Endokrinologiyhdistys varoittaa hypotyreoosin yhdistelmähoidon riskeistä

Potilaita on joutunut sairaalahoitoon tyroksiini-trijodityroniini-yhdistelmähoidon aiheuttamien vakavien haittavaikutusten takia.

Endokrinologiyhdistys varoittaa hypotyreoosin yhdistelmähoidon riskeistä Kuva 1 / 1

Suomessa on syttynyt kiivas väittely hypotyreoosin T4- ja T3-lääkkeillä toteutettavasta yhdistelmähoidosta ja sen kriteereistä. Joitakin potilaita on joutunut yhdistelmähoidon tai pelkän T3-monoterapian aiheuttamien vakavien haittavaikutusten takia sairaalahoitoon.

– Meille on tullut ensiapuun ja osastohoitoon potilaita yhdistelmähoidon aiheuttaman tyreotoksikoosin vuoksi, vahvistaa endokrinologi Saara Metso Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta.

Oireet ovat olleet lähinnä rytmihäiriöitä tai muita vakavia verenkiertoelimistön ongelmia. Metson mukaan osa tilanteista on ollut henkeä uhkaavia.

Suomen Endokrinologiyhdistys onkin nyt antanut kannanoton, jossa se varoittaa villistä lääkitsemisestä. Yhdistys toteaa yhdistelmähoitoa voitavan kokeilla sellaisilla potilailla, joilla hypotyreoosidiagnoosi on varma ja joilla oikein annostelusta T4-hoidosta huolimatta vointi ei korjaannu.

– Muut mahdolliset syyt väsymykseen ja jaksamattomuuteen tulee ensin sulkea pois. Kolmen kuukauden hoitokokeilu kuuluu kilpirauhassairauksiin perehtyneelle sisätautilääkärille tai endokrinologille, suositellaan kannanotossa.

Fimea poistaa erityislupien määräaikaisuuden

Synteettisillä T3-valmisteilla (Liyothyronin ja Thybon) on määräaikainen erityislupa, joka on voimassa elokuun loppuun saakka. Tällöin kyseinen valmiste voidaan luovuttaa apteekista reseptillä potilaalle ilman erityisluvan hakemista Fimeasta. Fimea aikoo kuitenkin poistaa määräaikaisuuden, koska lääkkeiden määräämisessä on esiintynyt ongelmia.

Valvirassa on vireillä kolme valvonta-asiaa, joissa on esitetty epäily siitä, että lääkäri ei ole toiminut asianmukaisesti potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa määrätessään potilaille erityislupaa edellyttäviä kilpirauhaslääkevalmisteita ja muita hormonivalmisteita. Selvitystyö on vielä kesken.

– Emme voi Fimeassa tehdä rajoituksia yksittäisten lääkärien oikeuksiin kilpirauhaslääkkeiden määräämiseen. Erityislupahakemuksissa tarkistamme lailliset perusteet kyseiselle määräykselle ja erityislupaan kuuluu liittää selvitys niistä erityisistä sairaanhoidollisista syistä, joiden perusteella kyseiseen hoitoratkaisuun on päädytty. Tarvittaessa pyydämme lisäselvityksiä, selvittää Fimean lääketurva- ja informaatioyksikön päällikkö Leo Niskanen.

Niskanen korostaa, että erityislupavalmisteella ei ole myyntiluvan edellyttämiä velvoitteita ja siksi näitä lääkkeitä määrätessään lääkäri ottaa huomattavan vastuun.

– Varsinainen lääkärien toiminnan valvominen kuuluu juuri Valviralle. Endokrinologiyhdistyksen kannanotto yhdistelmähoidon rajaamisesta vain tietyn erikoisalan lääkäreille on ohjaava suositus, mutta ei määräämisehto, korostaa Niskanen.

Niskasen mukaan Fimea haluaa pitää eri lääkehoidon vaihtoehdot suomalaisten lääkäreiden hallinnassa, sillä täyskielto johtaisi vain hallitsemattomaan nettikauppaan ja lääkkeiden hakemiseen ulkomailta.

Some-diagnooseja tulee entistä useammin

Keskustelu lääkehoidoista velloo parhaillaan etenkin sosiaalisessa mediassa. Potilas-aktivistit ovat keränneet nimiä lääkärien lääkkeenmääräämisoikeuksien puolesta, koska katsovat, etteivät kaikki hoitoa tarvitsevat sitä parhaillaan saa.

Kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.

– Me joudumme nyt Suomessakin tottumaan näihin some-diagnooseihin, kuten esimerkiksi kilpirauhasongelmiin liitettyyn Wilsonin syndroomaan, jonka puolesta parhaillaan kampanjoidaan internetissä, huomauttaa Leo Niskanen.

– On myös hyvä muistaa, että meillä on joukko potilaita, joita on voitu yhdistelmälääkityksellä auttaa. Keskusteluyhteys potilaisiin on tärkeä pitää avoimena, koska potilailla on oikeus tulla kuulluiksi, painottaa Niskanen.

Suomen Kilpirauhasliitto on pyrkinyt kanavoimaan keskustelua, mutta todennut myös rajallisuutensa.

– Liitto ei ole endokrinologian asiantuntija eikä sen asiantuntemus riitä edellä mainitun tai muun aiheesta julkaistun tiedon oikeellisuuden tarkastamiseen tai tulkintaan. Tämän vuoksi liitto nojaa asiantuntijoiden kannanottoihin, todetaan kannanotossa.

Liitto on silti todennut olevansa osittain eri linjoilla Endokrinologiyhdistyksen kanssa, sillä sen mukaan potilailla on oltava oikeus oireenmukaiseen hoitoon ja myös hoitoon muualla kuin erikoislääkäreillä.

– RT3-hoidoista on hyvin erilaisia tulkintoja. Pelkällä T3-hormonilla annettava hoito (T3-monoterapia) poikkeaa merkittävästi endokrinologien suosittelemasta kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitolinjasta, eikä kuulu virallisen lääketieteen piiriin ainakaan tällä hetkellä. Mikäli tätä hoitomuotoa käytetään, on sen tapahduttava endokriinisiin sairauksiin hyvin perehtyneen lääkärin valvonnassa, jotta potilaalle aiheutuvat riskit huomioidaan riittävässä laajuudessa, Kilpirauhasliitto toteaa.

Endokrinologiyhdistys: rT3-määrityksestä ei ole hyötyä

Suomen Endokrinologiyhdistys toteaa kannanotossaan, että kilpirauhasen hormonikorvaushoitoa ei pidä käyttää esim. masennuksen, jaksamattomuuden tai ylipainon hoitoon henkilöllä, joka on biokemiallisesti eutyreoosissa. Kilpirauhashormonein aiheutettu tyreotoksikoosi aiheuttaa muun muassa rytmihäiriöitä ja hikoilua ja altistaa osteoporoosille.

Suomen Endokrinologiyhdistys muistuttaa, että hypotyreoosi diagnosoidaan tai poissuljetaan määrittämällä S-TSH ja S-T4v. Jos tulosten perusteella todetaan lievä subkliininen hypotyreoosi, S- TSH toistomääritys on tarpeen, lisäksi pyydetään S-TPO-va määritys. Suomessa S-TSH, S- T4v, S-T3v ja S-TPO-va:t määritetään kaikkialla immunologisilla määritysmenetelmillä. S-T3v ei ole tarpeen vajaatoiminnan diagnostiikassa.

Käänteis-T3 (reverse T3, rT3) - määrityksestä ei ole apua. RT3 on inaktiivinen kilpirauhasmetaboliitti, jonka pitoisuudet seuraavat T4-pitoisuuksia. HUSLABissa tai muuallakaan Suomessa mikään yliopisto- tai keskussairaala tai laadukas yksityislaboratorio ei tee rT3-määrityksiä, koska niille ei ole kliiniseen käyttöön perustuvaa tarvetta. Jotkut yksityiset terveyspalvelut tarjoavat ulkomailla tehtäviä rT3-määrityksiä melko korkeaan hintaan. Mahdollista korvaushoitoa ei pidä aloittaa rT3-määrityksen perusteella, toteaa yhdistyksen kannanotto.

Ulla Järvi
Kuva: Panthermedia

KORJAUS 13.6.2013 klo 16.25: Lause: "Endokrinologiyhdistyksen kannanotto yhdistelmähoidon rajaamisesta vain tietyille lääkäreille on vain suositus, korostaa Niskanen." ON MUUTETTU MUOTOON: "Endokrinologiyhdistyksen kannanotto yhdistelmähoidon rajaamisesta vain tietyn erikoisalan lääkäreille on ohjaava suositus, mutta ei määräämisehto, korostaa Niskanen."