Arviolta puolet suomalaisista otti A(H1N1)-rokotuksen

Monet kunnat rokottavat tervettä aikuisväestöä maaliskuun ajan. Tämän jälkeen rokotusten erityisjärjestelyt loppuvat.

Arviolta puolet suomalaisista otti  A(H1N1)-rokotuksen Kuva 1 / 1

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen A(H1N1)-rokotuskattavuus on hyvä, joskaan ei vielä riittävä STM:n mukaan.

Kymmenestä suurimmasta kaupungista ja Rovaniemeltä saatujen tietojen mukaan keskimäärin puolet näiden kaupunkien väestöstä on rokotettu. Näiden kaupunkien asukkaat muodostavat yli kolmasosan koko Suomen väestöstä, ja kattavuuden voidaan siten arvioida olevan samalla tasolla koko maassa.

Tällä hetkellä A(H1N1)-influenssaa ei Suomessa esiinny. Euroopassakin se on harvinaisuus, mutta joissakin Itä-Euroopan maissa ilmenee paikallisia epidemioita. Sen sijaan trooppisilla alueilla Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa sikainfluenssaa esiintyy laajasti.

Rokotuksen ottamista suositellaan edelleen

A(H1N1)-influenssan aaltoa ei odoteta enää kevääksi Suomeen, mutta ensi influenssakaudella A(H1N1)-influenssaepidemia tulee todennäköisesti takaisin, ellei rokotusten suosio kasva. On arvioitu, että jos noin kaksi kolmasosaa väestöstä olisi rokotettu, A(H1N1)-influenssa ei äityisi uudelleen epidemiaksi.

Kunnat jatkavat sikainfluenssarokotuksia ainakin maaliskuun loppuun asti. Suurimpien kaupunkien mukaan kaikille avoimia rokotuspäiviä lopetetaan vähitellen kevään aikana. Raskaana olevien naisten ja kuusi kuukautta täyttäneiden lasten rokottamista jatketaan neuvoloissa kuitenkin ainakin toukokuun loppuun.

Vielä ei ole päätetty, miten rokotuksia järjestetään syksyllä. On mahdollista, että erillistä sikainfluenssarokotusta ei järjestettäisi, vaan suojan sikainfluenssaa vastaan saa osana kausi-influenssarokotetta. Tällöin rokote olisi maksullinen muille kuin riskiryhmiin kuuluville.

Kuva Pixmac