Katsaus rintojen omatarkkailuun ja sitä tukeviin ohjelmiin

Rintasyövän ennuste on parantunut radikaalisti verrattuna moderneja hoitotoimenpiteitä edeltäneeseen aikaan. Hyvät tulokset edellyttävät sairauden havaitsemista ja diagnosoimista varhaisessa vaiheessa. Tätä varten on kehitetty erilaisia seulontaohjelmia. Mammografia-seulonta on tarjolla vain murto-osalle maailman naisväestöstä - Suomessa 50-59-vuotiaille. WHO:n syöpäosastolla on jo 1970-luvun alusta tuettu hankkeita myös muiden seulontatestien kehittämiseksi, tutkimiseksi ja tarjoamiseksi kaiken ikäisille naisille alkaen 25-vuotiaista. Tällaisia seulontatestejä ovat lääkärin tekemä kliininen tutkimus ja naisten tekemä rintojen omatarkkailu (ROT).

Gisela Gästrin

Lihavuuden ehkäisyn seminaari vuonna 2015

Minulla on eläkepäivilläni ollut ilo osallistua lihavuuden ehkäisyprojektin juhlaseminaariin. Valtioneuvosto käynnisti projektin tasan kymmenen vuotta sitten. Juhlavana seminaaripaikkana oli Finlandia-talo, joka oli juuri saanut hohtavan marmorikuoren ylleen. Suuri sali oli täynnä poliittisen elämän, terveydenhuollon ja eri järjestöjen edustajia.

Pertti Mustajoki

TULE-sairauksien kuntoutuksen tulevaisuus

Kuntoutusmenetelmiä on jatkossa arvioitava uudelleen niin väestön ikääntymisen, kuntoutusta vaativien ongelmien muuttumisen, teknologian kehityksen kuin uuden tutkimustiedon takiakin. Kaikista muutoksista huolimatta on muistettava, että kuntoutuksessa voidaan edetä vain yhteistyössä kuntoutujan kanssa.

Heikki Hurri

Mitä teen kun uuvun työtaakan alla ja sijaista ei saa?

Lääkärin uupumus on luentoaihe, jota on suosittu viime aikoina. Lääkäripäivilläkin aihe veti enemmän kuulijoita kuin saliin mahtui istumaan. Uupumusta on tutkittu paljon ja löydetty sille selittäviä tekijöitä niin työntekijästä yksilötasolla kuin työjärjestelyistäkin. Yleisinä suosituksina on esitetty ongelman parempaa tiedostamista sekä tarvittaessa erilaisia työilmapiiri- ja uupumusmittauksia. Toimenpiteissä painottuu työn ja työntekijän yhteensopivuuden lisääminen ja työhön liittyvien stressitekijöiden vähentäminen. Tietoa on paljon, mutta miten sitä sovelletaan käytännössä?

Kristiina Toivola

Epäilyksen varjo Voidaanko tutkia asioita, joita silmä ei näe, eikä korva kuule?

Kuopion yliopistoa ravisteli viime helmikuussa uskottavuuskriisi - joidenkin mielestä.

Seppo Knuuttila

Lastenneurologeja tarvitaan keskussairaaloissa

Kehitysongelmaisten lasten määrä on lisääntynyt viime vuosina oleellisesti. Miten lastenneurologisten palvelujen käy, jos työntekijöitä ei riitä keskussairaalatasolle?

Auli Nuutila

Traumaperäisen stressireaktion keksiminen ja käyttö

Psyykkisillä häiriöillä on yleensä enemmän samankaltaisia kuin spesifisiä piirteitä, esimerkiksi spesifissä fobiassa ilmenee tietylle ärsykkeelle pelko/ahdistusreaktio ja välttämiskäyttäytymistä kuten traumaperäisessä stressihäiriössä. Vaaran aiheuttamaa pelkoa ja sen välttämistä on pidettävä normaaliin itsesuojeluun kuuluvana pikemminkin kuin sairauden oireena.

Matti Viukari

Tarvitaanko Suomessa influenssan kliinistä valvontaa?

Tartuntatautirekisterin influenssalöydösten käyttöarvoa lisäisi oleellisesti anturikeskuksiin perustuva kliinisen influenssan seurantajärjestelmä. Yhdessä nämä kaksi ajantasajärjestelmää antaisivat nykyistä paremman kuvan siitä millainen on influenssaepidemian kulku, voima ja ennuste, kirjoittaa laboratorionjohtaja Reijo Pyhälä.

Reijo Pyhälä

Onko potilaalla varaa uusiin lääkkeisiin hyvinvointi-Suomessa?

Viime vuosina ovat leikkaukset sairausvakuutuksen maksamissa lääkekorvauksissa paikoin johtaneet siihen, että potilas joutuu maksamaan lääkkeistään kahdesti: ensin pakollisen sairausvakuutusmaksun muodossa ja toisen kerran asioidessaan apteekissa. Kela-korvauksen pienentämisen vuoksi on joitakin lääkkeitä jopa vedetty pois markkinoilta. Ja kun meillä vielä lääkkeen hinnasta on suhteessa suurempi osa veroja ja veroluonteisia maksuja kuin muissa Euroopan maissa, kirjoittaja kysyy, olisiko tällaiselle järjestelmälle olemassa mitään vaihtoehtoa, esim. yksityisellä sairausvakuutussektorilla.

Jussi Holopainen

Tieteellinen Hypnoosi ry:n hallituksen kannanotto: Miksi hypnoosin käytön tulisi olla säädeltyä?

Hypnoosi on rentoutukseen perustuva, suggestioita hyväksi käyttävä hoitomenetelmä, jonka vaikutuksia elimistöön voidaan nykyisin objektiivisesti mitata. Sen tehosta on vakuuttavaa tieteellistä näyttöä eräiden ruumiillisten sairauksien hoidossa ja psykoterapian tukena. Se on yleensä haitatonta, mutta kuten muutkaan tehokkaat menetelmät, se ei ole kokonaan vailla sivuvaikutusten mahdollisuutta. Hypnoosista on levitetty paljon harhatietoa, ja siihen liitetään joskus katteettomia lupauksia. Hypnoosia ja sitä muistuttavia suggestiivisia menetelmiä tulisi käyttää vain eettisesti hyväksyttävässä hoidollisessa tai tutkimuksellisessa tarkoituksessa, yhteisymmärryksessä potilaan tai koehenkilön kanssa. Näiden menetelmien manipulatiivisen käytön opettaminen näytöksiä, markkinointia tai ihmissuhdetaitojen kehittämistä varten ei ole hyväksyttävää. Eräissä maissa hypnoosin käyttö on lainsäädännöllisesti rajattu terveydenhuollon ammattilaisille. Hypnoosin hoidollinen käyttö kuuluisi lääkäreille, hammaslääkäreille, psykologeille ja muulta ammatilliselta pohjalta laillistetuille psykoterapeuteille, jotka käyttävät menetelmää ammattinsa eettisten sääntöjen mukaan, kukin ammatillisen osaamisensa puitteissa. Alan terapeuttina toimimisen tulisi pohjautua soveltuvaan tieteellispohjaiseen tutkintoon ja olla lailla säädeltyä kuten muunkin psykoterapian.

Hannu Lauerma

Aivotutkimuksen lunastetut lupaukset ja tulevaisuudennäkymät

Aivotutkimuksen vuosikymmen on tutkijan näkökulmasta ollut voimakkaan kehityksen kautta eikä panostus suinkaan ole mennyt hukkaan. Molekyyli- ja solutason sekä aivorakenteiden toiminnan tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet huimasti ja samalla yhteistyö eri alojen aivotutkijoiden välillä on vahvistunut ennennäkemättömällä tavalla. - Lääkärilehdessä aiemmin tänä vuonna julkaistut kriittiset kirjoitukset aivotutkimuksesta ovat saaneet vastauksen Suomen Aivotutkimusseuran hallituksen jäsenistä koostuvalta kirjoittajajoukolta.

Synnöve Carlson, Matti Airaksinen, Hannu Alho, Eero Castrén, Markus Färkkilä, Irma Holopainen, Esa Korpi, Anders Paetau, Mikko Sams

Kuka vastaa mielenterveyspalveluiden riittävyydestä?

Suomi on pitkään ollut eräänlainen musta maa mielenterveyshäiriöiden kroonistumisesta ja psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden korkeiden tilastonumeroiden valossa. Eläköitymisen ja työkyvyttömyyden virran suunta on ehdottomasti saatava muutetuksi. Tämä on haaste ja kollektiivinen vastuu, joka lankeaa meille kaikille, kirjoittavat Ranan Rimón ja Reijo Laitinen.

Ranan Rimón, Reijo Laitinen

Fick alla hälsa år 2000?

WHO bad i tiden Finland att bli ett modelland för programmet Hälsa för alla år 2000. I en utvärdering från WHO i år har Finland fallit från idealland till medelmåtta. Orsakerna är värda att diskutera.

Ralph Gräsbeck

Systemoitu kirjallisuuskatsaus väitöskirjan pohjaksi

Kirjoittaja ehdottaa, että tiedekunnat vastaisuudessa edellyttäisivät kliinisten väitöskirjatöiden perustaksi systemoitua kirjallisuuskatsausta. Katsauksia voi etsiä esim. Cochrane-kirjastosta, josta myös saa tiedon tekeillä olevista aiheista. Jollei katsausta ennestään ole tehty tai tekeillä, tulisi kliinikon ennen oman empiirisen työnsä aloittamista tehdä suunnitellusta tutkimusaiheesta systemoitu katsaus luotettavin menetelmin.

Marjukka Mäkelä

Afasian kartoituksessa puuttuu yhteinen kieli

Afasian seurannan kannalta on välttämätöntä tehdä jokaiselle vuoden kuluttua sairastumisesta kattava afasiatesti. Afasiatutkimuksen puuttuminen on samaa kuin neurologisen statuksen puuttuminen aivohalvaukseen sairastuneilta. Tutkimuksessa on perusteltua käyttää yhtenäistä ja kansainvälisestikin tunnettua menetelmää.

Arto Nuutila, Kristiina Sarmas

Irti suunnitelmataloudesta laboratorioalalla

Laboratorioalan kansainvälinen kehitys kulkee kohti suuria verkottuvia tuotantoyksiköitä, joissa on mahdollista hyödyntää tehokkaasti nykyaikaisia automaattilaitteistoja. Tämä rakennemuutos on alkanut myös Suomessa, mutta hitaasti. Kuten missä tahansa automatisoitavassa tuotannossa, laboratorioissa suuret näytemäärät alentavat yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia, ja laadunhallinta helpottuu. Jotta kustannustehokkuuden kasvu heijastuisi myyntihintoihin ja tuottaisi hyötyä myös palveluiden käyttäjille, tarvitaan lisäksi kilpailua palveluntuottajien välille. Tältä osin tilanne on Suomessa ongelmallinen. Laboratorioita on erittäin paljon, ja pienetkin tuotantoyksiköt ovat hyvin omavaraisia. Vain noin 5-10 % terveydenhuollossa tarvittavista laboratoriopalveluista kilpailutetaan. Lähes kaikki palvelut hankitaan, tuotetaan tai niiden tuottamista tuetaan julkisella rahoituksella, joten ongelma on yhteiskunnallinen. Niin ovat sen syytkin.

Ari Miettinen

Kuinka luottamus edistää terveyttä - ja miten vaikutus välittyy?

Yhteiskunnan... vahvuus riippuu sosiaalisesta pääomasta, joka koostuu ihmisten keskinäisestä luottamuksesta ja yhteistyökyvystä. (Martti Ahtisaari 1.1.2000)

Markku T. Hyyppä

Psykoanalyysin ja psykoanalyyttisen psykoterapian potilaskunta on muuttunut

Olen joutunut toteamaan, että vuosikymmeniä sitten saamani psykoanalyyttinen koulutus ei enää vastaa niitä tarpeita, mitä potilaskunnalla on, kirjoittaa Pekka Kiviranta.

Pekka Kiviranta

Aivotutkimuksen lunastamattomat lupaukset

Yhdysvaltain presidentti George Bush julisti aikanaan 1990-luvun aivojen vuosikymmeneksi ja asetti tutkijoiden tehtäväksi selvittää, miten aivot ihmistä ohjaavat, luovat hänen tietoisuutensa, tunteensa ja ajattelunsa. Joitakin kriittisiä ääniä kuului, mutta valtaosa aivotutkijoista ryntäsi osoittamaan, että itse asiassa kaikki keskeiset ihmisen ja yhteiskunnan ongelmat ovat palautettavissa ihmisaivoihin ja hermosolujen vuorovaikutuksiin. Kuinka kävi?

Timo Järvilehto

Tarvitseeko fysiatri kuntoutuksen erityispätevyyttä?

Kuuluuko fysiatrikin niihin, joiden tietämys kuntoutuksesta on kapea-alainen, kysyy näkökulman kirjoittaja.

Jouko J. Salminen