Käsihuuhteiden käyttö terveydenhoidossa tarpeen

THL ja Tukes suosittelevat alkoholipohjaisten käsihuuhteiden käyttöä terveydenhoidossa. THL:n ylilääkärin Petri Volmasen mukaan hoitohenkilökunnan velvollisuus on käyttää käsihuuhdetta, ja potilaalla on oikeus vaatia hyvää käsihygieniaa.

Käsihuuhteiden käyttö terveydenhoidossa tarpeen Kuva 1 / 1

THL ja Tukes täsmentävät julkisten tilojen desinfiointiaineiden käytöstä terveydenhoidossa annettuja suosituksia ja suosittelevat edelleenkin alkoholipohjaisten käsihuuhteiden käyttöä.

– Käsihuuhdetta ei käytetä terveydenhuollossa liikaa. Sen käytöllä ehkäistään sairaalainfektioita ja estetään mikrobien leviämistä. Hoitohenkilökunnan velvollisuus on käyttää käsihuuhdetta, ja potilaalla on oikeus vaatia hyvää käsihygieniaa, toteaa ylilääkäri Petri Volmanen THL:sta.

Tukes julkaisi tammikuun alussa tiedotteen, jossa mainittujen biosidisia yhdisteitä sisältävien käsihuuhteiden käyttö on nykyisin melko harvinaista Suomessa. Desinfiointiteholtaan ne eivät ole alkoholin luokkaa.

Biosidisia yhdisteitä sisältävien käsihuuhteiden käytöstä on monessa paikassa jo luovuttu tai ollaan luopumassa. Niitä on käytetty lähinnä tiloissa, joissa on ollut vaara alkoholipitoisen aineen väärinkäytöstä.

Käsien desinfektiohieronta on ensisijainen ja säännönmukainen käsihygieniamenetelmä terveydenhuollossa. Kädet on syytä pestä ennen desinfektiota vain, jos ne ovat näkyvästi likaiset tai tuntuvat tahriintuneelta tai jos on hoidettu vatsatautipotilasta.

Lisätietoja: THL.

Kuva: Panthermedia

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Valvira muuttaa linjaustaan opintojen kymmenen vuoden keston tulkinnassa

Jatkossa opinnot luetaan alkaneeksi vasta kyseiseen ammattiin johtavien opintojen alusta.

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Kuinka kauas työnantaja voi määrätä töihin?

Lääkärin halutaan yhä useammin työskentelevän monessa työpisteessä.

Kolumni
Lääkäri määrää ja potilas tottelee

Mitä oikeasti tiedän potilaani päivittäisestä elämästä, pohti Mikko Lehtovirta – ja päätti opiskella toisen tutkinnon.

Tieteessä
Väitös syntyi kiinnostuksesta aivoihin ja musiikkiin

Aleksi Sihvonen tutki aivoinfarktin jälkeistä musiikin ymmärtämisen katoamista

Ajassa
Avoimuus suojaa työkuormalta

Lääkärien ammattikunta tarvitsee erilaisia persoonallisuuksia, sanoo Heikki Ahtola.

Keskustelua
Häpäisykulttuurin kierre on katkaistava

Anneli Larmo pohtii, mikä saa kohtelemaan nuorempia kollegoita huonosti.