• Pekka Nykänen

Potilasturvallisuus vaarantui

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Maan suurimman sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien kaatuminen on vakava häiriö. Potilasturvallisuus vaarantuu, jos tietoja joudutaan kirjoittamaan käsin ja kiikuttamaan paikasta toiseen faksilla tai juosten.

Ajatellaan vaikka tajutonta ensiapupotilasta. Jos allergiat, lääkitykset, diabetes ja verenvuototaipumus jäävät tietojärjestelmän uumeniin, vaarat ovat todellisia. Kriisitilanteita on myös osastoilla.

Pahin virhe olisi taistella tietotekniikkaa vastaan.

HUS toimi kiitettävän ripeästi, ja potilasvahingoilta mitä ilmeisimmin vältyttiin. Suurimmiksi riesoiksi jäivät viiveet, ruuhkat ja hoitoaikojen siirrot.

Turhan pienelle huomiolle jäi se, että järjestelmät kaatuivat myös seuraavana päivänä ja vikojen kerrottiin olevan toisistaan riippumattomia. Näinkö huonoja potilaille mahdollisesti elintärkeät järjestelmät ovat? Miten kaksi vikaa voi osua peräkkäisille päiville eikä varajärjestelmä toimi?

Yleislääkärien hallituksen jäsen Jussi Saarnisto kuvasi Yleislääkäri-lehdessä äskettäin lääkärin tuntemuksia toimimattoman tietojärjestelmän äärellä. Ensin häpeää, sitten voimattomuutta. Täydestä syystä.

Riskit nyt nähdyn kaltaisiin massiivisiin häiriöihin kasvavat, kun tietojärjestelmät keskittyvät. Kannan häiriöt näkyvät nopeasti koko maassa. Lisäksi soten integraatiotavoitteet – jotka ovat ilman muuta kannatettavia – lisäävät tietojärjestelmien yhteispelin tarvetta.

Kerromme tässä numerossamme, miten kaksi suurta hanketta, HUS:n Apotti ja valtakunnallinen UNA ovat edenneet. Yhteen järjestelmätoimittajaan perustuvassa Apotissa on päästy testausvaiheeseen. Käyttöönottoa kaavaillaan vuoden päähän. Useampia järjestelmiä kattoarkkitehtuurina nitova UNA etenee hitaammalla aikataululla. Osa sen tehtävistä siirtyy uuteen SoteDigi-yhtiöön.

Käytännössä Suomen terveydenhuollon tiedonkulku seisoo vastedes kolmella jalalla, jotka ovat Kanta, UNA ja Apotin käyttämä Epic maan suurimmassa sairaanhoitopiirissä. Jos kolmijalkaisen tuolin yksikin jalka katkeaa, kaikki tietävät, mitä tapahtuu.

Ovatko riskit todellisiin vaaratilanteisiin kasvamassa? Mitä pitäisi tehdä?

Pahin virhe olisi taistella tietotekniikkaa vastaan. Hyödyt ovat valtavia, ja toimintavarmuus sekä käyttöliittymät paranevat ajan mittaan. Eivät matkapuhelimetkaan aluksi toimineet kunnolla.

UNA pitää ymmärtää oikein. Sen ydintä on tuottaa asiakassuunnitelmat Kantaan ja tuoda sieltä tieto järkevästi näkyviin itsenäisiin potilastietojärjestelmiin. Ytimen toimimattomuuden ei pitäisi voida vaarantaa potilasturvallisuutta. Liitetyt järjestelmät jatkavat toimintaansa itsenäisinä, ja Kantaan saadaan yhteys niiden kautta.

Tärkeintä on siten tehdä järjestelmät ja Kanta kunnolla. Ulottuvuuksia on kolme: tekninen toimintavarmuus, käytön helppous ja tietovarantojen kerääminen sekä käyttö.

Toimintavarmuus on syytä jättää insinööreille. Kahdessa muussa lankojen pitää olla lääkäreillä. Lääkäri tietää parhaiten, mitä potilastietojärjestelmän käyttö vaatii sekä mitä tietoa järjestelmistä on järkeä kaivaa ulos ja millaisessa muodossa. Lääkäriliiton kesällä julkistetussa kyselyssä 77 % vastaajista ilmoitti, että potilastietojen saanti toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa, joten parannettavaa on.

HUS:n kymmeneen vuoteen vakavimman häiriön jälkipyykki tulee pestä huolella. Näin varmasti tehdään.

Yhtä olennaista on pestä sama pyykki ympäri maan. Varsinkin varajärjestelmien kanssa on houkutus antautua laiskuuteen. Niiden suunnittelun, seurannan ja toiminnan varmistamisen tulee olla prioriteettilistojen kärjessä näennäisestä turhuudestaan huolimatta. Muuten potilasturvallisuus vaarantuu.

Lue myös: Ei enää kankeita potilastietojärjestelmiä

Lisää aiheesta

Tohtoriksi vastoin omiakin odotuksia
Fullmäktige påverkar
Heikki Pälve kiittää

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Lisää aiheesta

Uusimmat / Ajassa

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi