Vakavat A-streptokokki-infektiot lisääntyvät

Erityinen huolenaihe on tavallista vaikeampaa tautia aiheuttavan emm1-tyypin yleistyminen.

Korkeakuumeisen potilaan tullessa vastaanotolle on oltava erityisen valppaana ja potilaalta on syytä tutkia iho ja ottaa tulehtuneista haavaumista herkästi bakteeriviljelynäyte, sillä vakavat A-streptokokin aiheuttamat infektiot ovat viime syksystä lähtien lisääntyneet. Viime vuonna veriviljelylöydöksiä oli yli 160 ja tämän vuoden huhtikuussa tapausmäärä oli jo 90.

– Erityinen huolenaihe on tavallista vaikeampaa tautia aiheuttavan emm1-tyypin yleistyminen. Alkuvuoden tapauksista kolmannes on sen aiheuttamia, kertoo ylilääkäri Jaana Vuopio-Varkila Kansanterveyslaitokselta.

Noin kymmenen vuoden sykleissä yleisemmin esiintyvän emm1-tyypin (ent. T1M1) aiheuttamissa infektioissa kuolleisuus on tavallista suurempi, ja niinpä sen yleistyminen näkyy vuosien 2005–2006 tapauskuolleisuuden kolminkertaistumisena edellisvuotisesta. Viime vuonna kuolleisuus vakaviin A-streptokokki-infektioihin oli 10 prosenttia ja emm1-tyypin aiheuttamissa infektioissa kuolleisuus on ollut tänä vuonna 16 prosenttia.

Nopea hoitoonpääsy olennaista

A-ryhmän streptokokki (Streptococcus pyogenes) voi aiheuttaa toksisen sokin ja vaikeita pehmytkudosinfektioita. Vakavassa yleisinfektiossa potilas on kuumeinen ja huonokuntoinen ja hänellä voi olla epämääräisiä kipuja esimerkiksi raajoissa, etenkin jos kehittymässä on nekrotisoiva faskiitti. Tila huononee yleensä hyvin nopeasti, joten nopea hoitoonpääsy on olennaisen tärkeää.

– Jos herää epäily vakavasta A-streptokokki-infektiosta, potilas on syytä herkästi lähettää sairaalaan, sanoo tartuntatautilääkäri Petrus Säilä Kansanterveyslaitokselta.

Sairaalassa on usein edessä tehohoito. G-penisilliini tehoaa A-streptokokkiin hyvin, joskin septisen sokkipotilaan hoito aloitetaan usein kefalosporiineilla. Vaikeiden ihon pehmytkudosinfektioiden etenemistä voidaan yrittää estää myös kirurgisesti – sääriamputaatioonkin on joskus jouduttu.

A-streptokokki-infektion voi saada kuka vain, myös ns. perusterve ihminen. Suomalaispotilaita on kaikista ikäryhmistä, keski-ikä on noin 50 vuotta. Tartunnan lähdettä ei tiedetä. Altistavia tekijöitä ovat kuitenkin ihohaavauma, diabetes, pahanlaatuinen perussairaus tai immuunipuutos. Myös alkoholisteilla ja piikkihuumeiden käyttäjillä tautia esiintyy, mutta ylilääkäri Jaana Vuopio-Varkilan mukaan infektioiden viimeaikainen lisääntyminen ei liity erityisesti näihin riskitekijöihin.

Vakavan A-streptokokki-infektion tyypilliset oireet:

Kuume

Tulehtunut haava

Selluliitti (ihon punoitus, turvotus, kipu)

Huono yleiskunto

Oksentelu

Nivelkipu

Kipu

Ripuli

Hypotonia

Vakavaa A-streptokokki-infektiota epäiltäessä tehtävät päivystystutkimukset:

Veriviljely

Nieluviljely

Bakteeriviljely haavaeritteestä

Gramvärjäys haavaeritteestä*

CRP

PVK

Nivelnesteen bakteeriviljely*

Likvorin bakteeriviljely*

Thoraxröntgen

Kreatiniinikinaasi (CK)

* Otetaan kun epäillään nekrotisoivaa faskiittia, märkäistä artriittia tai meningiittiä.

Marianne Jansson