• Reetta Peltonen
  • Tarja Heiskanen

Kivun hoito kuuluu kaikille

Kuvituskuva 1

Reetta Peltonen

LL, syöpätauteihin erikoistuva lääkäri

HYKS, Syöpäkeskus

väitöskirjatutkija

HYKS, Vatsakeskus

Kuvituskuva 2

Tarja Heiskanen

LT, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

HYKS, Kipuklinikka

   

Kipu voi alkaa yllättäen, hivuttaa hiljalleen, häiritä vain hieman tai musertaa kokonaan. Kokemus kivun voimakkuudesta ja sen aiheuttamasta haitasta on aina subjektiivinen, eikä korrelaatio näiden välillä välttämättä ole suoraviivainen. Useimmat toipuvat voimakkaastakin akuutista kivusta ongelmitta, mutta toisilla kipu kroonistuu.

Kroonistuminen on monimutkainen tapahtumaketju, jossa keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmässä tapahtuu epätarkoituksenmukaisia plastisia muutoksia tunteiden välittämän oppimisen ja muistiprosessien kautta (1). Toiminnallisella magneettikuvauksella on osoitettu, että kivun kroonistuessa sen aiheuttama aktivaatio siirtyy akuutin kivun alueelta tunteiden käsittelyyn liittyvälle alueelle (2). Psykososiaaliset riskitekijät altistavat muutoksille.

Ymmärrys kivun kroonistumisesta on lisääntynyt, mutta tieto ei yksinään riitä.

Usein kipuun liittyy oheissairauksina masennusta ja ahdistuneisuutta. Ne ovat omiaan voimistamaan kokemusta kivusta ja sen aiheuttamasta haitasta. Voimakkuuden arvioimiseksi kehitetyt mittarit, kuten NRS (Numeric Rating Scale) ja VAS-kipujana (Visual Analogue Scale), antavatkin vain kalpean aavistuksen krooniseen kipuun liittyvistä kärsimyksestä ja toimintakyvyn heikkenemisestä.

Parantavaa hoitoa ei välttämättä ole tarjolla, mutta kroonista kipua ja oheissairauksia voidaan lievittää monin tavoin. Parhaiten tämä toteutuu eri ammattiryhmien yhteistyönä (3).

Tässä teemanumerossa käsittelemme syöpään liittyvää ja muuta kipua sekä kivun hoitoa eri näkökulmista. Kroonisen kivun kehittymistä käydään läpi Eija Kalson artikkelissa (s. 1119–24) (4) ja monimuotoisen alueellisen kipuoireyhtymän (CRPS) syntymekanismeja Elena Haapaniemen ym. katsauksessa (s. 1131–6) (5). Kivunhoidon lääkkeettömiä keinoja ja kroonisesta kivusta kärsivän potilaan kohtaamista pohditaan Salla Salon ja Nora Hagelbergin artikkelissa (s. 1125–8) (6).

Yhtenä osa-alueena nostamme esiin syöpäpotilaan akuutin kivun hoidon. Vesa Kontinen ja Juho Murtomäki antavat katsauksessaan hyviä käytännön neuvoja päivystyksellisiin tilanteisiin (s. 1143–6) (7). Aihe on tärkeä, sillä liian usein syöpäpotilaat joutuvat odottamaan helpotusta vointiinsa päivystyksessä jopa tuntien ajan. Tavoitteena on, että vaikeasta perussairaudesta ja siihen liittyvästä kivusta kärsivien potilaiden ei tarvitsisi hakeutua päivystykseen lainkaan, mutta valitettavasti tämä ei aina toteudu.

Myös iäkkäillä potilailla esiintyy usein kipua, ja erityisesti vaikeasti muistisairailla se voi ilmetä tavanomaisesta poikkeavin oirein. Harriet Finne-Soverin ym. tutkimuksessa verrattiin tämän potilasryhmän kivunhoidon onnistumista tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä (s. 1137–42) (8). Palvelutaloissa kivun hallinta oli huonompaa kuin laitoksissa ja akuuttipalveluihin jouduttiin turvautumaan useammin. Näiden tulosten perusteella on ilmeistä, että kivun ja kärsimyksen hoitoa palvelutaloissa tulisi parantaa.

Viime vuosikymmeninä kivun hoito on kehittynyt huimaa vauhtia, ja ymmärrys kivun syistä ja sen kroonistumisen mekanismeista on lisääntynyt. Tiedon lisääntyminen ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan hyvän kivunhoidon tulee toteutua käytännössä riippumatta siitä, minne potilas hakeutuu hoitoa saamaan. Lääkärin tulee myös tarvittaessa osata ohjata potilas sinne, missä hän saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti, mikäli sitä ei omassa toimipaikassa ole saatavilla. Kivun hoitaminen voi olla ammatillisesti haastavaa, mutta onnistuessaan erittäin palkitsevaa.

Lisää aiheesta

Syöpäkivun hoitoa kehittämällä voidaan vähentää päivystyskäyntejä
Syöpäkivun hoitoa kehittämällä voidaan vähentää päivystyskäyntejä
Kivusta kärsivä syöpäpotilas päivystyksessä

Kirjoittajat
Reetta Peltonen
LL, syöpätauteihin erikoistuva lääkäri
HYKS, Syöpäkeskus
väitöskirjatutkija
HYKS, Vatsakeskus
Tarja Heiskanen
LT, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys HYKS, Kipuklinikka
Sidonnaisuudet

Reetta Peltonen: Ei sidonnaisuuksia.

Tarja Heiskanen: Luentopalkkiot (Mundipharma).

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.