Tutkimuksen voimalla yksilöllisesti muotoiltuun kivunhoitoon

Sensoristen hermojen Na+-kanavat ovat tarjonneet kivun tutkijoille herkkupaloja jo pitkään.

Kirjoitin aiemmin siitä, kuinka diabeettisen hermovauriokivun tarkka profilointi tarkentaa sopivan kipulääkkeen valintaa. Ärtyvät nosiseptorit rauhoittuvat Na+-kanavien salpaajilla kuten okskarbatsepiinillä, kun taas hermovauriokipu, jossa nosiseptorit eivät ole ärtyviä, lievittyy huonommin. Na+-kanavan salpaus on okskarbatsepiinin lisäksi esimerkiksi amitriptyliinin ja lidokaiinin tärkeä kipua lievittävä mekanismi. Jälkimmäistä ei Suomessa tosin voi käyttää kuin erikoistilanteissa, koska annostelukalvon kautta paikallisesti vaikuttavaa lidokaiinivalmistetta saa vain erikoisluvalla.

Sensoristen hermojen Na+-kanavat ovat tarjonneet kivun tutkijoille herkkupaloja jo pitkään. Mutaatiot näiden kanavien toiminnassa voivat aiheuttaa joko täydellisen kivuttomuuden (ja kuoleman nuorena, kun kipuaisti ei ole varoittamassa ja opettamassa) tai sietämättömän synnynnäisen kiputilan hermosolujen aktivoituessa epänormaalin herkästi ja pitkään. Näitä SCN9A:n mutaation aiheuttamia kiputiloja ovat mm. paroksysmaalinen sietämätön kipuoireyhtymä, idiopaattinen ohutsäieneuropatia ja erytromelalgia.

Kliinisessä käytössä olevien Na+-kanavien salpaajien ongelmana on niiden epäselektiivisyys, ei pelkästään elinkohtainen, vaan myös kiputyyppikohtainen. Psykiatrisissa sairauksissa on jo kokeiltu masennuksen ja skitsofrenian sormenjäljen siirtämistä ihosta kasvatettaviin kantasoluihin. Näin saatetaan jatkossa "muotoilla" kullekin potilaalle yksilöllinen masennus- tai psykoosilääkitys. Niinpä hermovauriokivunkin tutkijat päättivät kasvattaa erytromelalgiapotilaiden kantasoluista sensorisia hermoja, joiden ominaisuudet jäljittelevät potilaiden kliinisiä oireita, yliärtyvyyttä ja poikkeavan voimakkaita vasteita lämpöärsykkeisiin. Tutkimuksessa selvitettiin miten Na+-kanavan salpaajat pystyvät vaimentamaan potilaan kliinistä oirerypästä ja potilaan kantasoluista kasvatettujen sensoristen hermojen yksilöllistä ärtyvyyttä. Alustavien tulosten mukaan kantasoluista kasvatetut hermot reagoivat "isäntänsä" tavoin.

Tutkimus kuulostaa paitsi nerokkaalta, myös vaativalta. Niin on moni muukin uusi menetelmä vaikuttanut aikanaan mahdottomalta – ollen tänä päivänä jokapäiväistä hoitoa. Kantasoluista kasvatetut "kipuneuronit" ovat lupaava mahdollisuus uusien lääkemolekyylien kehittämiselle. Muotoilun tuloksena syntyneen molekyylin täytyy tosin läpäistä vielä monta muuta testiä matkallaan annostelupisteestä maksan kautta lopullisen kohteeseen.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjallisuutta

Cao L, McDonnell A, Nitzsche A ym. Pharmacological reversal of a pain phenotype in iPSC-derived sensory neuros and patients with inherited erythromelalgia. ScienceTranslationaMedicine 2016;8:335.