos muut influenssalääkkeet ovat tehottomia tai niille on kehittynyt viruksessa lääkeresistenssi, Julkunen sanoo.
Vuodenaikaisvaihtelun mekanismia ei tunneta
Suomalaistutkijat löytävät muita, rinovirusta todennäköisempiäkin syitä A(H1N1):n leviämisen hidastumiselle alkusyksystä. Hedman huomauttaa että kaikkien virusten vuodenaikaisvaihtelun mekanismit ovat monimutkaisia ja etupäässä tuntemattomia.
– A(H1N1)-influenssan syklisyys voi johtua monista eri tekijöistä ja niiden monimutkaisista yhdistelmistä.
Hän löytää yksinkertaisen selityksen, sille, että A(H1N1)-influenssa alkoi esimerkiksi Suomessa levitä vasta kesän jälkeen.
– Heinäkuun piikki johtui erittäin todennäköisesti siitä, että ihmiset olivat lomalla ja matkustivat paljon myös ulkomaille. Kun suomalaiset palasivat heinä-elokuun vaihteessa kotimaahan eivätkä enää liikkuneet niin paljon ulkomaille, sairastumiset vähenivät.
Ilmastokin vaikuttaa viruksen leviämiseen
Ranskalaiset puolestaan lomailivat ja matkustivat elokuussa. Hedman pitää mahdollisena sitä, ettei A(H1N1)-epidemia käynnistynyt Ranskassa syyskuussa siksi, että sää oli vielä liian lämmin. Influenssaviruksethan näyttävät viihtyvän pohjoisella pallonpuoliskolla nimenomaan kylmänä vuodenaikana.
– Suomessa epidemia käynnistyi Lapista, vaikka yleensä influenssaepidemiat lähtevät marras–tammikuussa liikkeelle etelärannikon suurista kaupungeista ja etelän sotilasvaruskunnista. Mahdollinen selitys on se, että noin kuukausi sitten Lappi oli ilmastollisesti lähempänä talvea kuin Etelä-Suomi.
– Kesällä Suomessa oli pääsääntöisesti ulkomailta tuotuja sikainfluenssatapauksia, ja kun matkustus loppui, tautia oli vähemmän, kunnes varsinainen epidemia alkoi lokakuun puolenvälin jälkeen noudattaen sattumanvaraista alueellista leviämistä, Julkunen täydentää.
Yhdysvalloissa A(H1N1)-viruksen leviäminen ei hidastunut syksyllä.
– Maakohtaisille eroille ei ole yksioikoista varmaa selitystä, Hedman toteaa.
Sirpa Kulonen
Kuva: Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | Anna palautetta uutisesta |
 Osallistu keskusteluun |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
Kerro kollegalle
Lähetä uutinen sähköpostilla
Vakava bakteeri-infektio voi vaania influenssan jälkeen 22.01.2010
A(H1N1)-influenssan esiintyvyyttä selvitetään vasta-ainetutkimuksin 27.11.2009
Ukrainan A(H1N1)-virus ei näytä muuntuneen 17.11.2009
Yhdysvalloissa lähes 3 900 kuollut A(H1N1)-influenssaan 13.11.2009
Havaintoja A(H1N1)-viruksen aiheuttamista patologisista muutoksista 13.11.2009
H1N1-virus sairastutti eniten 10–39-vuotiaita Meksikossa 12.11.2009
Lähes kolmannes sairaalaan joutuneista A(H1N1)-potilaista tehohoidon tarpeessa Kaliforniassa 04.11.2009
A(H1N1)-potilaat tarvitsevat yhä useammin tehohoitoa Englannissa 03.11.2009
Nuorten kuolleisuus A(H1N1)-virukseen huolestuttaa Britanniassa 27.10.2009
Köyhissäkin maissa tarvitaan parempia laitteita10.09.2010
Katoaako tupakka katukuvasta?09.09.2010
Kausi-influenssarokotusten kohderyhmä laajenee09.09.2010
Vastustuskykyiset bakteerit suojelevat heikompiaan09.09.2010
Ensikosketus on tärkeä09.09.2010
Lontoo kutsuu09.09.2010
Negatiivisen ajattelun kehän katkaisu helpottaa yksinäisyyttä09.09.2010
B-vitamiinilla Alzheimerin tautia vastaan?09.09.2010
Päivystäjän tarkkaavaisuus paljasti Yersinia-epidemian09.09.2010
Nettiyhteisö jättää lääkärin ulkopuolelle09.09.2010
Hidastiko rinovirus A(H1N1)-viruksen leviämistä?
Julkaistu 19.11.2009 16.00
Rinovirus voi hidastaa A(H1N1)-influenssaviruksen leviämistä interferenssimekanismin kautta.
Aiheesta kirjoittava New Scientist -lehti esittelee tavallisen flunssan ja A(H1N1) influenssan kulkua Ranskassa.
Lehden mukaan A(H1N1)-tapaukset lisääntyivät Ranskassa syyskuun alussa, pysyttelivät 160:ssä 100 000 asukasta kohti lokakuun loppuun, minkä jälkeen ne alkoivat jälleen lisääntyä. Rinovirukset lisääntyivät samaan aikaan kuin A(H1N1)-tapaukset vähenivät ja päinvastoin. Vastaavia havaintoja on A(H1N1):n hidastumisesta on tehty myös Ruotsissa ja Norjassa.
Rinovirus voi vaikuttaa ainakin yksilötasolla
Professori Klaus Hedman Haartman-instituutin virologian osastolta ei pidä mahdottomana, etteikö rinovirus olisi voinut jarruttaa A(H1N1):n leviämistä.
– Yksilötasolla ne ihmiset, joilla on rinovirus, voivat olla jonkin aikaa tavanomaista resistentimpiä esimerkiksi A(H1N1)-influenssalle.
THL:n influenssatutkijat ovat selvittäneet A-influenssan ja tämänkertaisen A(H1N1)-viruksen interferonivälitteisen interferenssin. He ovat osoittaneet, että interferoni estää A(H1N1)-viruksen lisääntymistä soluissa.
– A(H1N1)-influenssa kuten todennäköisesti kaikki kausi-influenssavirukset ovat herkkiä elimistön omien solujen tuottamille interferoneille, THL:n tutkimusprofessori Ilkka Julkunen selittää.
– Interferonia tuottavat monet elimistön solut reaktiona virusinfektioon. Tämä tapahtuma on yksi tärkeä tekijä elimistön normaaleissa ja tehokkaissa puolustusvasteissa virusinfektioita vastaan.
Rinovirukset voivat tuskin estää influenssaepidemiaa
Julkusen mukaan ihmisen juuri samanaikainen rinovirusinfektio voisi teoreettisesti estää toisen viruksen lisääntymisen elimistössä.
– Tällöin elimistön rinovirusinfektio saanee aikaan interferonituotantoa, joka voi estää myös influenssaviruksen lisääntymisen siinä yksilössä. Kuinka kauan ja kuinka tehokkaasti vaikkapa rinovirusinfektio estäisi influenssaviruksen lisääntymistä, ei ole tiedossa.
Julkunen pitää ajatusta rinoviruksen vaikutuksesta A(H1N1)-viruksen leviämisen hidastumiseen teoreettisesti mielenkiintoisena.
– En kuitenkaan usko, että rinovirukset voisivat varsinaisesti estää influenssan ja erityisesti sikainfluenssan leviämistä väestössä, koska lähes koko väestö on alttiina sikainfluenssavirusinfektiolle. Jotta ilmiöllä olisi merkittävää vaikutusta koko väestössä, tulisi hyvinkin suuren osan väestöstä sairastua samanaikaisesti ja toistuvasti johonkin muuhun virustautiin kuin influenssaan, jotta sillä olisi merkittävää influenssaepidemian estovaikutusta.
Julkunen toteaa, että muihin hengitystieviruksiin sairastuneita ihmisiä ei aina tiettynä ajankohtana ole kuitenkaan kovin paljoa.
Interferonia voisi käyttää vakavien influenssatapausten hoidossa
Eri interferonityyppejä käytetään monien virustautien kuten virushepatiittien hoidossa.
– Alfa- tai beetainterferoni voisi tällöin olla yksi vaihtoehto hyvin vakavien influenssavirusinfektioiden hoitoon, myös A(H1N1)-influenssan. Näin on erityisesti, jos muut influenssalääkkeet ovat tehottomia tai niille on kehittynyt viruksessa lääkeresistenssi, Julkunen sanoo.
Vuodenaikaisvaihtelun mekanismia ei tunneta
Suomalaistutkijat löytävät muita, rinovirusta todennäköisempiäkin syitä A(H1N1):n leviämisen hidastumiselle alkusyksystä. Hedman huomauttaa että kaikkien virusten vuodenaikaisvaihtelun mekanismit ovat monimutkaisia ja etupäässä tuntemattomia.
– A(H1N1)-influenssan syklisyys voi johtua monista eri tekijöistä ja niiden monimutkaisista yhdistelmistä.
Hän löytää yksinkertaisen selityksen, sille, että A(H1N1)-influenssa alkoi esimerkiksi Suomessa levitä vasta kesän jälkeen.
– Heinäkuun piikki johtui erittäin todennäköisesti siitä, että ihmiset olivat lomalla ja matkustivat paljon myös ulkomaille. Kun suomalaiset palasivat heinä-elokuun vaihteessa kotimaahan eivätkä enää liikkuneet niin paljon ulkomaille, sairastumiset vähenivät.
Ilmastokin vaikuttaa viruksen leviämiseen
Ranskalaiset puolestaan lomailivat ja matkustivat elokuussa. Hedman pitää mahdollisena sitä, ettei A(H1N1)-epidemia käynnistynyt Ranskassa syyskuussa siksi, että sää oli vielä liian lämmin. Influenssaviruksethan näyttävät viihtyvän pohjoisella pallonpuoliskolla nimenomaan kylmänä vuodenaikana.
– Suomessa epidemia käynnistyi Lapista, vaikka yleensä influenssaepidemiat lähtevät marras–tammikuussa liikkeelle etelärannikon suurista kaupungeista ja etelän sotilasvaruskunnista. Mahdollinen selitys on se, että noin kuukausi sitten Lappi oli ilmastollisesti lähempänä talvea kuin Etelä-Suomi.
– Kesällä Suomessa oli pääsääntöisesti ulkomailta tuotuja sikainfluenssatapauksia, ja kun matkustus loppui, tautia oli vähemmän, kunnes varsinainen epidemia alkoi lokakuun puolenvälin jälkeen noudattaen sattumanvaraista alueellista leviämistä, Julkunen täydentää.
Yhdysvalloissa A(H1N1)-viruksen leviäminen ei hidastunut syksyllä.
– Maakohtaisille eroille ei ole yksioikoista varmaa selitystä, Hedman toteaa.
Sirpa Kulonen
Kuva: Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | |
| Osallistu keskusteluun |
Kerro kollegalle |
Tulosta | |
Kerro kollegalle
Lähetä uutinen sähköpostilla
Vakava bakteeri-infektio voi vaania influenssan jälkeen uutinen 22.01.2010
A(H1N1)-influenssan esiintyvyyttä selvitetään vasta-ainetutkimuksin uutinen 27.11.2009
Ukrainan A(H1N1)-virus ei näytä muuntuneen uutinen 17.11.2009
Yhdysvalloissa lähes 3 900 kuollut A(H1N1)-influenssaan uutinen 13.11.2009
Havaintoja A(H1N1)-viruksen aiheuttamista patologisista muutoksista uutinen 13.11.2009
H1N1-virus sairastutti eniten 10–39-vuotiaita Meksikossa uutinen 12.11.2009
Lähes kolmannes sairaalaan joutuneista A(H1N1)-potilaista tehohoidon tarpeessa Kaliforniassa uutinen 04.11.2009
A(H1N1)-potilaat tarvitsevat yhä useammin tehohoitoa Englannissa uutinen 03.11.2009
Nuorten kuolleisuus A(H1N1)-virukseen huolestuttaa Britanniassa uutinen 27.10.2009
Influenssa terveyskeskuksen vuodeosastolla – parempi rokotuskattavuus suojaisi epidemialta10.09.2010
Mitä kertoo verenkuva?10.09.2010
Lääkäri Suomen huipulta10.09.2010
Iskias selkäkivun syynä20.11.2009
Tehohoidon mahdollisuudet influenssa A(H1N1)v -pandemiassa30.10.2009
Vauvojen oikeudet ovat lastenpsykiatrin missio30.10.2009
Vaalikiertue onnistui yli odotusten30.10.2009
Valtimotaudin riski voidaan arvioida ABI-mittauksella25.09.2009
Antikoagulaatiohoitoon on tulossa uusi vaihtoehto25.09.2009
Äänestysaktivointi on pitkäjänteistä työtä25.09.2009
Hidastiko rinovirus A(H1N1)-viruksen leviämistä?
Julkaistu 19.11.2009 16.00
Rinovirus voi hidastaa A(H1N1)-influenssaviruksen leviämistä interferenssimekanismin kautta.
Aiheesta kirjoittava New Scientist -lehti esittelee tavallisen flunssan ja A(H1N1) influenssan kulkua Ranskassa.
Lehden mukaan A(H1N1)-tapaukset lisääntyivät Ranskassa syyskuun alussa, pysyttelivät 160:ssä 100 000 asukasta kohti lokakuun loppuun, minkä jälkeen ne alkoivat jälleen lisääntyä. Rinovirukset lisääntyivät samaan aikaan kuin A(H1N1)-tapaukset vähenivät ja päinvastoin. Vastaavia havaintoja on A(H1N1):n hidastumisesta on tehty myös Ruotsissa ja Norjassa.
Rinovirus voi vaikuttaa ainakin yksilötasolla
Professori Klaus Hedman Haartman-instituutin virologian osastolta ei pidä mahdottomana, etteikö rinovirus olisi voinut jarruttaa A(H1N1):n leviämistä.
– Yksilötasolla ne ihmiset, joilla on rinovirus, voivat olla jonkin aikaa tavanomaista resistentimpiä esimerkiksi A(H1N1)-influenssalle.
THL:n influenssatutkijat ovat selvittäneet A-influenssan ja tämänkertaisen A(H1N1)-viruksen interferonivälitteisen interferenssin. He ovat osoittaneet, että interferoni estää A(H1N1)-viruksen lisääntymistä soluissa.
– A(H1N1)-influenssa kuten todennäköisesti kaikki kausi-influenssavirukset ovat herkkiä elimistön omien solujen tuottamille interferoneille, THL:n tutkimusprofessori Ilkka Julkunen selittää.
– Interferonia tuottavat monet elimistön solut reaktiona virusinfektioon. Tämä tapahtuma on yksi tärkeä tekijä elimistön normaaleissa ja tehokkaissa puolustusvasteissa virusinfektioita vastaan.
Rinovirukset voivat tuskin estää influenssaepidemiaa
Julkusen mukaan ihmisen juuri samanaikainen rinovirusinfektio voisi teoreettisesti estää toisen viruksen lisääntymisen elimistössä.
– Tällöin elimistön rinovirusinfektio saanee aikaan interferonituotantoa, joka voi estää myös influenssaviruksen lisääntymisen siinä yksilössä. Kuinka kauan ja kuinka tehokkaasti vaikkapa rinovirusinfektio estäisi influenssaviruksen lisääntymistä, ei ole tiedossa.
Julkunen pitää ajatusta rinoviruksen vaikutuksesta A(H1N1)-viruksen leviämisen hidastumiseen teoreettisesti mielenkiintoisena.
– En kuitenkaan usko, että rinovirukset voisivat varsinaisesti estää influenssan ja erityisesti sikainfluenssan leviämistä väestössä, koska lähes koko väestö on alttiina sikainfluenssavirusinfektiolle. Jotta ilmiöllä olisi merkittävää vaikutusta koko väestössä, tulisi hyvinkin suuren osan väestöstä sairastua samanaikaisesti ja toistuvasti johonkin muuhun virustautiin kuin influenssaan, jotta sillä olisi merkittävää influenssaepidemian estovaikutusta.
Julkunen toteaa, että muihin hengitystieviruksiin sairastuneita ihmisiä ei aina tiettynä ajankohtana ole kuitenkaan kovin paljoa.
Interferonia voisi käyttää vakavien influenssatapausten hoidossa
Eri interferonityyppejä käytetään monien virustautien kuten virushepatiittien hoidossa.
– Alfa- tai beetainterferoni voisi tällöin olla yksi vaihtoehto hyvin vakavien influenssavirusinfektioiden hoitoon, myös A(H1N1)-influenssan. Näin on erityisesti, jos muut influenssalääkkeet ovat tehottomia tai niille on kehittynyt viruksessa lääkeresistenssi, Julkunen sanoo.
Vuodenaikaisvaihtelun mekanismia ei tunneta
Suomalaistutkijat löytävät muita, rinovirusta todennäköisempiäkin syitä A(H1N1):n leviämisen hidastumiselle alkusyksystä. Hedman huomauttaa että kaikkien virusten vuodenaikaisvaihtelun mekanismit ovat monimutkaisia ja etupäässä tuntemattomia.
– A(H1N1)-influenssan syklisyys voi johtua monista eri tekijöistä ja niiden monimutkaisista yhdistelmistä.
Hän löytää yksinkertaisen selityksen, sille, että A(H1N1)-influenssa alkoi esimerkiksi Suomessa levitä vasta kesän jälkeen.
– Heinäkuun piikki johtui erittäin todennäköisesti siitä, että ihmiset olivat lomalla ja matkustivat paljon myös ulkomaille. Kun suomalaiset palasivat heinä-elokuun vaihteessa kotimaahan eivätkä enää liikkuneet niin paljon ulkomaille, sairastumiset vähenivät.
Ilmastokin vaikuttaa viruksen leviämiseen
Ranskalaiset puolestaan lomailivat ja matkustivat elokuussa. Hedman pitää mahdollisena sitä, ettei A(H1N1)-epidemia käynnistynyt Ranskassa syyskuussa siksi, että sää oli vielä liian lämmin. Influenssaviruksethan näyttävät viihtyvän pohjoisella pallonpuoliskolla nimenomaan kylmänä vuodenaikana.
– Suomessa epidemia käynnistyi Lapista, vaikka yleensä influenssaepidemiat lähtevät marras–tammikuussa liikkeelle etelärannikon suurista kaupungeista ja etelän sotilasvaruskunnista. Mahdollinen selitys on se, että noin kuukausi sitten Lappi oli ilmastollisesti lähempänä talvea kuin Etelä-Suomi.
– Kesällä Suomessa oli pääsääntöisesti ulkomailta tuotuja sikainfluenssatapauksia, ja kun matkustus loppui, tautia oli vähemmän, kunnes varsinainen epidemia alkoi lokakuun puolenvälin jälkeen noudattaen sattumanvaraista alueellista leviämistä, Julkunen täydentää.
Yhdysvalloissa A(H1N1)-viruksen leviäminen ei hidastunut syksyllä.
– Maakohtaisille eroille ei ole yksioikoista varmaa selitystä, Hedman toteaa.
Sirpa Kulonen
Kuva: Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | |
| Osallistu keskusteluun |
Kerro kollegalle |
Tulosta | |
Kerro kollegalle
Lähetä uutinen sähköpostilla
Vakava bakteeri-infektio voi vaania influenssan jälkeen uutinen 22.01.2010
A(H1N1)-influenssan esiintyvyyttä selvitetään vasta-ainetutkimuksin uutinen 27.11.2009
Ukrainan A(H1N1)-virus ei näytä muuntuneen uutinen 17.11.2009
Yhdysvalloissa lähes 3 900 kuollut A(H1N1)-influenssaan uutinen 13.11.2009
Havaintoja A(H1N1)-viruksen aiheuttamista patologisista muutoksista uutinen 13.11.2009
H1N1-virus sairastutti eniten 10–39-vuotiaita Meksikossa uutinen 12.11.2009
Lähes kolmannes sairaalaan joutuneista A(H1N1)-potilaista tehohoidon tarpeessa Kaliforniassa uutinen 04.11.2009
A(H1N1)-potilaat tarvitsevat yhä useammin tehohoitoa Englannissa uutinen 03.11.2009
Nuorten kuolleisuus A(H1N1)-virukseen huolestuttaa Britanniassa uutinen 27.10.2009
37/201010.09.2010
18/201030.04.2010
6/201005.02.2010
3/201015.01.2010
47/200913.11.2009
46/200906.11.2009
45/200930.10.2009
9/200723.02.2007
8/200716.02.2007
7/200709.02.2007
  |
||
| © Suomen Lääkärilehti 1998-2010 |