Masennus on yleistä aivoinfarktin jälkeen
Julkaistu 27.01.2010 08.00
– Useimmiten masennusoireet alkavat 2 ensimmäisen kuukauden aikana sairastumisen jälkeen. Noin puolella alkuvaiheessa masentuneista oireet jatkuvat vielä ainakin 1–1,5 vuoden päästä sairastumisesta, toteaa Anu Berg.
Masennuksen esiintyvyys pysyi koko puolentoista vuoden seuranta-ajan kohonneena (23–29 %). Vakavan masennuksen esiintyvyys kasvoi seurannan aikana 16 %:iin.
Aivoinfarktipotilaat, joiden neurologiset oireet olivat vaikea-asteisia, olivat muita useammin masentuneita. Aivohalvausoireiden ja masennuksen yhteys oli merkitsevä noin vuoden päästä sairastumisesta, minkä jälkeen oireiston vaikea-asteisuuden ja masennuksen yhteys taas väheni.
Afasia tai mikään muu yksittäinen kognitiivinen oire tai vaurion paikka ei noussut keskeiseksi masennuksen selittäjäksi. Tässä tutkimuksessa miehet olivat naisia useammin masentuneita 1,5 vuoden päästä. Tämä on yllättävää, sillä naiset ovat yleensä alttiimpia masennukselle. Miesten masennus saattoi myös tulla esille ensi kertaa vasta 1–1,5 vuoden kuluttua sairastumisesta.
Puolisot masentuneempia kuin potilaat
Bergin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että aivoinfarktipotilaiden puolisot olivat jopa masentuneempia kuin sairastuneet itse. Puolisoista 33–38 prosenttia kärsi vähintään lieväasteisesta masennuksesta ja muista potilaan läheisistä 19–23 prosenttia. Puolisoiden uupumus oli myös yleistä.
Omaisen masennusoireet varhaisessa sairastumisen jälkeisessä vaiheessa olivat yhteydessä potilaan neurologisen oireiston vaikea-asteisuuteen ja potilaan korkeampaan ikään. Omaisen myöhemmän masennuksen paras selittäjä oli omaisen alkuvaiheen masentuneisuus. Omainen oli usein sekä uupunut että masentunut, vaikka näiden taustatekijät eivät olleetkaan samoja.
PsL Anu Bergin väitöskirja Depression and its assessment among stroke patients and their caregivers tarkastetaan 29.1.2010 Helsingin yliopistossa.
Kuva Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | Anna palautetta uutisesta |
 Käynnistä keskustelu aiheesta |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
Kerro kollegalle
Lähetä uutinen sähköpostilla
Masennus vie asiantuntijanaisia työkyvyttömyyseläkkeelle 15.06.2010
Ikä sanelee parhaan menetelmän aivohalvauksen ehkäisyssä 31.05.2010
Nuoren masennus ennakoi päihteidenkäyttöä 05.01.2010
Nuoret joutuvat sairauslomalle masennuksen vuoksi 08.12.2009
Miksi masennus ei aina reagoi tavanomaisiin lääkehoitoihin? 17.11.2009
Masentunut voi olla työkykyinen 22.09.2009
WHO: Masennus maailman suurin terveysuhka 03.09.2009
”Masennusgeenin” yhteys depressioon kyseenalainen 17.06.2009
Vakava masennus voi ilmetä kyltymättömänä ruokahaluna 18.05.2009
Tutkimusten eettistä arviointia laajennetaan10.09.2010
Köyhissäkin maissa tarvitaan parempia laitteita10.09.2010
Katoaako tupakka katukuvasta?09.09.2010
Kausi-influenssarokotusten kohderyhmä laajenee09.09.2010
Vastustuskykyiset bakteerit suojelevat heikompiaan09.09.2010
Ensikosketus on tärkeä09.09.2010
Lontoo kutsuu09.09.2010
Negatiivisen ajattelun kehän katkaisu helpottaa yksinäisyyttä09.09.2010
B-vitamiinilla Alzheimerin tautia vastaan?09.09.2010
Päivystäjän tarkkaavaisuus paljasti Yersinia-epidemian09.09.2010
Masennus on yleistä aivoinfarktin jälkeen
Julkaistu 27.01.2010 08.00
– Useimmiten masennusoireet alkavat 2 ensimmäisen kuukauden aikana sairastumisen jälkeen. Noin puolella alkuvaiheessa masentuneista oireet jatkuvat vielä ainakin 1–1,5 vuoden päästä sairastumisesta, toteaa Anu Berg.
Masennuksen esiintyvyys pysyi koko puolentoista vuoden seuranta-ajan kohonneena (23–29 %). Vakavan masennuksen esiintyvyys kasvoi seurannan aikana 16 %:iin.
Aivoinfarktipotilaat, joiden neurologiset oireet olivat vaikea-asteisia, olivat muita useammin masentuneita. Aivohalvausoireiden ja masennuksen yhteys oli merkitsevä noin vuoden päästä sairastumisesta, minkä jälkeen oireiston vaikea-asteisuuden ja masennuksen yhteys taas väheni.
Afasia tai mikään muu yksittäinen kognitiivinen oire tai vaurion paikka ei noussut keskeiseksi masennuksen selittäjäksi. Tässä tutkimuksessa miehet olivat naisia useammin masentuneita 1,5 vuoden päästä. Tämä on yllättävää, sillä naiset ovat yleensä alttiimpia masennukselle. Miesten masennus saattoi myös tulla esille ensi kertaa vasta 1–1,5 vuoden kuluttua sairastumisesta.
Puolisot masentuneempia kuin potilaat
Bergin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että aivoinfarktipotilaiden puolisot olivat jopa masentuneempia kuin sairastuneet itse. Puolisoista 33–38 prosenttia kärsi vähintään lieväasteisesta masennuksesta ja muista potilaan läheisistä 19–23 prosenttia. Puolisoiden uupumus oli myös yleistä.
Omaisen masennusoireet varhaisessa sairastumisen jälkeisessä vaiheessa olivat yhteydessä potilaan neurologisen oireiston vaikea-asteisuuteen ja potilaan korkeampaan ikään. Omaisen myöhemmän masennuksen paras selittäjä oli omaisen alkuvaiheen masentuneisuus. Omainen oli usein sekä uupunut että masentunut, vaikka näiden taustatekijät eivät olleetkaan samoja.
PsL Anu Bergin väitöskirja Depression and its assessment among stroke patients and their caregivers tarkastetaan 29.1.2010 Helsingin yliopistossa.
Kuva Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | |
| Käynnistä keskustelu aiheesta |
Kerro kollegalle |
Tulosta | |
Kerro kollegalle
Lähetä uutinen sähköpostilla
Masennus vie asiantuntijanaisia työkyvyttömyyseläkkeelle uutinen 15.06.2010
Ikä sanelee parhaan menetelmän aivohalvauksen ehkäisyssä uutinen 31.05.2010
Nuoren masennus ennakoi päihteidenkäyttöä uutinen 05.01.2010
Nuoret joutuvat sairauslomalle masennuksen vuoksi uutinen 08.12.2009
Miksi masennus ei aina reagoi tavanomaisiin lääkehoitoihin? uutinen 17.11.2009
Masentunut voi olla työkykyinen uutinen 22.09.2009
WHO: Masennus maailman suurin terveysuhka uutinen 03.09.2009
”Masennusgeenin” yhteys depressioon kyseenalainen uutinen 17.06.2009
Vakava masennus voi ilmetä kyltymättömänä ruokahaluna uutinen 18.05.2009
Influenssa terveyskeskuksen vuodeosastolla – parempi rokotuskattavuus suojaisi epidemialta10.09.2010
Mitä kertoo verenkuva?10.09.2010
Lääkäri Suomen huipulta10.09.2010
Iskias selkäkivun syynä20.11.2009
Tehohoidon mahdollisuudet influenssa A(H1N1)v -pandemiassa30.10.2009
Vauvojen oikeudet ovat lastenpsykiatrin missio30.10.2009
Vaalikiertue onnistui yli odotusten30.10.2009
Valtimotaudin riski voidaan arvioida ABI-mittauksella25.09.2009
Antikoagulaatiohoitoon on tulossa uusi vaihtoehto25.09.2009
Äänestysaktivointi on pitkäjänteistä työtä25.09.2009
Masennus on yleistä aivoinfarktin jälkeen
Julkaistu 27.01.2010 08.00
– Useimmiten masennusoireet alkavat 2 ensimmäisen kuukauden aikana sairastumisen jälkeen. Noin puolella alkuvaiheessa masentuneista oireet jatkuvat vielä ainakin 1–1,5 vuoden päästä sairastumisesta, toteaa Anu Berg.
Masennuksen esiintyvyys pysyi koko puolentoista vuoden seuranta-ajan kohonneena (23–29 %). Vakavan masennuksen esiintyvyys kasvoi seurannan aikana 16 %:iin.
Aivoinfarktipotilaat, joiden neurologiset oireet olivat vaikea-asteisia, olivat muita useammin masentuneita. Aivohalvausoireiden ja masennuksen yhteys oli merkitsevä noin vuoden päästä sairastumisesta, minkä jälkeen oireiston vaikea-asteisuuden ja masennuksen yhteys taas väheni.
Afasia tai mikään muu yksittäinen kognitiivinen oire tai vaurion paikka ei noussut keskeiseksi masennuksen selittäjäksi. Tässä tutkimuksessa miehet olivat naisia useammin masentuneita 1,5 vuoden päästä. Tämä on yllättävää, sillä naiset ovat yleensä alttiimpia masennukselle. Miesten masennus saattoi myös tulla esille ensi kertaa vasta 1–1,5 vuoden kuluttua sairastumisesta.
Puolisot masentuneempia kuin potilaat
Bergin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että aivoinfarktipotilaiden puolisot olivat jopa masentuneempia kuin sairastuneet itse. Puolisoista 33–38 prosenttia kärsi vähintään lieväasteisesta masennuksesta ja muista potilaan läheisistä 19–23 prosenttia. Puolisoiden uupumus oli myös yleistä.
Omaisen masennusoireet varhaisessa sairastumisen jälkeisessä vaiheessa olivat yhteydessä potilaan neurologisen oireiston vaikea-asteisuuteen ja potilaan korkeampaan ikään. Omaisen myöhemmän masennuksen paras selittäjä oli omaisen alkuvaiheen masentuneisuus. Omainen oli usein sekä uupunut että masentunut, vaikka näiden taustatekijät eivät olleetkaan samoja.
PsL Anu Bergin väitöskirja Depression and its assessment among stroke patients and their caregivers tarkastetaan 29.1.2010 Helsingin yliopistossa.
Kuva Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | |
| Käynnistä keskustelu aiheesta |
Kerro kollegalle |
Tulosta | |
Kerro kollegalle
Lähetä uutinen sähköpostilla
Masennus vie asiantuntijanaisia työkyvyttömyyseläkkeelle uutinen 15.06.2010
Ikä sanelee parhaan menetelmän aivohalvauksen ehkäisyssä uutinen 31.05.2010
Nuoren masennus ennakoi päihteidenkäyttöä uutinen 05.01.2010
Nuoret joutuvat sairauslomalle masennuksen vuoksi uutinen 08.12.2009
Miksi masennus ei aina reagoi tavanomaisiin lääkehoitoihin? uutinen 17.11.2009
Masentunut voi olla työkykyinen uutinen 22.09.2009
WHO: Masennus maailman suurin terveysuhka uutinen 03.09.2009
”Masennusgeenin” yhteys depressioon kyseenalainen uutinen 17.06.2009
Vakava masennus voi ilmetä kyltymättömänä ruokahaluna uutinen 18.05.2009
37/201010.09.2010
18/201030.04.2010
6/201005.02.2010
3/201015.01.2010
47/200913.11.2009
46/200906.11.2009
45/200930.10.2009
9/200723.02.2007
8/200716.02.2007
7/200709.02.2007
  |
||
| © Suomen Lääkärilehti 1998-2010 |