Tshernobyl näkyy yhä ruokasienissä

Joidenkin sienilajien cesium-pitoisuudet ovat yhä korkeita. Ravinnoksi niitä voi kuitenkin huoletta käyttää, kertoo Säteilyturvakeskus.

Tshernobyl näkyy yhä ruokasienissä Kuva 1 / 1
Kehnäsienen ja mustavahakkaan cesium-137-pitoisuus ylittää kaikkialla Suomessa radioaktiivisuusrajan, 600 becquereliä kilossa. Suppilovahveroiden ja mustatorvisienten cesiumpitoisuudet voivat ylittää enimmäisrajan runsaimman Tshernobyl-laskeuman alueilla. Myös rouskut ja orakkaat keräävät herkästi cesiumia, kertoo Säteilyturvakeskus (STUK).

– Vaikka sienten cesiumpitoisuudet ovat korkeitakin ja ylittävät myytäville tuotteille suositellun enimmäisrajan, voi niitä käyttää ravinnoksi huoletta. Tavanomaisesta kulutuksesta ei säteilyannosta kerry paljoakaan vuoden aikana, STUK kertoo tiedotteessa.

Sienistä aiheutuva säteilyannos on keskivertokuluttajalle alle 0,01 millisievertiä vuodessa. Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos kaikista lähteistä on noin 3,7 millisievertiä vuodessa.

– Sienistä saatavan säteilyannoksen suuruuteen vaikuttaa paitsi keruualueen laskeumataso ja kulutusmäärä, myös sienilaji ja sienten käsittely ruuaksi valmistettaessa. Esimerkiksi liottaminen ja keittäminen vähentää jopa 80 prosenttia sienien sisältämästä cesiumista.

STUK muistuttaa, että kauppasienten cesiumpitoisuudet on syytä tarkistaa mittauksin ennen myyntiin laittamista, jos ne on poimittu eniten Tshernobyl-laskeumaa saaneilta alueilta Etelä- tai Keski-Suomesta. Niillä sienten cesiumpitoisuudet ovat noin kymmenkertaiset verrattuna lievemmän laskeuman alueisiin.

– Lampaankäävässä, herkkutatissa ja kantarellissa pitoisuudet ovat olleet niin pieniä, että niiden mittaukset eivät ole tarpeellisia, STUK tiedottaa.

STUK aloitti sienten radioaktiivisen cesiumin seurantaohjelman Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen vuonna 1986. Valvonnan tulokset julkaistiin raportissa.

Tshernobylin lisäksi suomalaisissa metsäsienissä on havaittavissa cesiumia 1950- ja 60-luvuilla tehdyjen ydinasekokeiden maailmanlaajuisesta laskeumasta.

Jaana Ahlblad
kuva Pixmac