• Mikko Pietilä

Pelkkä some ei riitä

Kuvituskuva 1

Mikko Pietilä

Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Sosiaalinen media on moninkertaistanut yksittäisen ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Sopivasti kantaa ottavalla päivityksellä saa nopeasti mielipiteensä esiin ilman perinteisen median välikäsiä. Parhaimmillaan luodaan tulipalon tavoin leviäviä kansanliikkeitä.

Samalla syntyy mahdollisuus mielipiteiden polarisoitumiselle. Asioita ei tarvitse enää sopia, eikä kompromisseja hakea. Kukin voi pitäytyä omassa kuplassaan, omassa totuudessaan.

Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Ei edes keskustelujen jälkeen.

Mihin enää tarvitaan kankeita päätöksentekorakenteita, kun asiaansa saa ajettua sujuvasti älylaitteensa välityksellä aikaan ja paikkaan katsomatta?

Lääkärikuntakaan ei ole immuuni ilmiölle mutta on onneksi siltä pääosin välttynyt. Lääkäritkin voidaan luokitella esimerkiksi iän, uran vaiheen, erikoistumisalan tai työskentelypaikan ja -paikkakunnan mukaan monin tavoin. Terveydenhoitojärjestelmän myllerrys ei ainakaan vähennä uhkaa, että jäsenistö pirstaloituu yhä pienempiin segmentteihin.

Toistaiseksi pilkkoutuminen on pystytty estämään ja yhtenäisyys on säilynyt. Kollegiaalisuuden liima on pitänyt saumat tiiviinä.

Sosiaalisen median rooli lääkärikunnan asioiden setvimisessä on kuitenkin selvästi kasvussa. Lääkäriliitossakin seurataan tarkoin kollegakunnan tervetullutta mielipiteenvaihtoa sosiaalisessa mediassa.

Käytännön tavoitteista ja toimista päätetään kuitenkin vaaleilla valitussa valtuuskunnassa, sen valitseman hallituksen kokouksissa ja hallituksen asettamissa valiokunnissa sekä työryhmissä.

Näiden ulkopuolelta voi saada äänensä kuuluviin, mutta käytännön toimien varmistaminen jää epävarmaksi.

Valtuuskunnan jäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat suoremmat. Hän voi nostaa valtuuskunnassa esille haluamiaan asioita. Toukokuun 18. päivä alkavassa, kolmivuotisen valtuuskuntakauden viimeisessä sääntömääräisessä kokouksessa käsitellään useaa valtuuskunta-aloitetta. Jos aloite saa enemmistön kannatuksen, se etenee konkreettisiin toimiin.

Olen päässyt Lääkäriliiton toimintaan mukaan muun muassa luottamusmiehenä, aluepäällikkönä ja valtuuskunnan jäsenenä. Sittemmin olen osallistunut valtuuskunnan työhön ensin varapuheenjohtajana ja yhdeksän viime vuotta puheenjohtajana.

Kaikki ei ole ollut helppoa, mutta hankalimmista jaksoista olen oppinut eniten. Tärkein opetus on se, että onnistumisen perusedellytys on toimiva yhteistyö ja keskinäinen kommunikaatio.

Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Ei edes keskustelujen jälkeen.

Keskustelun jälkeen enemmistön päätökseen on kuitenkin tyytyminen. Yhdessä tekemällä on useimmiten päästy hyvään lopputulokseen – ei aina heti alun perin tavoiteltuun, mutta pienin askelin on edetty oikeaan suuntaan. Riippumatta työnantajasta, erikoisalasta, uran vaiheesta tai työskentelypaikkakunnasta lääkärikuntaa yhdistäviä tekijöitä on edelleen enemmän kuin hajottavia. Tämän yhtenäisyyden vaaliminen on tärkeää – yhtenäisen lääkärikunnan näkemyksiä ei nytkään voida ylenkatsoa. Hajallaan olevan helpostikin.

Asiat eivät Lääkäriliitossakaan tapahdu itsestään, vaan niitä tehdään. On valtuuskunnan vaalivuosi ja uusille tekijöille avautuu mahdollisuuksia tulla mukaan. Kuten asiaan kuuluu, jäsenryhmien edunvalvonnalliset painotukset noussevat esille.

Kun vaalit on käyty ja vaikuttajat valittu, uuden valtuuskunnan on kuitenkin taas aika tehdä yhdessä työtä lääkärikunnan eteen. Lähde mukaan työhön – se antaa enemmän kuin ottaa. Lääkäriliitto on hyvä paikka vaikuttaa.

Lisää aiheesta

Vaalirenkaat saavat ilmaista tilaa Lääkärilehdessä
Oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärää hoitovirheiden kohdalla nostettiin
Lääkäripaneeli: Jäsenet ovat tyytyväisiä liiton toimintaan

Kirjoittajat
Mikko Pietilä
Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Blogi
Lääkärit ilman lääkkeitä

– Signaalit lääkehuollon vakavoituvista ongelmista eivät enää ole heikkoja, arvioi Hannu Ollikainen.

Ajassa
Juha Tuominen: "Menemme kansalaisten odotusten ehdoilla aiempaa enemmän"

HUS:n tuleva toimitusjohtaja haluaa kehittää asiakaslähtöisyyttä.

Blogi
Lääkärit ilman lääkkeitä

– Signaalit lääkehuollon vakavoituvista ongelmista eivät enää ole heikkoja, arvioi Hannu Ollikainen.

Tieteessä
Suomalaisvanhukset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä

Suositukset tulisi päivittää vastaamaan kansainvälisiä suosituksia.

Ajassa
Ylidiagnostiikka suurin syy hoitokulujen nousuun?

Asiantuntijat puivat ylidiagnostiikan ongelmia parhaillaan Helsingissä.

Ajassa
Lappeenrantalaisessa palvelukodissa puhkesi syyhyepidemia

Epidemiassa on sairastunut sekä palvelutalon asukkaita että työntekijöitä.

Ajassa
HPV-rokote ei lisännyt autoimmuunisairauden riskiä

Tarkastelussa oli mukana 38 autoimmuunisairautta.

Ajassa
Kati Myllymäki: Seksuaalikasvatus ja ehkäisy vähentävät abortteja

Elämän pyhyyden kunnioittamista on myös se, että suojelee tyttöjä ja naisia puoskarien tekemiltä raskaudenkeskeytyksiltä, Myllymäki sanoo.