• Silja Kosola

Lasten ja nuorten palvelujen on perustuttava tutkimusnäyttöön

Kuvituskuva 1

Silja Kosola

yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri

Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut

Sote-uudistuksen valmistelussa lapset ja nuoret ovat joutuneet kummallisen valtapelin keskiöön. Tilanne muistuttaa riitaisaa avioeroa. Taistelua käydään ensinnäkin siitä, tuleeko neuvolasta valinnanvapauden piirissä oleva palvelu vai säilyykö se koko kansan yhteisenä takuutuotteena. Toinen kiistelyn kohde on oppilashuolto – siis koulukuraattori, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Kaksi ensimmäistä ammattiryhmää ovat ottaneet voimakkaasti kantaa sen puolesta, että he pysyisivät sote-uudistuksessa kunnan palveluksessa, kun taas terveydenhoitajat ja lääkärit on jo päätetty sijoittaa tulevaan maakunnan liikelaitokseen.

Kuten riitaisista avioeroista, tästäkin aikuisten valtapelistä kärsivät eniten lapset ja nuoret. Kun riidan osapuolet väittävät tavoittelevansa lapsen etua, ratkaisun löytämiseksi tarvitaan vahvaa asiantuntemusta ja tutkimustietoon pohjautuvia päätöksiä. Niitä on tähän mennessä tehty valitettavan vähän.

Tarvitaan vahvaa asiantuntemusta ja tutkimustietoon pohjautuvia päätöksiä.

Neuvolatoiminta alkoi aikana, jolloin lasten terveyttä uhkasivat tarttuvat taudit ja vajaaravitsemus. Tämän ajan haasteet ovat erilaisia. Rokotuskattavuudesta on tärkeä huolehtia vielä nykyaikanakin, mutta se ei yksin riitä neuvolan laatumittariksi. Pienten lasten tulevaisuudelle on tärkeää, että vanhemmat saavat tukea esimerkiksi lasten käytöspulmiin ja koko perheen sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin (11 Voimaperheet-toimintamalli. http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/voimaperheet/Sivut/home.aspx). Siksi neuvolaa ei ole viisasta hajottaa monille tuottajille, vaan on tärkeää huolehtia sujuvasta yhteistyöstä ja hoitoketjuista jo elämän alkutaipaleen tukena.

Myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa näyttö puhuu oppilashuollon hajauttamista vastaan. Tuoreen suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan 17-vuotiaiden koulupudokkuudesta 30 % on selitettävissä terveydentilalla (22 Mikkonen J, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. The population impact of childhood health conditions on dropout from upper-secondary education. J Pediatr 2018;196:283–90.). Joka viides on keskeyttänyt koulunsa mielenterveyssyistä, yksi kymmenestä fyysisen sairauden takia. Tämä on pöyristyttävä tulos maassa, jossa koulutus ja terveydenhuolto ovat maksuttomia palveluja ja jossa oppilashuolto on kattavampi kuin missään muualla maailmassa. Ainoa selitys on, että oppilashuolto ei ole muodostanut riittävän eheää kokonaisuutta. Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset eivät riitä tukemaan lapsia ja nuoria. Jos oppilashuolto hajautetaan tulevaisuudessa kahden eri järjestäjän vastuulle, tilanne luultavasti heikentyy entisestään.

Oppilashuolto tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolla on yksi yhteinen tavoite: lasten ja nuorten tukeminen niin, että he pystyvät oppimaan, opiskelemaan ja kasvamaan itsenäisiksi, täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Välitavoitteita ovat esimerkiksi sosiaalisten ja mielenterveystaitojen opettaminen, poissaolojen ja niiden seurausten vähentäminen ja yksilöllisen tuen tehostaminen viimeistään siinä vaiheessa, kun oppilaalla diagnosoidaan jokin sairaus. Niin se on: terveys vaikuttaa koulunkäyntiin ja koulunkäynti terveyteen. Jako pedagogisiin ja terveydellisiin haasteisiin on keinotekoinen, samoin oppilashuollon jako kahtia.

Lancetin katsauksen mukaan laadukas maksuton toisen asteen koulutus on tärkein sijoitus nuorten terveyteen ja hyvinvointiin, minkä valtio voi tehdä (33 Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS, ym. Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. Lancet 2016;387:2423–78.). Erityisesti syntyvyyden vähentyessä Suomen on panostettava siihen, ettei nuorten koulutie katkea liian aikaisin. Lapsia ja nuoria koskevia päätöksiä ei pidä tehdä elinkeinoelämän tai poliittisen ideologian nimissä vaan puhtaasti lasten ja nuorten etua ajatellen ja tutkittua tietoa hyödyntäen.

Lisää aiheesta

Kaikkien äitien ja lasten terveydestä kannattaa huolehtia
Mitä vauva haluaa? Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolassa
Millainen vauva teidän mielestänne on?

Kirjoittajat
Silja Kosola
yleislääketieteen erikoislääkäri, nuorisolääketieteen dosentti, johtava ylilääkäri
Helsingin kaupunki, lasten ja nuorten lääkäripalvelut
Kirjallisuutta
1
Voimaperheet-toimintamalli. http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/voimaperheet/Sivut/home.aspx
2
Mikkonen J, Moustgaard H, Remes H, Martikainen P. The population impact of childhood health conditions on dropout from upper-secondary education. J Pediatr 2018;196:283–90.
3
Patton GC, Sawyer SM, Santelli JS, ym. Our future: a Lancet commission on adolescent health and wellbeing. Lancet 2016;387:2423–78.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Blogi
Lääkärit ilman lääkkeitä

– Signaalit lääkehuollon vakavoituvista ongelmista eivät enää ole heikkoja, arvioi Hannu Ollikainen.

Ajassa
Juha Tuominen: "Menemme kansalaisten odotusten ehdoilla aiempaa enemmän"

HUS:n tuleva toimitusjohtaja haluaa kehittää asiakaslähtöisyyttä.

Blogi
Lääkärit ilman lääkkeitä

– Signaalit lääkehuollon vakavoituvista ongelmista eivät enää ole heikkoja, arvioi Hannu Ollikainen.

Tieteessä
Suomalaisvanhukset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä

Suositukset tulisi päivittää vastaamaan kansainvälisiä suosituksia.

Ajassa
Ylidiagnostiikka suurin syy hoitokulujen nousuun?

Asiantuntijat puivat ylidiagnostiikan ongelmia parhaillaan Helsingissä.

Ajassa
Lappeenrantalaisessa palvelukodissa puhkesi syyhyepidemia

Epidemiassa on sairastunut sekä palvelutalon asukkaita että työntekijöitä.

Ajassa
HPV-rokote ei lisännyt autoimmuunisairauden riskiä

Tarkastelussa oli mukana 38 autoimmuunisairautta.

Ajassa
Kati Myllymäki: Seksuaalikasvatus ja ehkäisy vähentävät abortteja

Elämän pyhyyden kunnioittamista on myös se, että suojelee tyttöjä ja naisia puoskarien tekemiltä raskaudenkeskeytyksiltä, Myllymäki sanoo.