Liikunnallinen aktiivisuus liittyy hyvään koulumenestykseen
Liikunta tukee nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä koulutuksellisia edellytyksiä. Vähäinen liikunnan harrastaminen puolestaan on yhteydessä nuorten tunne-elämän häiriöihin, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000026405327.jpg
Liikunta tukee nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä koulutuksellisia edellytyksiä, todetaan Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
KM Marko Kantomaa selvitti liikunnan yhteyksiä nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen. Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (N = 9432).
Liikunta-aktiivisuus, perheen sosioekonominen asema, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden esiintyvyys, koettu terveys ja koulumenestys selvitettiin kohortilta postikyselyllä 15–16-vuotiaana vuosina 2001–2002. Muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin logistisella regressioanalyysilla.
Vanhempien korkea sosioekonominen asema oli yhteydessä nuorten liikunnalliseen aktiivisuuteen. Liikunnallisen aktiivisuuden, vähäisten käyttäytymisen häiriöiden sekä vanhempien korkean sosioekonomisen aseman todettiin olevan toisistaan riippumatta yhteydessä nuorten hyvään koulumenestykseen ja opintosuunnitelmiin.
Vähäinen liikunnan harrastaminen liittyi tunne-elämän häiriöihin, sosiaalisiin ongelmiin, ajatus- ja tarkkaavuushäiriöihin sekä sosiaaliseen käytöshäiriöön. Vähäinen liikunta, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöt sekä vanhempien alhainen sosioekonominen asema liittyivät myös huonoon koettuun terveyteen.
Onkin mahdollista, että monipuolisen, ikä- ja kehitystasolle sopivan liikunnan avulla voidaan edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä koulutuksellisia edellytyksiä, tutkimuksessa todetaan.
KM Marko Kantomaan kansanterveystieteen väitöskirja tarkastetaan 13.2.2010 Oulun yliopistossa.
Kuva: Pixmac
