Kokemusasiantuntijat tulivat sairaaloihin
– Tämä on mielenkiintoinen ja hedelmällinen yhteistyömuoto, päivystysalueen ylilääkäri Johanna Tuukkanen Keski-Suomen keskussairaalasta sanoo.
Päivystysalueen ylilääkäri Johanna Tuukkanen suhtautui kokemusasiantuntijoihin yhteistyön alkaessa epäillen. – En ollut varma hankkeen onnistumisesta, mutta kaikki meni hyvin, hän sanoo nyt.
Kun kokemusasiantuntija havainnoi päivystyksen toimintaa, voi syntyä uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Kuvat ovat Malmin sairaalan päivystyksestä Helsingistä.
Kun Keski-Suomen keskussairaalassa haluttiin tietää, miltä päivystyksen prosessi tuntuu potilaan näkökulmasta, tietoa päätettiin hankkia kokemusasiantuntijoiden avulla.
Koulutetut kokemusasiantuntijat seurasivat useiden viikkojen ajan päivystyksen toimintaa ja yksittäisiä potilaita.
– Saamamme tieto oli aivan erityyppistä kuin virallisten palautekanavien kautta kerätty, päivystysalueen ylilääkäri, toimialueen johtaja Johanna Tuukkanen kertoo.
Havainnot toivat muutoksia päivystyksen toimintaan. Nyt päivystyksen infotauluilla kerrotaan esimerkiksi, miksei päivystyksestä saa ruokaa, miten kanttiini on auki ja miksi kaikilta kysytään alkoholinkäytöstä.
Yllätyksenä tuli se, kuinka yksinäiseksi ja turvattomaksi potilaat tunsivat olonsa päivystyksessä. Tämä otettiin huomioon toimintamallia uudistettaessa. Nyt henkilökunta on sijoitettu lähemmäs potilaita.
– Emme olleet ymmärtäneet potilaidemme hätää. Henkilökunta työskenteli omissa tiloissaan, eivätkä potilaat aina tienneet, että hoitajat kyllä tarkkailivat heitä, kertoo Tuukkanen.
Yhteistyön alkaessa vuonna 2015 Tuukkanen suhtautui kokemusasiantuntijoihin epäillen.
– Päivystys on erittäin haasteellinen toimintaympäristö. En ollut varma hankkeen onnistumisesta, mutta kaikki meni hyvin.
– Tämä on mielenkiintoinen ja hedelmällinen yhteistyömuoto, jos tavoitteena on oman toiminnan kehittäminen potilaskeskeisemmäksi.
Kokemusasiantuntijalle ohjattavat valitsee lääkäri
TYKS:n neurotoimialueen aivovammapoliklinikalla potilaita on jo jonkin aikaa ohjattu aivovamman saaneen kokemusasiantuntijan vastaanotolle.
Käynneissä ei ole kyse hoidosta tai diagnostiikasta, vaan vertaistuesta.
– Tässä on minusta pelkkää saavutettavaa, neurologi Janne Lähdesmäki näkee.
– Ihmisten sairaudestaan kokemassa haitassa on valtava vaihtelu, johon lääkärin vastaanotolla on vaikea vaikuttaa. Jollekin sama diagnoosi aiheuttaa työkyvyttömyyden, toiselle ei. Jos tähän voidaan tuoda jotain uutta, se on kokeilemisen arvoista, Lähdesmäki pohtii.
Lääkärit valitsevat kokemusasiantuntijan vastaanotolle ohjattavat potilaat. Potilaiden kokemukset ovat olleet myönteisiä.
HUS kouluttaa satoja
Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden käyttö terveydenhuollossa lisääntyy. Toiminta on alkanut päihde- ja mielenterveystyön parista ja laajentunut somaattiselle puolelle.
Koulutusta tarjoavat monet tahot, esimerkiksi sairaanhoitopiirit, kansalaisopistot ja potilasjärjestöt. Koulutuskenttä on kirjava, ja koulutuksen sisältö vaihtelee.
Kokemusasiantuntija voi pitää vertaistukea antavaa vastaanottoa, toimia ammattilaisen työparina ryhmänvetäjänä, havainnoida terveydenhuollon yksikön toimintaa, olla mukana työryhmissä tai kertoa omista kokemuksistaan. Työstä maksetaan palkkio.
Esimerkiksi HUS on kouluttanut laajasti kokemusasiantuntijoita ja asiakasraatilaisia. Kokemusperäistä tietoa halutaan hyödyntää yhä enemmän. Taustalla on lainsäädäntö. Muun muassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää potilaan näkemyksen kuulemista.
– On tärkeää saada palveluja käyttävien ihmisten ääni kuuluviin. Potilaslähtöisestä hoitokulttuurista hyötyvät sekä potilaat että palvelujen tarjoaja. HUS:ssa tulee olemaan jatkossa käytössä noin 350 kokemusasiantuntijaa ja asiakasraatilaista, kertoo projektinjohtaja Heli Bäckmand HUS-yhtymähallinnosta.
Ennakkoluulot ovat vähentyneet
Kokemusasiantuntijan tehtävä on olla tulkkina potilaan ja ammattilaisten välillä. Kokemusasiantuntija myös viestittää potilaalle, että sairauden kanssa voi selvitä arjessa.
Näin kuvaa pitkään kokemusasiantuntijana toiminut Annukka Harjula Jyväskylästä.
– Kokemusasiantuntija ei koskaan puutu potilaan hoitoon, hän korostaa.
Kroonista väsymysoireyhtymää ja migreeniä sairastava Harjula kävi kahdeksan kuukauden mittaisen kokemusasiantuntijakoulutuksen vuonna 2013.
Seuraavana vuonna hän työllistyi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensimmäiseksi kokemusasiantuntijaksi. Työjaksoja on ehtinyt sen jälkeen olla useita.
Kokemusasiantuntijana hän on muun muassa osallistunut erilaisiin työryhmiin, arvioinut ja kehittänyt potilasohjausmateriaaleja, havainnoinut potilaiden kokemuksia eri yksiköissä ja raportoinut niistä.
Alussa osa lääkäreistä tuntui suhtautuvan kokemusasiantuntijoihin varoen. Ennakkoluulojakin oli.
– He ehkä miettivät, että kyllä sairaalassa tiedetään, mitä potilaat tarvitsevat.
Ajan myötä toiminta on tullut tutummaksi.
– Nyt ymmärretään, että olemme kaikki potilaan asialla.
