Valovasteproteiinit eivät vielä kerro hoidosta

Ihmisaivoista paikallistettu valovasteellisia proteiineja, mutta esimerkiksi korvavalohoidon tehosta ei voi vielä sanoa mitään varmaa.

Valovasteproteiinit eivät vielä kerro hoidosta Kuva 1 / 1
Oulun Yliopiston tutkijaryhmä on todistanut ensimmäisenä ihmisaivojen valovasteellisten proteiinien olemassaolon ja sijainnin.

Eläinfysiologian professori, FT Seppo Saarelan tutkimusryhmä todisti soluvärjäyksellä opsiinin sijainnin ihmisaivojen 18:lla eri alueella. Valolle vasteellisia proteiineja sijaitsee aivoissa muun muassa mielihyvään ja masennukseen liittyvien serotoniinin ja melatoniinin tuotantoon ja varastointiin erikoistuneilla alueilla.

Tutkimus esitellään tällä viikolla pohjoismaiden fysiologien vuosikokouksessa Norjan Bergenissä.

Tähän mennessä suoraan valoon reagoivia soluja on paikannettu mm. liskojen ja hiirien aivoista.

– Ihmiseltä näitä OPN3-proteiineja (enkefalopsiini, panopsiini) ei ole aivoista aiemmin tutkittu, joten tutkimuslöydös on perustutkimusta ja uusi, kommentoi ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Opsiinia laajalla alueella aivoissa

Vuorokausi- ja vuodenaikaisrytmiikkaa yli 30 vuotta tutkineen Saarelan mukaan löydös on merkittävä erityisesti kaamosmasennuksen ja valohoidon näkökulmasta.

– Tutkimusryhmän havainto osoittaa, että osa ihmisaivojen soluista on suoraan valoreaktiivisia. Tulokset ovat rohkaisevia etenkin korvakäytävän kautta suoraan aivoihin suunnatun valohoidon toimintaa ajatellen, tiivistää Saarela.

Timo Partonen kuitenkin toteaa, ettei löytö vielä merkitse hoidollista tulosta, eikä sillä voi suoraan selittää korvavalohoidon vaikutustapaa.

– Emme tiedä, lievittääkö korvakäytävän kautta suunnattu kirkasvalohoito potilaiden oireita vaikuttamalla juuri OPN3-proteiinia sisältäviin soluihin vai jonkin muun vaikutusmekanismin kautta. OPN3-proteiinien rakenne viittaa siihen, että valo saattaa vaikuttaa niiden toimintaan, mutta suoraan tätä ei ole tutkimuksin osoitettu, Partonen sanoo.

– Emme myöskään vielä tiedä, mihin korvakäytävään suunnatun kirkasvalohoidon valokeila osuu ja tapahtuuko OPN3-proteiinia sisältävien solujen toiminnassa sellaista muutosta, joka johtaisi mielialan paranemiseen, korvakäytävän valottamisen seurauksena.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia

Uusimmat / Ajassa

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi