• Kari Pylkkänen

Psykiatripula - lääkärivajeen unohdettu saareke

Kysymys siitä, vallitseeko Suomessa lääkärivaje vai lääkäripula, on ollut yksi terveyspolitiikan polttavimpia kysymyksiä. Kansallisen terveysprojektin suosituksen mukaan valtioneuvosto päätti lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkojen määrän merkittävästä lisäyksestä 550:stä 600:aan jo vuonna 2002. Sama valtioneuvoston päätös kohdisti muut toimenpiteet erityisesti terveyskeskusten yleislääkärivajeeseen mm. edellyttämällä, että perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen kuuluva terveyskeskuspalvelu pidennetään vähintään puoleen vuoteen. Lääkäripulan voittamiseksi opetusministeriö päätti aloittaa sairaanhoitajien muuntokoulutuksen lääkäreiksi syksyllä 2003.

Kansallisen terveysprojektin viesti lääkärivajeesta oli, että Suomessa vallitsee lääkäripula, joka vaikeuttaa sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Pulan suuruusluokaksi projektin loppuraportti arvioi 300 perusterveydenhuollon lääkäriä ja 600 erikoislääkäriä. Lääkäripulan tärkeimmiksi syiksi nähtiin 1990-luvun koulutussupistukset, varhais- ja osa-aikaeläkkeelle siirtyminen, hakeutuminen perinteisen lääkärinammatin ulkopuolisiin tehtäviin, lääkärikunnan naisistuminen, siirtyminen kokopäivätoimisesti yksityissektorille ja lääkärinvirkojen määrän nopea kasvu kunnallisessa terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon virkojen määrä onkin kasvanut 3 200:sta 5 400:aan ja erikoissairaanhoidon virkamäärä 3 700:sta 7 000:een vuosina 1990-2000.

Kansallinen terveysprojekti ei käsitellyt erillisenä ongelmana kysymystä psykiatrivajeesta tai -pulasta, joka 1990-luvun rakennemuutosten takia kohdistuu muista erikoisaloista poiketen voimakkaasti sekä terveyskeskusten että sairaanhoitopiirien toimintoihin.

Terveyskeskusten yleislääkärivajeen suhteellinen suuruusluokka on ollut keskimäärin enintään 5 prosenttia alan virkamäärästä. Erikoissairaanhoidossa vastaava luku on ollut noin 9 prosenttia. Kuntaliiton selvitys vuonna 2002 osoitti, että sairaaloiden psykiatripula oli 31 prosenttia alan virkamäärästä ja muodosti 34 prosenttia koko erikoislääkäripulasta sairaaloissa. Suhteessa työssäolevien lääkärien määrään kunnallisen terveydenhuollon psykiatrivaje oli aikuispsykiatriassa 44 prosenttia, nuorisopsykiatriassa ja lastenpsykiatriassa 58 prosenttia (11 Punnonen H. Sairaaloiden erikoislääkärivaje/-pula syyskuussa 2002. Suomen Kuntaliitto, 2003.). Psykiatrian lääkärivaje näyttäisi olevan selvästi kaikkein suurin lääkärivajeen osa-alue.

Lääkärilehden tässä numerossa julkaistava Suomen Psykiatriyhdistyksen selvitys Missä psykiatrit ovat? avaa mielenkiintoisen näköalan lääkärivajeeseen (sivut 4253-56).

Psykiatrian alalla työskenteli 82 prosenttia työikäisistä psykiatreista. Julkisella sektorilla toimivien osuus oli 70 prosenttia. Osapäivätyössä oli 10 prosenttia, kaksi kolmasosaa heistä naisia. Mielenterveyslain mukaan avohoidon tulisi olla psykiatrisessa järjestelmässä ensisijaista. Näin ei tämän tutkimuksen mukaan kuitenkaan ollut. Sairaaloissa työskentelevien psykiatrien määrä on paradoksaalisesti kasvanut, vaikka sairaansijojen määrää on vähennetty 70 prosenttia. Isoissa kaupungeissa puolet kaikista psykiatreista työskenteli sairaaloissa. Vain 13 prosenttia miehistä ja 18 prosenttia naisista työskenteli julkisen sektorin avohoidossa. Kun yksityinen ja julkinen sektori lasketaan yhteen, neljännes psykiatreista on avohoidon palveluksessa. Päätoimisia yksityislääkäreitä oli 13 prosenttia. Yksityispraktiikassa toimivat lääkärit siis paikkaavat julkisen sektorin avohoitoa varsin merkittävästi.

Onko psykiatriassa erikoislääkärivaje vai - pula? Tuore selvitys näyttäisi puhuvan tässä kohtaa todellisen - ja vakavan - pulan puolesta. Psykiatrian erikoislääkärit työskentelevät omalla alallaan kiitettävästi. Ylivoimainen enemmistö on julkisen sektorin palveluksessa. Psykiatrian lääkäripulan kova ydin näyttäisikin muodostuvan tarpeeseen verrattuna liian pienestä erikoislääkärimäärästä sekä osa-aikatyön yleistymisestä. Alan muuttuessa entistä naisvaltaisemmaksi osa-aikatyö tulee yleistymään entisestään. Osa-aikatyöhön halukkutta lisännee myös liian pienestä erikoislääkärimäärästä johtuva työtahdin kiristyminen erityisesti avohoidossa. Vakava psykiatripula näyttäisi rakentuvan jossakin määrin eri tavoin kuin erikoissairaanhoidon muu lääkärivaje ja terveyskeskusten yleislääkärivaje. Psykiatripulan ongelmien ratkaisemisessa psykiatrisen avohoidon kriisi nousee keskeiseen rooliin. Tutkimus ei vahvista julkisuudessa usein esiintynyttä väitettä, että pako yksityissektorille olisi julkisen sektorin psykiatripulan syy. Edes yksityislääkärien pakkosiirto julkiselle sektorille ei poistaisi psykiatripulaa.

Toistaiseksi toteutetut toimenpiteet eivät näyttäisi juurikaan auttavan psykiatripulan ratkaisemisessa. Erityisesti avohoidon rakennemuutoksen seuraukset tulisi ottaa nyt vakavaan pohdintaan, jotta mielenterveyslain tavoite avohoidon ensisijaisuudesta mielenterveystyössä voisi muuttua todellisuudeksi.

Lisää aiheesta

Taiteellinen luovuus altistaa psykiatrisille häiriöille
Suoraa toimintaa
Sairaanhoitopiiri yhtenäistää psykiatrian henkilökunnan palkat

Kirjoittajat
Kari Pylkkänen
Kirjallisuutta
1
Punnonen H. Sairaaloiden erikoislääkärivaje/-pula syyskuussa 2002. Suomen Kuntaliitto, 2003.

Lisää aiheesta

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.