Perustutkimuksesta pontta potilastyöhön
Julkaistu 17.03.2010 08.01
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) tuo tieteen, terveyden ja teknologian huippututkimuksen saman katon alle. Monialainen yhteistyö mahdollistaa perustutkimuksesta saatujen oppien saumattoman soveltamisen potilaiden auttamiseen.
FIMM:n toiminnan vihki tiistaina voimaan tullut yhteistyösopimus Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL), Norjan molekyylilääketieteen keskuksen (NCMM) sekä Ruotsin molekyyli-infektiolääketieteen laboratorion (MIMS) kanssa.
Instituutissa tutkitaan tautien perimmäisiä syitä ja mekanismeja geenitutkimuksen ja systeemibiologian keinoin. Tutkimuksissa hyödynnetään ainutlaatuisia suomalaisia kliinisiä ja epidemiologisia aineistoja sekä kehitetään tutkimustulosten hyödyntämistä esimerkiksi henkilökohtaisen lääketieteen suuntaan.
Erikoislaatuinen eurooppalainen kansa
Instituutin Launch Event -tilaisuudessa julkistettiin Suomalainen geeniatlas, joka sisältää 40 000 suomalaisen perimän. Geenikartoitus on tuonut yllättävää tietoa suomalaisten alkuperästä.
– Olemme selkeästi eurooppalaisia, mutta poikkeamme geeniperimältämme selvästi sekä itäisistä että läntisistä Euroopan kansoista, sanoo vanhempi tutkija Samuli Ripatti.
Tieto on tärkeää tautien ja kliinisten tautigeenien tutkimuksen kannalta: suomalaisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä täytyy tutkia Suomessa.
– Terveystieto on 95-prosenttisesti samaa meillä ja muualla, mutta eurooppalainen terveystieto ei ole aina sovellettavissa suomalaisiin, huomauttaa instituutin johtaja, professori Olli Kallioniemi.
FIMM:n taustaorganisaatioihin kuuluvat Helsingin yliopisto, THL, HUS ja VTT.
Tiina Lautala
Kuva: Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | Anna palautetta uutisesta |
 Käynnistä keskustelu aiheesta |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
Kerro kollegalle
Lähetä uutinen sähköpostilla
Köyhissäkin maissa tarvitaan parempia laitteita10.09.2010
Katoaako tupakka katukuvasta?09.09.2010
Kausi-influenssarokotusten kohderyhmä laajenee09.09.2010
Vastustuskykyiset bakteerit suojelevat heikompiaan09.09.2010
Ensikosketus on tärkeä09.09.2010
Lontoo kutsuu09.09.2010
Negatiivisen ajattelun kehän katkaisu helpottaa yksinäisyyttä09.09.2010
B-vitamiinilla Alzheimerin tautia vastaan?09.09.2010
Päivystäjän tarkkaavaisuus paljasti Yersinia-epidemian09.09.2010
Nettiyhteisö jättää lääkärin ulkopuolelle09.09.2010
Perustutkimuksesta pontta potilastyöhön
Julkaistu 17.03.2010 08.01
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) tuo tieteen, terveyden ja teknologian huippututkimuksen saman katon alle. Monialainen yhteistyö mahdollistaa perustutkimuksesta saatujen oppien saumattoman soveltamisen potilaiden auttamiseen.
FIMM:n toiminnan vihki tiistaina voimaan tullut yhteistyösopimus Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL), Norjan molekyylilääketieteen keskuksen (NCMM) sekä Ruotsin molekyyli-infektiolääketieteen laboratorion (MIMS) kanssa.
Instituutissa tutkitaan tautien perimmäisiä syitä ja mekanismeja geenitutkimuksen ja systeemibiologian keinoin. Tutkimuksissa hyödynnetään ainutlaatuisia suomalaisia kliinisiä ja epidemiologisia aineistoja sekä kehitetään tutkimustulosten hyödyntämistä esimerkiksi henkilökohtaisen lääketieteen suuntaan.
Erikoislaatuinen eurooppalainen kansa
Instituutin Launch Event -tilaisuudessa julkistettiin Suomalainen geeniatlas, joka sisältää 40 000 suomalaisen perimän. Geenikartoitus on tuonut yllättävää tietoa suomalaisten alkuperästä.
– Olemme selkeästi eurooppalaisia, mutta poikkeamme geeniperimältämme selvästi sekä itäisistä että läntisistä Euroopan kansoista, sanoo vanhempi tutkija Samuli Ripatti.
Tieto on tärkeää tautien ja kliinisten tautigeenien tutkimuksen kannalta: suomalaisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä täytyy tutkia Suomessa.
– Terveystieto on 95-prosenttisesti samaa meillä ja muualla, mutta eurooppalainen terveystieto ei ole aina sovellettavissa suomalaisiin, huomauttaa instituutin johtaja, professori Olli Kallioniemi.
FIMM:n taustaorganisaatioihin kuuluvat Helsingin yliopisto, THL, HUS ja VTT.
Tiina Lautala
Kuva: Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | |
| Käynnistä keskustelu aiheesta |
Kerro kollegalle |
Tulosta | |
Kerro kollegalle
Lähetä uutinen sähköpostilla
Influenssa terveyskeskuksen vuodeosastolla – parempi rokotuskattavuus suojaisi epidemialta10.09.2010
Mitä kertoo verenkuva?10.09.2010
Lääkäri Suomen huipulta10.09.2010
Iskias selkäkivun syynä20.11.2009
Tehohoidon mahdollisuudet influenssa A(H1N1)v -pandemiassa30.10.2009
Vauvojen oikeudet ovat lastenpsykiatrin missio30.10.2009
Vaalikiertue onnistui yli odotusten30.10.2009
Valtimotaudin riski voidaan arvioida ABI-mittauksella25.09.2009
Antikoagulaatiohoitoon on tulossa uusi vaihtoehto25.09.2009
Äänestysaktivointi on pitkäjänteistä työtä25.09.2009
Perustutkimuksesta pontta potilastyöhön
Julkaistu 17.03.2010 08.01
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) tuo tieteen, terveyden ja teknologian huippututkimuksen saman katon alle. Monialainen yhteistyö mahdollistaa perustutkimuksesta saatujen oppien saumattoman soveltamisen potilaiden auttamiseen.
FIMM:n toiminnan vihki tiistaina voimaan tullut yhteistyösopimus Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL), Norjan molekyylilääketieteen keskuksen (NCMM) sekä Ruotsin molekyyli-infektiolääketieteen laboratorion (MIMS) kanssa.
Instituutissa tutkitaan tautien perimmäisiä syitä ja mekanismeja geenitutkimuksen ja systeemibiologian keinoin. Tutkimuksissa hyödynnetään ainutlaatuisia suomalaisia kliinisiä ja epidemiologisia aineistoja sekä kehitetään tutkimustulosten hyödyntämistä esimerkiksi henkilökohtaisen lääketieteen suuntaan.
Erikoislaatuinen eurooppalainen kansa
Instituutin Launch Event -tilaisuudessa julkistettiin Suomalainen geeniatlas, joka sisältää 40 000 suomalaisen perimän. Geenikartoitus on tuonut yllättävää tietoa suomalaisten alkuperästä.
– Olemme selkeästi eurooppalaisia, mutta poikkeamme geeniperimältämme selvästi sekä itäisistä että läntisistä Euroopan kansoista, sanoo vanhempi tutkija Samuli Ripatti.
Tieto on tärkeää tautien ja kliinisten tautigeenien tutkimuksen kannalta: suomalaisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä täytyy tutkia Suomessa.
– Terveystieto on 95-prosenttisesti samaa meillä ja muualla, mutta eurooppalainen terveystieto ei ole aina sovellettavissa suomalaisiin, huomauttaa instituutin johtaja, professori Olli Kallioniemi.
FIMM:n taustaorganisaatioihin kuuluvat Helsingin yliopisto, THL, HUS ja VTT.
Tiina Lautala
Kuva: Pixmac
| Edellinen | Seuraava | Lisää uutisia | |
| Käynnistä keskustelu aiheesta |
Kerro kollegalle |
Tulosta | |
Kerro kollegalle
Lähetä uutinen sähköpostilla
37/201010.09.2010
18/201030.04.2010
6/201005.02.2010
3/201015.01.2010
47/200913.11.2009
46/200906.11.2009
45/200930.10.2009
9/200723.02.2007
8/200716.02.2007
7/200709.02.2007
Pandemian (väli?)tilinpäätös
06.09.2010 Heikki Arvilommi
Vaikka pandemia onkin julistettu päättyneeksi, pitää kohu narkolepsiasta aiheen otsikoissa.
- Ajankohtaista pediatriaa yleislääkäreille ja pediatrian erikoistumista aloittaville (18.-20.10.2010 Helsinki)
- Maire Taposen säätiön apurahat
- Dialektinen käyttäytymisterapia epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa (2.-3.12.2010 Helsinki)
- Scandinavian Bariatric Live Surgery Workshop (23.-24.9.2010 Vaasa)
  |
||
| © Suomen Lääkärilehti 1998-2010 |