Jäykkä työajanseuranta hiertää

HUS:n kellokorttikäytäntö herättää keskustelua. Lääkäreissä närää aiheuttaa esimerkiksi vaatimus ilmoittaa syy yli 10 minuutin poikkeamiin työajasta.

– Lääkäreiden mielestä ei ole hyvä asia, ettei kellokorttijärjestelmässä näy päiväkohtaisesti, onko ­työaika plussalla vai miinuksella, Risto Avela kuvaa.

Kellokortin käyttö laajeni vuoden lopussa HYKS:ssä Meilahden Torni- ja Kolmiosairaaloiden alueelle. Sen sijaan lääkärien pääluottamusmies Risto Avelan omalla työpaikalla HYKS:n silmäklinikalla käytetään sähköistä työajanseurantaohjelmaa, johon työhön tuleminen ja sieltä lähteminen merkitään.

– Lääkäreiden mielestä ei ole hyvä asia, ettei kellokorttijärjestelmässä näy päiväkohtaisesti, onko työaika plussalla vai miinuksella. Työajan saldo pitäisi näkyä viimeistään seuraavana päivänä leimaamisen jälkeen. Muuten käytännössä pitää tehdä minuutilleen se työaika, joka on kullekin päivälle suunniteltu.

Avelan mielestä tällainen käytäntö ei ole järkevää. Työajan pitää joustaa. Jos tilanne vaatii, töitä tehdään pitempään. Vastaavasti joskus voidaan lähteä aikaisemmin pois, kun päivän työt on tehty.

– Tärkeintä on, että potilaat hoidetaan järkevästi.

Ei mitään istuskelua

Jos lääkäri leimaa kellokortin enintään 10 minuuttia ennen työajan alkamista, HUS:ssa työaikaa aletaan laskea vasta siitä, milloin se suunnitelman mukaan alkaa.

– Tästä kyllä neuvottelimme johdon kanssa. Lääkärit ryhtyvät työpaikalle tullessaan tekemään heti töitä – eivät he istu ja odota.

Avelan mukaan lääkäreitä on ärsyttänyt, että työajanseurantajärjestelmään pitää ilmoittaa syy, jos työaikaan tulee yli 10 minuutin poikkeama.

– Kellokorttiin tai sähköiseen työajanseurantajärjestelmään pitää merkitä poikkeaman syyksi esimerkiksi oma, työnantajan tai työtoverin aloite taikka potilastilanteen ruuhka. Työryhmä alkaa vastedes pohtia tätä asiaa.

Sopimusvapaiden käytäntö puhuttaa

Avela mainitsee, että lääkäreissä on aiheuttanut närää niin ikään työpaikkapäivystyksen jälkeisen sopimusvapaan pituus.

– Jokin aika sitten työnantaja päätti, että sopimusvapaa on 5–5,5 tuntia, jos aamulla käytetään tunti tai puoli tuntia raportointiin.

Avelan mukaan käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työpaikkapäivystyksen jälkeinen päivä suunnitellaan kello 14:ään asti.

– Työpaikkapäivystyksen jälkeisestä sopimusvapaasta jää kaksi tuntia vajausta, kun normaalisti työaika kestää noin kello 16:een. Tämä kahden tunnin vajaus pitää sijoittaa jonnekin muualle kyseisen työaikajakson aikana. Päivystyspäivälle sitä ei voi lisätä, ei myöskään sopimusvapaapäiville eikä joskus tehtävän lisätyön ajalle.

Avela muistuttaa, että paljon päivystävien lääkäreiden työpäivät ovat yllättävän pitkiä kyseisen käytännön vuoksi myös silloin, kun he eivät päivystä.

Hän kertoo, että työnantaja on perustamassa työryhmää selvittämään edellä mainittuja ongelmia.

– Joten parannusta on odotettavissa, mutta valitettavasti ei aivan heti.

Näkymätön työaika tulee näkyväksi

PerusTerveys Oy:n johtava lääkäri Petja Orre kertoo, että kellokortin käyttäminen joustamisen mahdollisuuksineen tekee työmäärän näkyväksi.

Orren mukaan useissa työpaikoissa, joissa työaikaa ei seurata kellokortilla, valtaosa lääkäreistä tekee enemmän työtunteja kuin mitä työehtosopimuksissa määrätään. Kellokorttijärjestelmällä myös näkymätön työaika tulee näkyväksi.

– Hyvällä omallatunnolla voi lähteä vähän aikaisemmin, jos on vastaavasti työskennellyt joskus myöhempään. Mikäli kellokortti ei ole käytössä, syntyy helposti epäselvä tilanne. Lääkärit ovat hyvin tunnollisia, ja heille tulee herkästi ajatus, että olenko varmasti tehnyt kaikki määrätyt työtunnit.

Orre on käyttänyt monia työajanseurantajärjestelmiä työpaikoissaan. Hän ollut joskus myös työpaikassa, jossa ei ollut lainkaan työajanseurantaa.

– Paperisiin työajanseurantajärjestelmiin kirjataan mitä kirjataan. Joskus saattaa olla epävirallinen ohjeistus, ettei saa kirjata ylitöitä. Tällöin merkitään toteutuneeksi vain suunniteltu työaika.

Orre arvioi, että kellokortti joustamisen mahdollisuuksineen on ollut paras tapa seurata lääkärin työaikaa. Kun esimerkiksi erikoistuva lääkäri tulee aamulla vähän aikaisemmin valmistautumaan kiertoon tai leikkaukseen, myös tämä valmistautuminen kuuluu työaikaan.

– Hyvin työorientoituneessa lääkärin ammatissa ei ole järkevää, jos määrätään, että työntekijän pitää leimata itsensä sisään tai ulos 10 minuutin sisällä.

Lääkäriliitto yhteydessä työnantajien edustajiin

Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm katsoo myös, että lääkärien työajan pitää joustaa.

– Jos lääkärin työvuoro on merkitty kello 16:een asti, mutta leikkaus venyykin kello 16.30:een, työt hoidetaan loppuun. Joustoa pitää tietenkin olla molempiin suuntiin.

Lindholm toteaa, että sähköinen työajanseuranta on yleinen lääkärien työssä. Myös kellokortti ja työajan jouston mahdollisuudet ovat monien lääkärien työpaikoilla käytössä.

Lindholm ei ole kuitenkaan kuullut, että muualla olisi yhtä jäykkä työajanseuranta kuin HUS:ssa. Hän mainitsee, että yleensä työajanseuranta on koettu hyväksi asiaksi, koska usein käy niin, että ylimääräinen työ tulee näkyväksi.

– Kuulostaa siltä, että HUS:ssa otettiin työajanseurantajärjestelmät mahdollisimman nopeasti keskeneräisinä käyttöön.

Lääkäriliitto on ollut yhteydessä työajanseurannasta ja sopimusvapaata koskevasta asiasta sekä HUS:n johtoon että Kuntatyönantajiin.

– Olemme todenneet HUS:n johdolle, ettei kellokortin käyttöä lääkärien työssä voi laajentaa, ennen kuin se saadaan toimimaan kunnolla jo nyt kellokorttia käyttävissä yksiköissä.

Tilanne on muuttunut lehden mentyä painoon. Lue jatkojuttu: Lääkäreiden kellokortin käyttö on keskeytetty