Onko vakuutuslääketiedettä olemassa...?

Esitän muutaman kommentin Suomen Lääkärilehdessä julkaistusta Juntusen, Huunan-Seppälän, Telakiven ja Taipaleen kirjoituksesta Syrjäytyneet kansalaiset vakuutuslääketieteen näkökulmasta (SLL 51-52/2002, s. 5207-5213)(1).

Jaakko Hakula

Raskauksien hoidon vaikuttavuus

Suuri osa äitiyshuollosta on muotoutunut ennen näyttöön perustuvaa lääketiedettä, ja äitiysneuvolat ovat olleet oleellinen osa Suomen prenataalihuoltoa. Vaatimus vaikuttavuuden näytöstä syntyy, kun halutaan pystyttää uusi palvelu rajallisten resurssien tilanteessa tai puolustaa uhanalaista toimintaa. Äitiyshuollon vaikuttavuuden ja hyödyn mittaaminen on monessa suhteessa vaikeampaa kuin terveydenhuollon toiminnoissa yleensä. Vertailevan tutkimuksen avulla tulisi etsiä paras prenataalihuollon järjestämistapa tämän päivän Suomeen ja sen rinnalla kriittisesti tarkastella kaikkia yksittäisiä toimintoja.

Elina Hemminki

Ovatko työttömät sosiaalimedisiinan lainsuojattomia?

Työttömän työkyvyn arvioinnissa ei ole mitään kummallista. Siinä pätee ihan samat lait kuin työssä- käyvien työkyvyn arvioinnissa. Jos työtön on sairas, kannattaa kirjoittaa sairauslomatodistus, jos sairauden aiheuttama haitta on sen laatuinen, että asiakas ei selviäsi oman ammattinsa työstä.

Raija Kerätär

Hukkakaura tuottaa hyvää satoa

Keskussairaaloissa kamppaillaan erikoislääkäripulan kanssa erityisesti pienillä erikoisaloilla. Toimintoja supistetaan ja päivystyksen asianmukaisessa hoitamisessa alkaa olla suuria vaikeuksia. Onkohan poliittisten päättäjien tavoitteena lainkaan tasapuolinen terveyspalvelujen takaaminen? Vai onko yhteiskunnan edun mukaista, että potilaat ohjautuvatkin hakemaan sairaanhoitoa omin kustannuksin yksityiseltä sektorilta?

Kaisu Antila

Ratkaiseeko informaatioteknologia terveydenhuollon ongelmat?

Uutta informaatioteknologiaa on tarjottu yhdeksi ratkaisuksi terveydenhuollon rahoituskriisiin. Kuitenkaan ei ole näyttöä siitä, että tietotekniset ratkaisut pystyisivät helpottamaan terveydenhuollon ongelmia. Käytännössä terveydenhuollon työntekijät ovat havainneet, että uudesta tietotekniikasta aiheutuu lähinnä työprosessien hidastumista ja epävarmuutta. Myös julkaistut tutkimukset tuovat esiin tällaisia tuloksia.

Pekka Palin

Näkökulmia poikien ympärileikkaukseen

Ei ole olemassa tieteellisesti luotettavaa selvitystä siitä, että rutiinimaisesta tai rituaalisesta ympärileikkauksesta olisi hyötyä, kirjoittaa Esko Länsimies. Kirjoittaja ehdottaa, että mikäli rituaalisten toimenpiteiden puolustajat perustelevat toimenpidettä rationaalisin terveyssyin, heidän pitää olla valmiita siihen, että tehdään sokkoutettu, randomisoitu epidemiologisesti riittävän laaja ja pitkäkestoinen prospektiivinen tutkimus poikien ympärileikkauksen hyödyistä ja haitoista.

Esko Länsimies

Onko suuri kaunista? Kriittinen puheenvuoro sairaanhoitopalvelujen keskittämisestä

Osaamiskeskuksista tehtyjä ehdotuksia puntaroitaessa ei ole toistaiseksi juurikaan pohdittu sitä, kuinka ehdotukset vaikuttavat sairaanhoitopiirien toimintaedellytyksiin. Vaikka keskittämisen seurauksena saataisiin näennäinen taloudellinen hyöty, katoaa se sairaanhoitopiirien valmiuden ylläpitokustannusten nousuun. On muistettava, että kaihi- ja endoproteesikirurgia ovat kannattavinta operatiivista toimintaa ja niiden tuotolla ylläpidetään kykyä hoitaa muita potilasryhmiä.

Matti Suistomaa

Kauniiden lääkärit

Hippokrateen valassa mainitaan, että tulevan lääkärin pitäisi viettää elämänsä ja harjoittaa ammattiaan puhtaasti ja hurskaasti. Kirjassaan Taidosta auktoriteetti toteaa lääketieteen taidon tarkoituksen olevan kärsimyksen poistaminen tai ainakin sen lievittäminen.

Pauli Vesakas

Att förebygga fästingburna infektioner - behöver vi en ändrad strategi?

Vill vi förebygga borrelios och andra fästingburna infektioner måste vi utvidga det nuvarande profylaktiska tänkandet. Det räcker inte med att förebygga infektionen, mer vikt måste läggas vid att förebygga själva fästingsticket.

Peter Wahlberg, Dag Nyman

Terveydenhuollossa organisaatioiden kriisi

Keskustelu terveydenhuollon ongelmista jatkuu ja kärjistyy aikana, jolloin terveydenhuollon kyky auttaa sairaita ja edistää terveyttä on parempi kuin koskaan ja Suomi on taloudellisesti vauraampi kuin milloinkaan.

Asko Puikkonen

Ajoterveys ja tiedonkulku - pitäisikö nykykäytäntöä muuttaa?

Markku Litola ja Terhi Hermanson kuvaavat Suomen Lääkärilehdessä 36/2002 s. 3493-3495 ja Hermanson pääkirjoituksessa s. 3443- 3444 ajoterveyden seurannan parantamiseksi suunniteltuja muutoksia. Positiivisena ehdotuksena lääkäreille esitetään ilmoitusoikeutta ajokyvyn heikentymisestä. Toisaalta toimikunta ehdottaa, että henkilöauton ajokortin hakijoilta ei enää vaadittaisi lääkärintodistusta ja että sen haltijoilta vaadittaisiin lääkärin suorittama tarkastus vain korttia haettaessa ja uusintatarkastus vasta 70 vuoden iässä. Hoitavilla lääkäreillä ja yksiköillä on usein tietoja esimerkiksi potilaan sairauksista ja päihdekäyttäytymisestä. Koska näitä ongelmia esiintyy kaikissa ikäluokissa ja sairaudet lisääntyvät huomattavasti jo ennen 70 vuoden rajapyykkiä, olisi näiden tarkastusten vähentämistä syytä harkita uudelleen, toteavat Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lausunnon asiasta valmistelleet Timo Tervo ja Matti J. Tikkanen.

Timo Tervo, Matti J. Tikkanen

Onko tulosyksikköjen aika jo ohi?

Suoraan liike-elämästä haettu tulosyksikköajattelu ei sellaisenaan sovellu erikoissairaanhoidon asiantuntijaorganisaatioon. Jokaisessa yksikössä vahditaan tarkasti omia menoja, mutta potilaan hoidosta koituvia kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle ei laske kukaan. Tulosyksikköjako on edesauttanut kehitystä, joka on kasvattanut jonoja kansan terveyden kannalta tärkeiden tautiryhmien hoidossa.

Antti Linkola

Kuopion yliopistoonkin lastenneurologian opettaja

Lastenneurologia on itsenäinen erikoisala, jonka tehtävänä on lasten neurologisten (hermo- ja lihassairauksien) diagnosointi, hoito ja kuntoutus. Lastenneurologista asiantuntemusta tarvitaan monien hermoston akuuttien tulehdussairauksien, traumojen, verenvuotojen ja kouristusten tutkimisessa ja hoidossa. Ihmisen epilepsioista valtaosa alkaa lapsuudessa, osa jatkuu aikuisuuteen. Monenlaiset kehitysviivästymät ja -vammat vaativat syiden selvittelyä. Lasten erityisvaikeudet (ADHD, oppimisvaikeudet yms.) ovat kansanterveysongelma, joka koskee ainakin 5 %:a ikäluokasta ja jolla on neurologinen tausta. Näiden usein aikuisikään kestävien ongelmien diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen opettamisen pitäisi kuulua perusterveydenhuollon lääkäreille, joiden vastuulle jää valtaosa diagnostiikasta, kuntoutuksesta, hoidosta ja seurannasta yhteistyössä työryhmän kanssa; työssä onnistuminen ehkäisee inhimillisiä tragedioita - ja säästää yhteiskunnalle suuria rahamääriä.

Eila Airaksinen

Hoitotyön hallinto - valtio valtiossa?

Toimin sairaalassa, jonka johtosääntökiistassa Lääkäriliitto ja Tehy aikanaan mittelivät voimiaan. Varsin sopuisa ilmapiiri alkoi henkilökohtaisten ylilyöntien ryydittämänä muistuttaa pienimuotoista sisällissotaa, joka veti jopa kotirintamallakin olevat kirpeään sananvaihtoon. Oltiin periaatteen asialla. Taisteluvarustuksen kuului myös semanttinen uudissanailu. Hoitotyö-sanaa toistettiin sairaanhoidon tilalla ja lääkäreitä nimitettiin lääketieteen edustajiksi. Enää sairaalassa ei siten olisi ollut sairaanhoitajia ja lääkäreitä, vaan hoitotyön ja lääketieteen edustajia. Lääketieteellä tarkoitettiin pelkkää biolääketieteellistä tutkimista ja manipulointia, potilas-lääkärisuhde jäi arvioinnin ulkopuolelle.

Antti Linkola

Milloin kuoleva saa kuolla?

Saako saattohoitopotilas kuolla keuhkokuumeeseen? Entä keuhkoemboliaan? Kohonneeseen aivopaineeseen? Epilepsiaan? Rytmihäiriöihin? Ravinnon ja nesteen vähyyteen? Onko parempi, että hoidan embolian tänään, jotta potilas saisi kuolla hyväksytysti varsinaiseen syöpäänsä huomenna?

Juha Hänninen

Johtamisen haaste terveydenhuollossa

Toimiva terveydenhuolto on monenlaisten toimijoiden tehokasta yhteistyötä. Hyvin toimivassa työyhteisössä koko henkilöstö samastuu työryhmään. Edellytyksiä tälle luovat johtamisen kautta saavutettavat asiat, kuten luottamus.

Markku Silvennoinen

Sisätautilääkärinä sairaanhoitopiirissä

Sisätautilääkärit toimivat terveydenhuollossa siellä, missä heidän ammattitaitoaan on perinteisesti pidetty tärkeänä, pääasiallisesti sairaaloissa. Erikoisalan sisäinen kehitys on johtanut toiminnan ja koulutuksen jakautumiseen uuden asetuksen mukaisten pääspesialiteettien mukaisesti. Yhtenäinen sisätautiklinikka takaa kuitenkin parhaiten monisairaiden tavallisten potilaiden kokonaishoidon ja päivystyksen. Yhteistyötä on kehitettävä edelleen yleislääkärien kanssa sekä terveyden edistämisessä että eri potilasryhmien hoidossa.

Antti Linkola

Mihin tarvitaan sisätautioppia?

Sisätautioppi uhkaa tiedon pirstaloituessa jäädä vain kokoelmaksi elinkohtaisia erikoisaloja. Kuitenkin sisätautioppi voisi olla sirpaloituvan medisiinan yhteen kokoava voima, kliinisen opetuksen ja osaamisen perusta ja pohja, mater medicinae; itsenäinen osaamisen alue, majakka eikä perävaunu.

Risto Pelkonen

Sailaksen merkillistä kansanterveysoppia

Valtionhallinnon suuripalkkaisin virkamies, kansliapäällikkö Raimo Sailas esitteli kansanterveystieteen oppejaan esitelmöidessään 8.2.2002 terveystaloustieteen tarpeesta Terveystaloustieteen seuran tilaisuudessa Helsingissä. Kansallisen terveysprojektin johtoryhmään kuuluva Sailas näkee tällä hetkellä runsaasti vaivaa torjuakseen parhaillaan valmisteilla olevan projektin loppuraportin myötä todennäköisesti syntyvän laajan keskustelun maamme julkisen terveydenhuoltojärjestelmän todellisesta lisärahoitustarpeesta.

Hannu Halme

Pakko ja vastuunalaisuus raskaassa psykiatriassa Keskustelua moraalisuudesta ja eettisyydestä

Kieli ei turhaan erottele käsitteitä. Ei ole sattumaa, että puhumme yhtäältä moraalisuudesta, toisaalta eettisyydestä. Moraalisesti hyvä liittyy intuitioissamme läheisesti luonteen hyvyyteen. Eettisesti hyvä tai paha sen sijaan on yksilön tasoa yleisempien, kulttuurin, yhteisön tai erilaisten perusteiden mukaan järjestyneiden ryhmien tasolle kiteytyneiden hyväksynnän tai paheksunnan kriteereiden yleistä soveltamista. Kun puhumme lääkärin etiikasta, viittaamme hyvän ammatinharjoittamisen yleisesti hyväksyttyihin arvoihin ja standardeihin. Kun puhumme lääkärin moraalista, viittauksemme intuitiivisin osoite on nimenomaan yksittäisen lääkärin tapa harjoittaa ammattiaan, ja ehkä yleisemminkin hänen elämäntapansa ihmisenä.

Jorma Laitinen