Lehti 10: Näkö­kulma 10/2017 vsk 72 s. 646 - 647

Huono käyttöliittymä altistaa hoitovirheille

Potilastietojärjestelmien ja terveydenhuollon laitteiden huono käytettävyys saattaa olla piilevä tekijä paljon suuremmassa osassa hoitovirheitä kuin olemme ajatelleet. Asiaa on kuitenkin vaikea todistaa, koska käytettävyys on altistava eikä välitön aiheuttaja.

Antti Oulasvirta
_empty_

Huono käyttöliittymä nakertaa työtehoa ja motivaatiota ja voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia hoitovirheitä. Digitalisaation myötä virheiden määrä joko kasvaa tai vähenee. Suunta riippuu siitä, miten ymmärrämme käsitteen "käytettävyys".

Ajatellaan vaikka annosteluvirhettä, jossa potilas saa infuusiopumpusta 60 ml/h -annoksen sijasta kymmenkertaisen määrän (1). Kenen vika: hoitajan, laitteen vai valmistajan? FDA:n ohjeistuksen mukaan infuusiopumpussa ei välttämättä ole toimintavirhettä, mutta sen käyttöliittymäsuunnittelu voi altistaa virheille (2). Tämä haastaa yleisen harhakäsityksen: ajatellaan, että joko laite on käyttökelpoinen tai ei.

Hoitovirhettä pitäisi ajatella kuten Thomas Bayes: ehdollisena todennäköisyytenä. Mikä on virheen todennäköisyys tietyn käyttöliittymän ja tiettyjen olosuhteiden kohdalla? Käytettävyys ei ole teko tai asia.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Infuusiopumpun käyttöliittymää esimerkkinä käyttäen pumpun painikepaneelin suunnittelu vaikuttaa annostusvirheen todennäköisyyteen (3). Jos annoskoko syötetään käyttäen numeropainikkeita, syöttö on nopeaa, mutta hoitajan huomio kohdistuu usein liiaksi näppäimistöön. Virheellisesti syötetty lukema voi jäädä varmistamatta näytöltä. Jos annoskoko taas muokataan kahdella painikkeella (lisää, vähennä), katseen voi pitää näytöllä, mutta syöttö on paljon hitaampaa. Hoitaja saattaa kiireessä yrittää nopeuttaa syöttöä pitämällä nappia pohjassa, jolloin lukema "ampuu" tavoitteen yli tai ali. Virheen huomaaminen on kuitenkin todennäköisempää.

Jokainen kenttä luo mahdollisuuden virheeseen

Infuusiopumput ovat vielä pientä. Potilastietojärjestelmässä jokainen kenttä on mahdollisuus syöttövirheelle, jokainen avoin kenttä taas muistivirheelle. Potilastietojärjestelmissä myös selataan pitkiä pudotusvalikoita. Osuvin vaihtoehto saattaa jäädä huomaamatta tai hosuessa väärin valittu valinta voi jäädä voimaan. Jos kerrotaan virheen todennäköisyys kenttien määrällä, ja saatu tulo potilaiden määrällä yksikössä per päivä, lopputulema on suuri.

Ehkä lääkäri kuitenkin huomaa virheen? Mitä enemmän tietoa, sitä alttiimpaa virheille on myös tarkistus. Eräässä kokeessa lääkemääräyksiä tehdessään puolet lääkäreistä ei havainnut tekemäänsä virhettä (4). Virheiden määrä on osoitetusti yhteydessä käytettävyyteen.

Käytettävyys ei altista vain havainto- ja syöttövirheille. Kuten matematiikassa, kuvataiteessa ja kielissäkin: se miten tieto esitetään, vaikuttaa olennaisesti siihen miten ajattelemme ja muistamme. Esimerkiksi jos käyttöliittymä ohjaa radiologin aina katsomaan potilaasta otetun thoraxkuvan ennen uuden kuvan tutkimusta, työ nopeutuu ja tulkintavirheet vähenevät merkittävästi (5). Kun numeraalinen esitys vaihdettiin graafiseksi infuusiopumpuissa, syöttövirheet vähenivät merkitsevästi (6).

Huono käytettävyys saattaakin olla piilevä tekijä paljon suuremmassa osassa hoitovirheitä kuin olemme ajatelleet.

Asiaa on vaikea todistaa, koska käytettävyys on altistava eikä välitön aiheuttaja. Päättelyketju menee seuraavasti: suorien virheiden lisäksi epäkelpo teknologia uuvuttaa, laskee työmotivaatiota, lisää kiirettä ja näin kasvattaa virheiden todennäköisyyttä muussa työssä.

Lue myös

Väitteelle on tukea. Arviot esimerkiksi lääkitysvirheiden yleisyydestä ovat pöyristyttävän korkeita (7) ja teknologian suunnittelu on keskeinen parannuskohde. Suomessa lääkärit ovat jatkuvasti antaneet hyvin negatiivisia arvioita tietojärjestelmien käytettävyydestä (8). Vuonna 2014 kyselyyn vastanneista lääkäreistä vain 24 % piti kokonaiskuvan muodostamista nykyjärjestelmissä helppona. Osa kokee huonon käytettävyyden olevan riski potilasturvallisuudelle. On myös melko ilmeistä, että väsymys, työkuormitus, aikapaine ja ulkoiset häiriöt edelleen lisäävät virheiden todennäköisyyttä.

Virhemahdollisuuksien simuloiminen avuksi

Jotta pystyisimme ratkaiseman ongelman, tulisi aluksi mieltää käytettävyys bayesilaisittain. Silloin voimme mitata, tunnistaa ja jopa ennustaa hoitovirheitä.

Britanniassa onkin ehdotettu todennäköisyyslaskentaan perustuvien menetelmien käyttöä lääkintälaitteiden esitestauksessa (9). Käyttäjien virhemahdollisuuksia simuloidaan laitteen käytön eri vaiheissa. Menetelmällä on onnistuttu laskemaan syöttövirheiden todennäköisyyttä. Sitä voisi laajentaa potilastietojärjestelmiin.

Myös tilaajien ja valmistajien tulisi nähdä käytettävyys tästä näkökulmasta. Britanniassa hoitovirheiden vähentäminen on koettu hankalaksi, koska valmistajien ei välttämättä tarvitse tunnustaa käytettävyysongelmia. Järjestelmähän on käyttökelpoinen, jos sillä voi periaatteessa suorittaa tarkoitetut toiminnot (9). Ratkaisuksi on ehdotettu käytettävyyden luokittelua hoitovirheriskin mukaan.


Kirjallisuutta
1
Husch M, Sullivan C, Rooney D, Barnard B, Fotis F, Clarke J, Noskin G. Insights from the sharp end of intravenous medication errors: implications for infusion pump technology. Qual Saf Health Care 2005;14:80–6.
2
US Food and Drugs Administra­tion. Infusion pumps total product life cycle guidance for industry and FDA staff. Notification [510(k)]. Issued December 2014. Int J Med Inf 2017;97:266–81.
3
Oladimeji P, Thimbleby H, Cox A. Number entry interfaces and their effects on error detection. Kirjassa: Campos P, Graham N, Jorge J ym. (toim). Human-computer interaction INTERACT 2011. Lecture notes in computer science, vol 6949. Springer, Berlin, Heidelberg 2011. DOI: 10.1007/978-3-642-23768-3_15
4
Kushniruk A, Triola MM, Borycki EM, Stein B, Kannry JL. Technology induced error and usability: The relationship between usability problems and prescrip­tion errors when using a handheld application. Int J Med Inf 2005;74:519–26.
5
Moise A, Atkins MS. Designing better radiology workstations: impact of two user interfaces on interpretation errors and user satisfaction. J Digit Imaging 2005;18:109–15. doi:10.1007/s10278-004-1906-5
6
Tu H, Oladimeji P, Wiseman S, Thimbleby H, Cairns P, Niezen G. Employing number-based graphical representations to enhance the effects of visual check on entry error detection. Interacting with Computers 2016;28:194–207.
7
Agrawal A. Medication errors: prevention using information technology systems. Br J Clin Pharmacol 2009;67:681–6.
8
Kaipio J ym. Usability problems do not heal by themselves: National survey on physicians’ experiences with EHRs in Finland. Int J Med Inf 2017;97:266–81.
9
Blandford A, Cox A, Curzon P, Thimbleby H. Manifesto for medical devices: A research agenda for safe, efficient, and effective usage. CHI+MED project outcomes report 2016. http://www.chi-med.ac.uk/research/bibdetail.php?PPnum=PP345
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030