Kansantautien lääkehoito toteutuu puutteellisesti
Verenpainetaudin ja astman lääkehoito ei aina toteudu reseptissä määrätyllä tavalla. Tavallisin syy tähän on potilaiden tapa käyttää lääkkeitä epäsäännöllisesti, mutta myös resepteihin liittyvien ohjeiden puutteellisuudella on merkitystä.
Kelan tilastojen mukaan Suomessa on noin 440 000 kroonista verenpainetautia sairastavaa, ja vain puolet heistä on saavuttanut tyydyttävän hoitotason. Yhteiskunnan varoja kuluu verenpaineen lääkehoitoon vuosittain noin 530 miljoonaa markkaa. Professori Hannes Enlund Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitokselta kysyykin, kuinka suuri osa tästä rahamäärästä menee hukkaan sen vuoksi, että potilaiden lopulta saama hoito on puutteellista.
- Eräs, muttei ainoa syy puutteelliseen hoitotulokseen on potilaiden epäsäännöllinen lääkkeiden käyttö. Kelan tilastojen mukaan vajaa kymmenes verenpainepotilaista ei vuoden aikana ostanut verenpainelääkkeitä lainkaan. Yhtä suuri osa osti lääkkeitä vain kerran tai kaksi, mikä tarkoittaa, että he olivat vähintään puoli vuotta ilman lääkkeitä. Kun tähän vielä lisätään ne, jotka käyvät hakemassa lääkkeitä epäsäännöllisesti, päästään jo 40 prosenttiin potilaista, Hannes Enlund laskeskeli Farmasian päivillä Helsingissä.
Enlundin mielestä verenpainepotilas tulisi yhä useammin saada mukaan oman hoitonsa suunnitteluun. Sosiaali- ja terveysministeriön äskettäin julkistamassa astmaohjelmassa keskeisen sijan saanut ns. ohjattu omahoito soveltuisi Enlundin mielestä hyvin myös verenpainetaudin hoitoon.
Proviisori Ulla Närhen Nivalan apteekissa tekemän selvityksen mukaan myöskään astmaatikkojen lääkehoito ei aina suju suunnitelmien mukaan. Huomattava osa inhaloitavia astmalääkkeitä tarvitsevista potilaista oli vastoin lääkärin ohjeita vähentänyt estolääkkeiden käyttöä, muutama oli lopettanut sen kokonaan. Aineistossa (n = 119) vain joka viides tunsi käsitteet "kohtauslääke" ja "estolääke". Myös reseptien puutteellisuus hankaloitti lääkehoidon toteutumista.
- Lääkityksen luonne (esim. "säännöllisesti") oli ilmoitettu neljäsosassa ohjeista, lääkkeen käyttötarkoitus (esim. "kohtauslääke") alle puolessa ohjeista. Potilaan olisi kuitenkin tärkeää tietää, mihin tarkoitukseen lääke on määrätty ja kuinka sitä käytetään, Ulla Närhi huomautti.
Ulla Närhen mielestä apteekeilla on hyvät mahdollisuudet tunnistaa lääkitysongelmia. Tämä onnistuu lääkkeen ostajien kanssa keskustelemalla sekä resepteistä saatavia tietoja seuraamalla. Närhen mielestä onkin kummallista, ettei esimerkiksi tuoreessa astmaohjelmassa mainita lainkaan apteekkien panosta omahoidon ohjaamisessa.
Astmakroonikkoja on tällä hetkellä Suomessa 135 000. Vuonna 1991 taudin kansantaloudellinen rasite arvioitiin 2,5 miljardiksi markaksi. (Kirsi-Marja Peräkylä)
