• Marjo Renko
  • Terho Heikkinen

Näyttö lasten korvatulehduksen hoidosta on edelleen ohutta

Kuvituskuva 1

Marjo Renko

lastentautiopin dosentti

Tampereen ja Oulun yliopisto

Kuvituskuva 2

Terho Heikkinen

lastentautiopin professori

Turun yliopisto

   

Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoidosta on taitettu peistä vuosikymmeniä, ajoittain kiivaastikin. Hoitokäytännöt ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri maissa. Koska tauti on erittäin yleinen, oikean hoidon perustaksi luulisi löytyvän runsaasti tutkimustietoa. Surullinen totuus kuitenkin on, että vaikka lääketieteellisestä kirjallisuudesta löytyy parilla klikkauksella tuhansia otiittiin liittyviä artikkeleita, kontrolloituja hoitotutkimuksia on vain kourallinen. Niistäkin monessa on jätetty pois vaikeaoireisimmat lapset – siis juuri ne, joiden voisi ajatella hyötyvän eniten antibiootista.

Äkillisen välikorvatulehduksen hoidon olennaisimmat kysymykset liittyvät antibioottihoidon tarpeeseen ja lääkkeen valintaan. Näyttöön perustuvia vastauksia on vaikeampi antaa. Hoitosuositusten tulee perustua parhaaseen mahdolliseen näyttöön, mutta jos hyvää näyttöä ei ole, on pakko käyttää huonompaa. Tämä oli keskeinen periaate myös Käypä hoito -suosituksen tuoretta päivitystä laadittaessa (11 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Välikorvatulehdus (lasten äkillinen). Käypä hoito -suositus 6.9.2017. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi31050#NaN). Suositus sisältää tiivistetyssä muodossa sen, mitä näyttöä on, mutta valitettavasti monesta tärkeästäkään asiasta ei edelleenkään ole kunnon näyttöä.

Jos hyvää näyttöä ei ole, on pakko käyttää huonompaa.

Viime vuosina on onneksi julkaistu muutama laadukas, lumekontrolloitu tutkimus antibiootin tehosta välikorvatulehduksen hoidossa (2–5). Niissä antibiootti on todettu sekä oireiden että välikorvaeritteen häviämisen kannalta niin tehokkaaksi, että esimerkiksi American Academy of Pediatrics teki suosituksessaan lähes täyskäännöksen ja alkoi suositella antibioottia kaikille välikorvatulehdusta sairastaville pikkulapsille (66 Lieberthal AS ym. The diagnosis and management of acute otitis media. Pediatrics 2013;131:e964.). Kaikki tutkimukset on kuitenkin tehty amoksisilliini-klavulaanihapolla, jonka antimikrobinen kirjo on erilainen kuin amoksisilliinin tai penisilliinin, joita Suomessa on perinteisesti suositeltu. Penisilliinin tehosta välikorvatulehduksen hoidossa ei ole lumekontrolloituja tutkimuksia, eikä amoksisilliinia ole verrattu amoksisilliini-klavulaanihappoon. Ei voi perustellusti ajatella, että jos yksi antibiootti on tehokas, kaikki muutkin ovat. Tuoreessa kotimaisessa suosituksessa on pyritty tiivistämään eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet, ja niiden perusteella hoitava lääkäri voi tehdä potilaan tilanteeseen sopivan päätöksen.

Korvien kontrollitarkastuksen tarvetta tai vaikuttavuutta ei ole tutkittu lainkaan niin, että siitä voisi antaa näyttöön perustuvaa suositusta. Suositus tästä onkin työryhmän yhteinen näkemys asiasta, ja tavoitteena on ollut kertoa, miksi korvia ylipäätään pitäisi kontrolloida. Suositus myös erityisesti korostaa oikean diagnoosin merkitystä, sillä antibioottihoitoa puoltavia tutkimustuloksia ei voi soveltaa tilanteisiin, joissa diagnoosi on väärä.

Äkillisen välikorvatulehduksen hoitosuositus voi vaikuttaa kliinikon mielestä epätäydelliseltä – ja niin se onkin. Monista keskeisistäkään asioista ei ole hyvää tutkimusnäyttöä, ja juuri sen työryhmä on halunnut tuoda esille sen sijaan, että olisi yrittänyt juntata omia käsityksiään ja käytäntöjään yleisiksi suosituksiksi. Sitä paitsi potilaat ja heidän tautinsa ovat niin erilaisia, että laadukastakaan tutkimusta ei voi soveltaa automaattisesti muuhun kuin tutkitun kaltaiseen potilasryhmään. Suositus jättää siis paljon vastuuta hoitavalle lääkärille, mutta pyrkii auttamaan tätä niin paljon kuin mahdollista – näyttöön perustuen.

Lisää aiheesta

Korvakipuisille lapsille on tärkeä antaa kipulääkettä
Kipulääkitys tärkeää kaikille lapsille, joilla epäillään äkillistä korvatulehdusta
Korvakipuisille lapsille on tärkeä antaa kipulääkettä

Kirjoittajat
Marjo Renko
lastentautiopin dosentti
Tampereen ja Oulun yliopisto
Terho Heikkinen
lastentautiopin professori
Turun yliopisto
Sidonnaisuudet

Marjo Renko, Terho Heikkinen: Käypä hoito -työryhmä

(Välikorvatulehdus, lasten äkillinen).

Kirjallisuutta
1
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Välikorvatulehdus (lasten äkillinen). Käypä hoito -suositus 6.9.2017. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi31050#NaN
2
Tähtinen PA ym. A placebo-controlled trial of antimicrobial treatment for acute otitis media. N Engl J Med 2011;364:116–26.
3
Hoberman A ym. Treatment of acute otitis media in children under 2 years of age. N Engl J Med 2011;364:105–15.
4
Tapiainen T ym. Effect of antimicrobial treatment of acute otitis media on the daily disappearance of middle ear effusion: a placebo-controlled trial. JAMA Pediatr 2014;168:635–41.
5
Tähtinen PA ym. Prognostic factors for treatment failure in acute otitis media. Pediatrics 2017;140:e20170072.
6
Lieberthal AS ym. The diagnosis and management of acute otitis media. Pediatrics 2013;131:e964.

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.