Nivelreuman hoitoon ja seurantaan on perehdyttävä perusterveydenhuollossakin

Nivelreuman hoitoon ja seurantaan on perehdyttävä perusterveydenhuollossakin

Nivelreuma on hoitamattomana invalidisoiva sairaus, mutta tarmokkaalla hoidolla taudin eteneminen voidaan estää valtaosalla potilaista. Hyvä hoitotulos edellyttää potilaan ja hoitotiimin yhteistyötä. Kaikilla terveydenhuollon tasoilla vaaditaan osaamista: perusterveydenhuollossa on osattava epäillä tautia, erikoissairaanhoidossa tehdään diagnoosi ja aloitetaan remissioon tähtäävä hoito. Kun hoitotulos on saavutettu ja tilanne stabiloitunut, tarvitaan järjestelmällistä seurantaa. Sen hoitaa reumasairauksiin perehtynyt lääkäri, mutta se voi tapahtua muuallakin kuin erikoissairaanhoidon yksikössä.

Laura Pirilä, Kari Puolakka

Muut 50-52/2015 Kommentteja

Vajaaravitsemus uhkaa vaikeasti kehitysvammaisia

Vaikea-asteiseen kehitysvammaan liittyy lähes aina liitännäisvammoja ja -sairauksia. Yleisimpiä neurologisia liitännäistiloja ovat motorisin oirein ilmenevät CP-vammat sekä epilepsiat ja yleisimpiä neuropsykiatrisia liitännäistiloja autismikirjon häiriöt (1). Kehitysvammaisten henkilöiden tavallisimpia somaattisia pulmia ovat osteoporoosi, hengitysteiden limaisuus sekä ruoansulatuskanavan pitkäaikaissairaudet, kuten ummetus ja refluksitauti.

Maria Arvio

Veritulpan oireita ei tunneta

Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan 47 % ehkäisytablettien käyttäjistä tietää, että veritulppa voi olla mahdollinen haittavaikutus, mutta vain puolet heistä tunnistaa veritulpan oireet. Veritulpan vaara oli suurin ensimmäisten 6-12 käyttökuukauden kuluessa. Oireiden varhainen tunnistaminen on välttämätöntä hoidon onnistumisen kannalta. Tarpeettomia taukoja tai valmisteen vaihtoa toisiin tulisi välttää. Tulosten perusteella Norjan viranomaiset ovat käynnistäneet verkossa kampanjan "P-pillePia", jolla pyritään parantamaan käyttäjien tietämystä ehkäisytableteista.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030