• Mirka Kuula
  • Mia Hakovirta

Köyhyys on uhka lasten hyvinvoinnille Suomessakin

Lasten arjessa köyhyyden seuraukset ovat ennen kaikkea ­sosiaalisia ja emotionaalisia. Olisi kiireesti pohdittava, miten lasten oikeudet on turvattu Suomessa ja millaisen jäljen köyhyys jättää lapsiin.

Köyhyys on uhka lasten hyvinvoinnille Suomessakin Kuva 1 / 1

Lapsiperheiden taloudellinen asema on heikentynyt Suomessa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Köyhiin kotitalouksiin kuuluvien lasten määrä on kasvanut nopeasti 1990-luvun laman jälkeen. Tällä hetkellä yli 100 000 lasta eli 11 % suomalaisista lapsista elää köyhissä kotitalouksissa. Köyhyys on myös pitkittynyt (11 Karvonen S, Salmi M, toim. Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 30/2016.).

Lasten köyhyyden riski paikantuu yksinhuoltajiin sekä monilapsisiin ja pikkulapsivaiheessa oleviin perheisiin sekä perheisiin, joissa vanhemmat ovat työttömiä, muuten työmarkkinoiden ulkopuolella, vähän koulutettuja tai nuoria. Vanhempien työ ei aina takaa riittävää toimeentuloa, sillä noin joka toisessa köyhässä lapsiperheessä huoltaja käy työssä (11 Karvonen S, Salmi M, toim. Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 30/2016.).

Köyhyys vaikuttaa lasten käsitykseen itsestä ja omista mahdollisuuksista.

Suomen ratifioimassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on tavoitteeksi asetettu turvata lapsille jakopolitiikassa osuus yhteiskunnan voimavaroista. Siitä huolimatta hallitus kaavailee leikkauksia, jotka vaikuttavat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin. Kun Suomessa yli kymmenesosa lapsista joutuu elämään lapsuuttaan köyhyydessä, herää kysymys, miten lasten oikeudet on turvattu ja millaisen jäljen köyhyys jättää näihin lapsiin? Köyhyyden ja tuloerojen vähentäminen on tehokkaampaa politiikkaa kuin niiden negatiivisiin seurauksiin puuttuminen.

Köyhyys heijastuu tulevaisuuteen

Kansainvälisistä tutkimuksista tiedämme, että köyhyydellä on negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi lasten terveyteen, kognitiiviseen ja sosio-emotionaaliseen kehitykseen, koulumenestykseen, subjektiiviseen hyvinvointiin, itseluottamukseen ja minäkuvaan (2–5). Suomalainen kohorttitutkimus on osoittanut, että lapsuudessa koetut toimeentulovaikeudet ovat yhteydessä matalaan koulutustasoon, mielenterveysongelmiin, huostaanottoihin, rikollisuuteen ja toimeentulotuen periytyvyyteen (66 Paananen R, Gissler M. Hyvin­vointi ulottuu yli sukupolvien. Kirjassa: Lammi-Taskula J, Karvonen S, toim. Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: ­Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014;208–14.).

Köyhyyden vaikutuksia selittävät mekanismit on jaettu taloudellisiin, psykologisiin ja sosiologisiin selitysmalleihin. Taloudellinen näkökulma korostaa vanhempien tulojen merkitystä. Ajatellaan, että hyvät taloudelliset resurssit mahdollistavat esimerkiksi terveellisemmän ravinnon ja paremman materiaalisen elintason, jotka puolestaan vaikuttavat myönteisesti lasten kehitykseen ja hyvinvointiin.

Psykologisten ja sosiologisten teorioiden lähtökohtana on ajatus siitä, että köyhyys aiheuttaa vanhemmille stressiä, ja kun vanhemmat uupuvat taloudellisten huolien alla, se horjuttaa vanhemmuutta ja perheen ihmissuhteita. Köyhyys voi myös ohentaa lapsen vertaissuhteita, jolloin lapsi jää helposti osattomaksi ja ulkopuoliseksi (77 Taylor ym. Social, economic, and political context of parenting. Arch Dis Child 2000;82:113–20.,88 Duncan G ym. The importance of early childhood poverty. Social Indicators Research 2012;108:87–98.,99 Robinson LM ym. Welfare babies: poor children’s experiences informing healthy peer relationships in Canada. Health Promot Internation 2005;20:342–50.).

Yhteiskuntatieteellinen lapsuudentutkimus on nostanut esille lasten köyhyyden tutkimuksen lasten arjesta ja kokemuksista käsin. Tavoitteena on ollut ymmärtää, miten eletty köyhyys ja materiaalinen puute ilmenevät lasten arjessa ja mitä se lasten näkökulmasta tarkasteltuna merkitsee. Kyse on siitä, miten köyhyys vaikuttaa lasten elämään tässä ja nyt – lapsuudessa.

Rahan puute välittyy vertaissuhteisiin

Lasten arjessa köyhyyden seuraukset ovat ennen kaikkea sosiaalisia ja emotionaalisia, vaikka köyhyys voi näkyä puutteina esimerkiksi ruuassa, asumisessa ja elinoloissa.

Köyhyys vaikuttaa erityisesti lasten vertaissuhteisiin. Köyhät lapset jäävät helposti ulkopuolisiksi, koska heillä ei ole mahdollisuuksia samanlaiseen kuluttamiseen kuin muilla ikäisillään, eikä rahaa esimerkiksi harrastuksiin tai muihin maksullisiin vapaa-ajan toimintoihin. Köyhät lapset kokevat myös muita lapsia useammin kiusaamista ja syrjintää. Köyhyys voi aiheuttaa myös esimerkiksi pelon, vihan, voimattomuuden, riittämättömyyden ja turhautumisen tunteita sekä ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemuksia (9–12) ja vaikuttaa siten lasten käsitykseen itsestä ja omista mahdollisuuksista.

Samaa vahvistaa suomalainen Luuppi-kyselytutkimus. Sen mukaan köyhissä perheissä elävät lapset tapaavat kavereitaan harvemmin kuin muut, heillä on vähemmän harrastuksia ja heidän kokemuksensa omasta hyvinvoinnistaan on heikompi kuin paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla (1313 Haanpää L, Roos S. Nuoret luupin alla 2014: teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus. Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRIn julkaisuja 1/2015, Turun yliopisto 2015.). Tämä ei johdu pelkästään rahan puutteesta, vaan köyhyyteen liitetystä stigmasta, joka voi sulkea lapsia kaveriverkostojen ulkopuolelle. Köyhyyden tuottama leima voi olla lapsille jopa materiaalisia puutteita vakavampi ongelma.

Pelastakaa lapset -järjestön Lapsen ääni -raportin mukaan köyhyydessä elävät lapset kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin koulussa, lähiympäristössä ja harrastuksissa puolet heikommaksi kuin muut lapset (1414 Pelastakaa lapset ry. Lapsen ääni 2015 -raportti: Lasten kokemuksista köyhyydestä ja osallisuudesta. Pelastakaa lapset ry 2015.). Lisäksi lasten arki kotona on usein huolen kantamista vanhemmista ja vastuunottoa perheen taloudellisesta tilanteesta. Köyhät lapset pyrkivät suojelemaan vanhempiaan rahaan liittyviltä huolilta ja luopuvat helposti omista tarpeistaan perheen taloudellisen tilanteen vuoksi (1010 Hakovirta M, Rantalaiho M. Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Helsinki: Kelan tutkimusosasto 2012.,1212 Ridge T. Childhood poverty and social exclusion. From a child’s perspective. Bristol: The Policy Press 2002.).

Lisää aiheesta

Suomalainen peruskoulu on tasa-arvoinen – vai onko?
Tyttöjen ja poikien psyykkisen hyvinvoinnin taustalla eri tekijöitä
Lasten astmakuolemat ovat erittäin harvinaisia Suomessa

Kirjoittajat
Mirka Kuula
VTM, jatko-opiskelija
Mia Hakovirta
VTT, dosentti, akatemiatutkija
Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Kirjallisuutta
1
Karvonen S, Salmi M, toim. Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 30/2016.
2
Bradshaw J ym. Children’s subjective well-being: International comparative perspectives. Children and Youth Services Review 2011;335:48–556.
3
Currie C ym. Social determinants of health and well-being among young people. Health behaviour in school-aged children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. Copen­hagen: WHO Regional Office for Europe 2012.
4
Duncan G, Brooks-Gunn J. Consequences of growing up poor. New York: Russell Sage Foundation 1997.
5
Kalil A, Duncan G, Ziol-Guest M. Early childhood poverty: Short and long-run consequences over the lifespand. Kirjassa: Shanahan MJ ym. toim. Handbook of the life course, Handbooks of Sociology and Social Research 2016.
6
Paananen R, Gissler M. Hyvin­vointi ulottuu yli sukupolvien. Kirjassa: Lammi-Taskula J, Karvonen S, toim. Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: ­Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014;208–14.
7
Taylor ym. Social, economic, and political context of parenting. Arch Dis Child 2000;82:113–20.
8
Duncan G ym. The importance of early childhood poverty. Social Indicators Research 2012;108:87–98.
9
Robinson LM ym. Welfare babies: poor children’s experiences informing healthy peer relationships in Canada. Health Promot Internation 2005;20:342–50.
10
Hakovirta M, Rantalaiho M. Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa. Helsinki: Kelan tutkimusosasto 2012.
11
Harju A. Barns vardag med knapp ekonomi. En studie om barns erfarenheter och strategier. Växjö: Växjö University 2008.
12
Ridge T. Childhood poverty and social exclusion. From a child’s perspective. Bristol: The Policy Press 2002.
13
Haanpää L, Roos S. Nuoret luupin alla 2014: teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus. Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRIn julkaisuja 1/2015, Turun yliopisto 2015.
14
Pelastakaa lapset ry. Lapsen ääni 2015 -raportti: Lasten kokemuksista köyhyydestä ja osallisuudesta. Pelastakaa lapset ry 2015.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkärit luottavat intuitioon

Tekoälytutkijat selvittivät lääkärien päätöksentekoa teho-osastolla ja havaitsivat, että intuitio on käytössä etenkin hoidon alussa.

Ajassa
Kati Myllymäki: Seksuaalikasvatus ja ehkäisy vähentävät abortteja

Elämän pyhyyden kunnioittamista on myös se, että suojelee tyttöjä ja naisia puoskarien tekemiltä raskaudenkeskeytyksiltä, Myllymäki sanoo.

Ajassa
Lääkärit luottavat intuitioon

Tekoälytutkijat selvittivät lääkärien päätöksentekoa teho-osastolla ja havaitsivat, että intuitio on käytössä etenkin hoidon alussa.

Ajassa
Avi: Potilaille ei koitunut seuraamuksia KYS:n päivystysruuhkista

Aluehallintovirasto aikoo jatkaa Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasturvallisuustilanteen seurantaa.

Ajassa
Päivystyksen keskittäminen ei lisännyt kuolemia Britanniassa

Vaikka potilaat joutuivat kulkemaan pidempiä matkoja päivystyksiin, kuolleisuus ei kasvanut.

Kommentti
Veden varassa

– Hukkumistapauksissa tapaturmamekanismi koskettaa erityisellä tavalla, kirjoittaa Pauliina Paananen.

Ajassa
Etelä-Karjalan keskussairaala toppuuttelee kohua

Sairaalan johtajan mukaan ostopalvelusopimuksesta tehty reklamaatio ei ole uusi ilmiö.

Tieteessä
Kipu kertoo polven nivelrikon vaikutuksesta elämänlaatuun röntgenkuvaa paremmin

Polven nivelrikko on yhteydessä merkittävästi heikentyneeseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun.