Venlafaksiini ‹ uusi masennuslääke

Venlafaksiini on sekä serotoniinin että noradrenaliinin takaisinottoa keskushermostossa estävä uusi masennuslääke. Solutason vaikutuksiltaan se osin muistuttaa trisyklisiä masennuslääkkeitä, mutta sen sivuvaikutukset ovat kliinisten tutkimusten perusteella vähäisemmät. Suurina vuorokausiannoksina, varsinkin pitkään käytettäessä, venlaflaksiini on aiheuttanut verenpaineen nousua. Pitkäaikaistutkimuksia lääkkeestä on vähän. Venlafaksiinin merkitys ja asema masennuksen hoidossa selviääkin vasta lähivuosina.

Erkka Syvälahti

Tuntoja kentältä

Syksyn 1996 piti olla järjestöllisesti rauhallinen. Virkaehtosopimus oli voimassa, työrauha vallitsi ja kollegakunta raatoi kuten ennenkin, Lääkäriliiton järjestöpäällikkö Juha Kiehelä lähti virkavapaalle kansainvälisiin tehtäviin ja myös järjestöosastolla vallitsi rauha. Kunnes sitten KT:n yksipuoliset yleiskirjeet herättivät kentän sekä liiton toimiston rajulla tavalla. Kuluneen syksyn paikallisosastokierros on nyt päättymässä. Syyskokousten osanottajamäärät ovat olleet ennätysmäisen suuret, viimeksi tällaiset kollegajoukot ovat olleet liikkeellä lääkärilakon alla vuonna 1983. Syksyn kokouksiin on osallistunut yhteensä noin 3 000 lääkäriä. Lisäksi työpaikoilla on järjestetty ylimääräisiä meetingejä työaikalaista. Ajoittain tilanne on kuumentunut niin, että luottamusmiehillä on ollut täysi työ toppuutella kiihtynyttä lääkärikuntaa ylireagoimasta työnantajan toimenpiteisiin.

Kati Myllymäki

Uudenmaan erikoissairaanhoidosta tehtiin työnjakosopimukset

Helsingin sairaanhoitopiirin, Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan väliset erikoissairaanhoidon työnjakosopimukset on allekirjoitettu ja luovutettu sosiaali- ja terveysministerille. Työnjakosopimusten kylkiäisinä siirrytään HYKS:n osalta sopimusohjausjärjestelmään jo vuoden 1997 talousarviota laadittaessa ja NordDRG-ryhmittelyyn perustuvaan kuntalaskutukseen 1998 alusta lukien. Näiden ratkaisujen toteutus edellyttää alueen erikoissairaanhoidon kaikilla tasoilla toiminnallista ja henkistä uudelleenorientoitumista, jonka laatua ja määrää tuskin kukaan pystyy vielä tällä hetkellä kunnolla hahmottamaan.

Taito Pekkarinen

Arbetsfördelningsavtalen om specialsjukvården i Nyland

Avtalen om arbetsfördelningen inom den specialiserade sjukvården i Helsingfors sjukvårdsdistrikt, Nylands sjukvårdsdistrikt och på Helsingfors universitetscentralsjukhus har undertecknats och överlämnats till social- och hälsovårdsministern. Som en Biprodukt av arbetsfördelningsavtalen övergår man för HUCS vidkommande till ett avtalsstyrning redan när budgeten för år 1997 görs upp samt till på NordDRG-klassificering baserad kommundebitering från och med början av 1998. Ett genomförande av dessa lösningar förutsätter verksamhetsinriktad och individrelaterad nyorientering på alla nivåer inom regionens specialsjukvård, vars kvalitet och kvantitet knappast någon ännu kan bilda sig en adekvat uppfattning om.

Flunssan lääkehoito

Flunssaan ei ole olemassa ihmelääkettä. Nykyiset viruslääkkeet eivät ole tehokkaita, eikä antibiootteja pidä käyttää flunssan hoitoon. Eri oireisiin voidaan vaikuttaa yksittäisillä valmisteilla: antihistamiini-sympatomimeettivalmisteet ja ipratropiumbromidi vähentävät nenäoireita, tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli laskevat kuumetta sekä lievittävät särkyä, ja naprokseeni saattaa helpottaa yskää. Tuoreimman tutkimuksen mukaan sinkkipastillit lyhentävät flunssan kestoa. Valitettavasti sinkki aiheuttaa suurina annoksina liikaa sivuvaikutuksia, joten tarvitaan vielä jatkotutkimuksia ennen kuin sinkkiä voidaan ajatella käytettäväksi flunssalääkkeenä.

Tuomo Puhakka, Mika Mäkelä, Olli Ruuskanen

Potilaslain säännösten noudattaminen ja potilaan tahdon kunnioittaminen

Suomessa on johdonmukaisesti vahvistettu potilaan itsemääräämisoikeutta. Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevat säännökset on jopa kirjattu erilliseen lakiin. Kentältä kantautuu kuitenkin jatkuvasti viestejä siitä, että potilaan tahtoa ei kunnioiteta. Erityisen ongelmallisina näyttäytyvät elämän loppuun liittyvät kliiniset tilanteet. Syyksi mitätöidä potilaan tahto osoittautuu milloin tietämättömyys voimassa olevan lainsäädännön sisällöstä, milloin abstrakti vastuun pelko.

Paula Kokkonen

Patientlagen och respekten för patientens vilja

I Finland har man konsekvent gått in för att stärka patientens självbestämmanderätt. De regler som gäller patientens ställning och rättigheter har t.o.m. skrivits in i en särskild lag. Trots det kommer det ständigt information från fältet om att patientens vilja inte respekteras. Situationen förefaller särskilt problematisk då det gäller klinisk vård i livets slutskede. Det visar sig att orsakerna till att patientens vilja inte respekteras antingen är okunskap om gällande lagstiftning eller en abstrakt fruktan för att ta ansvar.

Valtavirrassa vai vastarannalla?

Työaikalain täytäntöönpano on lääkäreille kovin konfliktiherkkä asia. Tunteet kuumenevat ja niitä on kuumennettu - seuraahan KT:n nykylinjan noudattamisesta runsaaseen päivystämiseen taloutensa perustaneiden kollegojen ansioiden aleneminen.

Risto Ihalainen

Uusien beetasalpaajien asema sydän- ja verisuonitautien hoidossa

Karvediloli ja seliprololi ovat verisuonia laajentavia beetasalpaajia, joilta puuttuu useita perinteisten beetasalpaajien käyttöön liittyviä haittoja. Karvediloli on epäselektiivinen, seliprololi beeta1-selektiivinen. Karvedilolin verisuonia laajentava vaikutus perustuu alfa1-salpaukseen, seliprololin pääosin beeta2-reseptorien stimulaatioon. Niiden käyttöaiheet ovat kohonnut verenpaine ja sepelvaltimotauti. Molemmat hillitsevät sydäntä perinteisiä salpaajia vähemmän, eivätkä ne huononna ääreisverenkiertoa. Ne sopivat hyvin myös dyslipideemisille potilaille ja diabeetikoille.

Pauli Ylitalo, Kimmo Luomanmäki

Paljonko uudet beetasalpaajat maksavat?

Selectol, Leiras 200 mg 30 tabl 148,48 mk 4,95 mk/tabl

Timo Klaukka

Miten saada kokoukset ja neuvottelut toimiviksi?

Lääkärintyössä erilaiset kokoukset ja neuvottelut ovat kiistatta potilastyöstä ja muusta yksikön perustehtävästä poissa olevaa aikaa. Erään selvityksen mukaan OYS:n psykiatrian klinikan lääkärien työaikaa kuluu erilaisissa hallinnon, hoitotyöryhmien kokouksissa ja hoidonsuunnittelupalavereissa seuraavasti: apulaislääkäreillä keskimäärin 29 % työajasta (vaihteluväli 20-60 %), erikoislääkäreillä 27 % (10-40 %) ja ylilääkäreillä 33 % (20-50 %). On toki muistettava, että psykiatriassa neuvottelut ovat keskeinen osa hoitoa, ja noista ajoista yli puolet käytetäänkin potilas- ja omaisneuvotteluihin. Myös toimenpidekeskeisessä ja kahdenkeskistä potilas-lääkärisuhdetta korostavassa somaattisen lääketieteen lääkärintyössä erilaiset neuvottelut ovat keskeinen osa hallintoa, hoidon suunnittelua ja toteutusta sekä yhteistyösuhteiden hoitamista. Jokainen työntekijä, etenkin hallinnollisessa asemassa oleva, joutuu silti aika ajoin pohtimaan, onko kokouksia liikaa, sopivasti vai liian vähän, kuinka järkevästi ne toimivat ja ehkä ennen kaikkea, onko oma toimintatapa kokoukseen tai neuvotteluun osanottajana paras mahdollinen - kuluuhan kokouksiin paljon aikaa ja rahaakin.

Matti Isohanni

Fungerande sammanträden

På sjukvårdsinrättningar upptar möten och sammanträden av olika slag en del av den tid som läkarna kunde ägna patienterna och andra primära vårduppgifter. En utredning vid universitetssjukhuset i Uleåborg visar hur stor andel av arbetstiden som läkarna vid psykiatriska kliniken ägnar åt sammanträden och konferenser med anknytning till antingen adminstrativa frågor, vårdarbets-grupper eller planering av vården. Assistentläkarna använder i genomsnitt 29 procent (variationsbredd 20-60 procent), specialistläkarna 27 procent (10-40) och överläkarna i medeltal 33 procent (20-50). Inom psykiatrin är överläggningar dock en viktig del av vården och över hälften av de angivna tiderna utnyttjas för diskussioner med patienterna eller deras anhöriga. Också inom den somatiska medicinen är möten och rådplägningar betydelsefulla i anslutning till administration, vårdplanering och behandling.

Happi - soluhengityksen potentiaalisesti vaarallinen polttoaine

Molekulaarista happea (O2) ei aina ole ollut maapallomme ilmakehässä siinä määrin kuin nyt. Noin 2000 miljoonaa vuotta sitten sen pitoisuus kasvoi suhteellisen nopeasti oltuaan sitä ennen hyvin vähäinen. Syyt tähän eivät ole aivan selviä; on mahdollista, että olosuhteet muuttuivat tuolloin erityisen suotuisiksi vihreille leville. Näin ilmakehän happi on mahdollisesti tuotettu vedestä fotosynteettisesti auringon valoenergian avulla. Sedimenttilöydösten perusteella on kuitenkin varmaa, että maapallolla oli elämää ennen happipitoisuuden suurenemista, elämää, joka perustui anaerobiseen aineenvaihduntaan.

Mårten Wikström

Topiramaatti - uusi epilepsialääke

Topiramaatti on uusi epilepsialääke, joka poikkeaa rakenteeltaan ja vaikutusmekanismiltaan olennaisesti perinteisistä ja myös muista uusista epilepsialääkkeistä. Topiramaatilla on hyvä teho partiaalisissa kohtauksissa, mutta sillä on varsinkin lääkityksen alussa melko runsaasti sivuvaikutuksia, joskin ne ovat yleensä ohimeneviä. Sivuvaikutuksia voitaneen välttää suurentamalla lääkkeen annosta hitaasti.

Tapani Keränen

Lääkärit ja työaikalaki - ratkaisu on olemassa

Lääkärit ovat vuosia toivoneet työsidonnaisuuden ja pitkien päivystysrupeamien rajoittamista. Tieto EU-direktiivin myötä tulevasta lääkäreitäkin koskevasta työaikalaista ei tuntunut lainkaan huonolta vielä keväällä 1996. Sittemmin on käynyt täysin selväksi, että Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) on hakemassa työaikalaista kesken sopimuskauden keinoa lääkärien palkkauksen laskuun ja työolosuhteiden rajuun muuttamiseen.

Anne Santalahti

Läkarna och arbetstidslagen - lösningar finns

Läkarna har länge velat minska sin arbetsbundenhet och begränsa de långa arbetspassen. Ännu i våras framstod den kommande arbetstidslagen enligt EU:s direktiv som helt acceptabel, på samma sätt som man godtog det faktum att lagen också skulle gälla läkarna. Sedan dess har emellertid Kommunala arbetsmarknadsverket (KA) blottat sin avsikt att utnyttja arbetstidslagen som förevändning för att sänka läkarnas löner och dramatiskt ändra deras arbetsförhållanden mitt under pågående avtalsperiod.

Montako antibioottia terveyskeskuslääkäri tarvitsee?

Terveyskeskuslääkärille riittää hyvin pieni, kolmen tai neljän mikrobilääkkeen valikoima, josta vain harvoin ja erityisin perustein on aihetta poiketa. Uudet mikrobilääkkeet on kuitenkin syytä tuntea niitä potilaita varten, joiden tauti ei parane ensisijaisilla lääkkeillä.

Jukka Lumio

Kunnallisvaaleissa ratkotaan myös lääkäreitä koskevia asioita

Edellisistä kunnallisvaaleista on kulunut neljä vuotta ja uudet kunnanvaltuustot valitaan 20.10. Vaalien jälkeen nimetään vuodenvaihteen jälkeen toimintansa aloittavat uudet kuntien- ja kuntayhtymien hallitukset, lautakunnat ja muut kuntien hallintojärjestelmään kuuluvat luottamusmieselimet. Kunnallisvaaleissa siis ratkaistaan, niin nyt kuin aina ennenkin, kunnissa ja kuntainliitoissa seuraavien neljän vuoden aikana harjoitettavan politiikan perussuuntaukset ja henkilöt, jotka nämä päätökset tekevät.

Taito Pekkarinen

I kommunalvalen avgörs ärenden som även gäller läkarna

Fyra år har förflutit sedan föregående kommunalval och nya kommunalfullmäktige den 20 oktober. Efter valen utses de nya styrelser, nämnder och andra förtroendemannaorgan för kommunerna och samkommunerna som är under-ställda den kommunala förvaltningsorganisationen och inleder sin verksamhet efter årsskiftet. I kommunalvalen avgörs alltså, nu liksom tidigare, vilka huvudlinjer som skall följas i kommuner och samkommuner under de följande fyra åren och vem som skall fatta besluten.

Työaikalaki edellyttää uutta virkaehtosopimusta

Alkusyksyn aikana ovat lähtöasetelmat uuden työaikalain soveltamisen osalta oleellisesti selvinneet. Vielä keväällä Lääkäriliitossa arveltiin, että laki tulisi koskemaan lääkäreitä vasta siinä vaiheessa, kun voimassa oleva virkaehtosopimus on uusittava, eli 31.1.1998 jälkeen. Tämä perustui lain 47 pykälään, joka kuuluu: "Niissä töissä ja niillä aloilla, joiden osalta on tehty ennen tämän lain voimaantuloa työaikoja koskeva työehtosopimus tai joiden osalta tällaista sopimusta on noudatettava, tämä laki tulee voimaan sopimuskauden päätyttyä, jollei sopimuksia muuteta ennen sitä". Lääkäriliiton näkemyksen mukaan lääkärisopimus on työaikoja koskeva sopimuskokonaisuus, joka siirtää työaikalain voimaantulon kaikilta osin, myös ylityökattojen osalta, sopimuskauden jälkeiseen aikaan. Pykälä on laadittu todelliseen tarpeeseen, ja se olisi sallinut enemmän valmisteluaikaa syvällekäyvälle rakennemuutokselle.

Markku Äärimaa