Ajas­sa

  • Potilas on neuvottava tiedon äärelle

    Lääkärilehdessä 4/2017 julkaistussa sydänsarkoidoosia sairastavan Eija Kasken haastattelussa (1) kiinnitti huomiota tärkeä yksityiskohta, joka ansaitsee huomiota. Potilas koki, ettei hän ollut saanut sairaudestaan kirjallista informaatiota ja ajautui siten Googlen sekavaan maailmaan ja vanhentuneiden, jopa pelottavien tietolähteiden äärelle.

    Anna-Mari Hekkala

    Keskus­telua  ‐  24.2.2017  ‐  8/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Oikean probiootin valinta on keskeistä

    Kiitän Samuli Rautavaa Lääkärilehdessä 3/2017 (1) julkaistusta tarpeellisesta katsauksesta probioottien rooliin sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Rautavan tapaan Juha Rannikko ym. toteavat Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 7/2017 (2), että probioottien teho antibioottiripulin ehkäisyssä ei ole toteen näytetty, ainakaan aikuisilla.

    Reijo Laatikainen

    Keskus­telua  ‐  24.2.2017  ‐  8/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Koko perimän analyysit yleistyvät diagnostiikassa

    Vastaava päätoimittaja Pekka Nykänen käsitteli pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 4/2017 koko perimän tutkimuksia ja niihin liittyvää koulutusta (1).

    Irma Järvelä

    Keskus­telua  ‐  24.2.2017  ‐  8/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Probioottien tehosta aikuisilla ei näyttöä

    Kiitämme dosentti Samuli Rautavaa ansiokkaasta katsauksesta probiootteihin Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 3/2017 (1). Lapsilla probiooteista vaikuttaa olevan hyötyä tietyissä käyttöaiheissa. Aikuisilla tutkimusnäyttö ei kuitenkaan ole selvää, ja haurailla ihmisillä on suurentunut riski saada vakava haitta probiooteista.

    Juha Rannikko, Matti Karppelin, Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen

    Keskus­telua  ‐  17.2.2017  ‐  7/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Probioottien tehosta ja haitoista tarvitaan lisää tietoa

    Kiitän erikoislääkäri Juha Rannikkoa ja työtovereita mielenkiinnosta "Kuka hyötyy probiooteista?" -kirjoitusta (1) kohtaan. Kirjoittajat esittävät merkittäviä huomioita erityisesti probioottien tehosta aikuisten ripulitaudissa. Lääkeinfo-palstalla julkaistun kirjoituksen pituuden ja kirjallisuusviitteiden rajoitukset eivät sallineet yksittäisten tauti- tai potilasryhmien perinpohjaista käsittelyä, ja on hyvä tuoda esiin uusia tutkimustuloksia systemaattisten katsausten lisäksi. Kirjoittajien asiantuntevien päätelmien kanssa on helppoa olla yhtä mieltä.

    Samuli Rautava

    Keskus­telua  ‐  17.2.2017  ‐  7/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Mitä tehdä päivystykselle?

    Lääkärilehden kirjoitus "Milloin päivystämisestä voi kieltäytyä" (5/2017) (1) herätti pohtimaan, miten nuoret erikoistuvat kollegat saadaan jaksamaan päivystystyötä.

    Eija Vaula

    Keskus­telua  ‐  17.2.2017  ‐  7/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Magneettikuva on edelleen kaksiteräinen miekka

    Kirjoitin Lääkärilehdessä 1–2/2012 magneettikuvauksen merkityksestä (1). Viidessä vuodessa tilanne ei ole olennaisesti muuttunut. Monet ortopedikollegat lukevat vain radiologin lausunnon magneettikuvasta ja toimivat lausunnon määrittämällä tavalla. Asiantuntijat vakuutusyhtiöissä, lautakunnissa ja alioikeudessa edelleenkin uskovat siihen, että polvessa ei ole traumaattista kudosrikkoutumaa, jos sitä ei magneettikuvauksessa näy. Tämän vuoksi moni potilas jää vaille polvivamman ratkaisevaa hoitoa.

    Ilkka Tulikoura

    Keskus­telua  ‐  10.2.2017  ‐  6/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Terveyshyöty otettava soten lähtökohdaksi

    Soten säästölupausten toteutuminen epäilyttää. Kiireessä voi suuriakin säästömahdollisuuksia jäädä käyttämättä. Yksi sellainen näyttää olevan sairauksien ja hoitojen tarkastelu potilaan elinkaaren näkökulmasta.

    Pekka Valmari

    Keskus­telua  ‐  3.2.2017  ‐  5/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Prosessilähtöisyys parantaisi työn tuottavuutta

    Potilastietojärjestelmien nykyisessä potilaskeskeisessä kirjaamiskäytännössä sihteerit, hoitajat ja lääkärit valjastetaan potilaalle arvoa tuottamattoman työn suorittajiksi. Kirjauksiin vaadittavat klikkaukset ja niihin kuluva aika vähenisivät ja työn tuottavuus kasvaisi, jos potilasohjaus automatisoitaisiin käyttöliittymän rinnakkaissovellusten avulla. Silmäsairauksia hoitavassa yksikössä saatetaan toteuttaa 30 kaihileikkausta, 50 lasiaisinjektiota ja jopa yli 100 jälkikaihen avausta yhden työpäivän aikana. Hoitoprosessin rutiininomaisesta luonteesta huolimatta räätälöimme potilaskohtaisesti jokaisen hoitokäynnin yhteydessä potilasasiakirjamerkinnät, mahdollisen uusintakäynnin, lääkemääräykset ja kuntalaskutuksen. Nykyisten potilastietojärjestelmien kirjaamiskäytäntö ei huomioi hoitotiimin prosessia eli yksikössä tehtävää työpäivää.

    Raimo Tuuminen

    Keskus­telua  ‐  3.2.2017  ‐  5/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Lain mukaan on toimittava, haasteista huolimatta

    Sähköisestä lääkemääräyksestä on puhuttu ja kirjoitettu, kysytty ja vastattu ja jaettu informaatiota – niin Lääkärilehden sivuilla kuin Fimnetin keskustelutauluilla viimeisten vuosien ajan. Keskustelu kertoo siitä, että asia on kollegoille tärkeä. Oleellinen asiasta on kuitenkin sanottu jo useampaan kertaan.

    Marjo Parkkila-Harju, Heikki Pärnänen

    Keskus­telua  ‐  27.1.2017  ‐  4/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Onko Lääkäriliitto ollut paperiton paperitiikeri?

    Kollegakunta ja potilaat ovat heränneet uuteen todellisuuteen lääkehoidossa, kun e-reseptipakko tuli voimaan tammikuun alussa. Tietääkseni yksikään osapuoli ei ole pahoitellut lääkärien ammattioikeuksien kaventumista tai hankalia ATK-laitetarpeita, tai monille aiheutuneita reseptikirjoituksen uusia maksuja – ei edellinen hallituksen puheenjohtaja eikä nykyinen, ei liiton terveyspoliittinen johtaja, ei kukaan.

    Erkka Syvälahti

    Keskus­telua  ‐  27.1.2017  ‐  4/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Meta-analyysi vaatii tulkintaa – esimerkkinä ennustevälit

    Matti Uhari nosti esille Koepalat-palstalla Lääkärilehdessä 42/2016 meta-analyysien heterogeenisyyden (1).

    Jesper M. Kivelä

    Keskus­telua  ‐  27.1.2017  ‐  4/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Terveydenhuolto kaipaa uudistamista

    Terveydenhuollon uudistamisessa ongelmana on muutoksen pelko. "Kunhan mikään ei muutu" on turvallista. Toiminnan kehittäminen edellyttää sopeutumista.

    Markku S. Nieminen

    Keskus­telua  ‐  27.1.2017  ‐  4/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Soten mukana koordinaatio kehitysvammahuoltoon?

    Moniammatillisuuden hyödyt kehitysvammahuollon järjestämisessä tunnustetaan yhä laajemmin. Tuleekin olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, millaiseksi kehitysvammahuollon rooli muotoutuu sote-uudistuksessa. Voisiko näköpiirissä olla kehitysvammalääketieteen osaamiskeskuksia, joissa pystytään ottamaan kantaa monisairaiden ja -vammaisten potilaiden tarpeisiin ns. yhden luukun mallilla?

    Nina Bjelogrlic-Laakso, Seija Aaltonen, Maria Arvio

    Keskus­telua  ‐  27.1.2017  ‐  4/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Julkaisupaikan valinta aiheuttaa päänvaivaa

    Tutkijan kuukausia tai vuosia kestäneen työn tuloksen julkistaminen on usein ongelmallista. Arvostettujen lehtien hylkäysprosentti voi olla jopa 90 ja rankingissa matalammalla olevatkin hyväksyvät julkaistaviksi vain puolet lähetetyistä artikkeleista. Uusine näköaloineen Open Access (OA, avoin verkkojulkaiseminen) -julkaiseminen on yleistynyt nopeasti. Joka neljäs vuonna 2011 julkaistu vertaisarvioitu artikkeli oli jo kolme vuotta sitten saatavilla vapaasti verkossa (1).

    Martti Vastamäki, Heidi Vastamäki, Liisa Hakaste

    Keskus­telua  ‐  20.1.2017  ‐  3/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Enemmän ennakointia neuvolatoimintaan

    Vaikka Suomessa on huipputasoa oleva äitiys- ja lapsineuvolatoiminta, sitä olisi syytä tehostaa edelleen. Raskauden aikaisten riskien yksilökohtaisessa tunnistamisessa on edelleen parantamista.

    Mikko Hallman

    Keskus­telua  ‐  20.1.2017  ‐  3/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Nakerretaanko lääkärin vaitiolovelvollisuutta?

    Sisäministeriön toimenpidesuunnitelma laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan (16.12.2016) toteaa mm. että "Laittomaan maassa oleskeluun liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa poliisille tietosuojasäädösten sallimissa puitteissa". Mahdollisiksi ilmoittajatahoiksi mainitaan myös kuntien sosiaali- ja terveystoimet.

    Jaakko Kivisaari

    Keskus­telua  ‐  20.1.2017  ‐  3/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Lisätään FINRISKI-laskuriin tulevaisuutta

    Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on 40 vuoden aikana vähentynyt Suomessa noin 80 %. Silti ateroskleroosi on edelleen yleisin kuolinsyy väestössä. Valtimonkovettumataudin ehkäisyssä onkin vielä paljon tehtävää sekä väestön että yksilön kohdalla (1).

    Juhani Partanen

    Keskus­telua  ‐  13.1.2017  ‐  1-2/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Selkeämmät merkinnät resepteihin ja lääkelistoihin

    Lääkärilehdessä 40/2016 käsiteltiin hyvän reseptin perusteita (1). Haastatteluihin perustuvassa kirjoituksessa suositellut merkinnät olivat tämän tapaisia: "1 tabletti kerran päivässä" ja "1 tabletti 2 kertaa vuorokaudessa".

    Jyrki Joensuu

    Keskus­telua  ‐  13.1.2017  ‐  1-2/2017  ‐  Kommentteja   |  

  • Streptokokkitestauksen tarpeellisuudesta on keskusteltava

    Kiitämme LL Mikko Suvista ja dosentti Sanna Toppila-Salmea (1) kommenteista ja mielenkiinnosta artikkeliamme (2) kohtaan. Toisin kuin korva-, nenä- ja kurkkutautien kollegamme esittävät, emme suoranaisesti ehdota kaikesta streptokokkitestauksesta luopumista akuutin nielutulehduksen diagnostiikassa. Toivoisimme kuitenkin, että keskustelua streptokokkitestauksen tarpeellisuudesta akuutin nielutulehduksen hoidossa Suomessa käytäisiin oman erikoisalamme lisäksi esimerkiksi yleis-, lasten- ja infektiolääkäreiden sekä mikrobiologien toimesta. Useissa Euroopan maissa streptokokkitestauksesta on jo luovuttu (3).

    Timo Koskenkorva, Petri Koivunen, Olli-Pekka Alho

    Keskus­telua  ‐  16.12.2016  ‐  50-52/2016  ‐  Kommentteja   |