Ei uusia valtakirjamenettelysopimuksia Kelan kanssa

Suomen Lääkärilitto ja Kela ovat neuvotelleet yksityislääkäreiden lääkärinpalkkioiden, laboratorio- ja röntgentutkimusten ns. suorakorvauskäytännöstä lähes viidentoista viime vuoden ajan. Kyse näissä neuvotteluissa on siitä, miten palvelun tuottaja eli lääkäri tai lääkärikeskus voisi alentaa potilaalta välittömästi perimänsä palkkion sairausvakuutuksen korvauksen määrällä ja saada perimättä jätetty vakuutuksen osuus suoraan Kelalta. Apteekeissa kokonaan korvattavia lääkkeitä koskeva vastaava järjestelmä toteutettiin heti sairausvakuutuslain vuonna 1964 tapahtuneen säätämisen jälkeen. Aluksi toimittiin Kelan ja Suomen Apteekkariliiton välisellä sopimuksella, vuonna 1970 asiasta säädettiin kaikkia korvausluokkia koskien lailla. Tämän jälkeen apteekit ovat saaneet omaa tilitystään vastaan Kelalta sv-korvausrahansa. Tämän lisäksi Kela on maksanut apteekille ostokertakohtaisen palkkion sv-korvauksen laskemisen ja tilityksen teosta aiheutuneesta lisätyöstä.

Taito Pekkarinen

Rilutsoli - ensimmäinen ALS-lääke

ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroosi on sairaus, jonka hoitoa on perinteisesti pidetty toivottomana. Samoin kuin Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hidastamisessa on viime vuosina saavutettu pieniä mutta merkittäviä edistysaskeleita, voidaan ALS:n etenemistä nykyisin jonkin verran jarruttaa. ALS:ia sairastavilla on usein runsaasti tietoa tautinsa laadusta ja käynnissä olevista lääketutkimuksista. Tämän vuoksi heitä hoitavien lääkäreiden, erityisesti neurologien, tulisi perehtyä ALS:n hoitoon tarkoitetun uuden lääkeaineen, rilutsolin ominaisuuksiin.

Hannu Laaksovirta

Lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen näivettämiseen ei ole perustetta

Kesän alussa julkisuuteen tullut tieto sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntusen sopimuksesta valtiovarainministeri Sauli Niinistön kanssa yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuuden (EVO) leikkaamisesta ensi vuoden budjetissa 150 miljoonalla markalla yllätti niin lääkärit, tiedekunnat, yliopistosairaalat, kuin huhujen mukaan myös ministeriön virkamieskunnan. Ministeri päätyi EVO-rahojen tuntuvaan vähentämiseen, koska haluttiin välttää "poliittisesti vaikeampia" säästökohteita - mitä ilmaisu sitten tarkoittaneekaan. Uutisen nostattaman hälyn seurauksena valtioneuvoston elokuisessa budjettiriihessä leikattavaa summaa pienennettiin tiettävästi hieman eli 110 miljoonaan markkaan, jonka suuruisena esitys mennee hallitukseen yksimielisenä esityksenä eduskunnan syksyiseen käsittelyyn. Eduskunta voi halutessaan luonnollisesti päättää asiasta myös muuta.

Taito Pekkarinen, Hannu Halila

Tulehduskipulääkkeet gastroenterologin näkökulmasta

Gastroenterologi törmää usein tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin haittoihin, kuten vatsavaivoihin, kroonisen suolistovuodon aiheuttamaan anemiaan ja vuotavaan mahahaavaan. Noin kolmasosalla tulehduskipulääkkeitä käyttävistä potilaista esiintyy ylävatsavaivoja, jotka johtavat usein lääkityksen keskeyttämiseen tai vaihtamiseen. Ongelmaa pienentävät kriittisyys tulehduskipulääkityksen aloittamisessa, mahaärsytyksen huomioon ottaminen lääkevalinnassa sekä limakalvoa suojaavan tukilääkityksen käyttö.

Pekka Pikkarainen

Mielenterveys Euroopan asialistalle

Mielenterveyden häiriöiden aiheuttama taakka yksilöille, perheille ja koko yhteiskunnalle on huomattava. Epidemiologisten tutkimusten mukaan lähes viidesosa aikuisväestöstä kärsii tietyllä hetkellä jostakin mielenterveyden häiriöstä, ja valtaosalla heistä on myös jonkinasteisen hoidon tai huomion tarve. Näiden häiriöiden elinaikaisen prevalenssin on viimeaikaisissa tutkimuksissa todettu olevan jopa 50 %. Mielenterveyden häiriöt ovat myös yhteydessä selvästi lisääntyneeseen kuolleisuuteen: esimerkiksi hiljattain julkaistusta suomalaisesta tutkimuksesta ilmenee, että mielisairaaloista kotiutettujen potilaiden kuolleisuus oli neljän ja puolen vuoden seuranta-aikana noin nelinkertainen verrattuna vastaavanikäisen normaaliväestön kuolleisuuteen. Mielenterveyden häiriöiden tuottama inhimillinen kärsimys on suuri.

Ville Lehtinen, Eero Lahtinen

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää lääkehoidosta? Rohto-ohjelma ravistelee rationaaliseen lääkehoitoon

Suomalainen lääkehoito tiedetään periaatteessa asialliseksi ja lääkkeiden käyttö kohtuulliseksi. Silti lääkehoitoon liittyy joukko ilmeisiä ongelmia, jotka eivät ole väistyneet monista hyvistä suosituksista, kirjoituksista tai kurssituksista huolimatta. Nyt lääkärit halutaan itse ruotimaan ongelmakenttää ja etsimään keinoja lääkehoidon rationalisoimiseksi.

Suvi Sariola, Timo Klaukka

Potilasvahinkolaki hienosäätöön

Hallitus antoi heinäkuun alkupuolella eduskunnalle esityksen potilasvahinkolain muuttamisesta. Kansainvälisestikin myönteistä huomiota saanut potilasvahinkojärjestelmämme ydin on se, että potilaan on mahdollista saada korvausta kärsimästään vahingosta ilman oikeuskäsittelyä. Järjestelmän toinen kantava periaate on oikeus korvaukseen ilman osoitusta hoidon antaneen syyllisyydestä tai tuottamuksellisuudesta. Lakimuutoksen taustana ovat potilasvahinkolain noin 10 voimassaolovuoden aikana todetut puutteet ja ongelmat. Myös muissa pohjoismaissa on otettu käyttöön hieman suomalaisista ratkaisuista poikkeavia korvausjärjestelmiä, joista myös on kertynyt kokemuksia.

Taito Pekkarinen

Kotisairaala on hyvä idea, mutta vielä keskeneräinen

Erikoissairaanhoitoon kohdistuneet säästöpaineet, sairauksien tutkimisen ja hoidon nopea kehittyminen ja hoidon laajeneminen uusiin, usein iäkkäämpiin potilasryhmiin ovat synnyttäneet länsimaissa tämän vuosikymmenen alkupuolella ajatuksen aikaisemmin sairaalassa annetun hoidon järjestämisestä potilaan kotona. Idea tällaisesta kotisairaalasta on lähtöisin pyrkimyksistä hoitaa kuolevia syöpäpotilaita mahdollisimman pitkään kotona. Myös päiväkirurgian kokemukset ovat vieneet ajatuksia tähän suuntaan. Erilaisilla malleilla toimineista kokeiluista on kertynyt jo jonkin verran tutkimusraportteja, joista yhden, Tammisaaressa toteutetun suomalaisen pioneerityön tulokset julkaistaan tässä Lääkärilehden numerossa.

Taito Pekkarinen

Muut 22-23/1998 Kommentteja

Astmaohjelma etenee myös apteekeissa

Valtakunnallinen astmaohjelma vuosille 1994-2004 lähestyy puoliväliään. Astmaohjelma painottuu perusterveydenhuoltoon, jota erikoissairaanhoito tukee konsultaatioin sekä huolehtimalla vaikeimpien ja pahentuneiden tapausten hoidosta. Terveyskeskukset ovat nimenneet ohjelman toteutusta varten yhdyshenkilöt, tavallisimmin lääkärin ja astmahoitajan. Apteekit tulivat virallisesti mukaan astmaohjelmaan vuosi sitten, ja yhteistyö on lähtenyt paikallistasolla käyntiin pääosin vilkkaasti.

Timo Klaukka, Sirpa Peura, Petra Vidgren

Muut 22-23/1998 Kommentteja

Syrjäytyminen - taajamien tulevaisuuden ongelma Suomessakin

Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden katsotaan onnistuneen erittäin hyvin yhteiskunnallisten ristiriitojen ja kansalaisryhmien vastakkainasettelujen ratkaisemisessa. Olemme olleet näihin saakka ylpeitä siitä, että kaduillamme ei näy kerjäläisiä eikä prostituoituja, rikollisuus ei ole järjestäytynyttä ja yhteiskunta on kansalaisilleen vapaa ja avoin. Kansalaisten perustarpeet tyydytetään ja niin fyysinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus on hyvin korkeaa tasoa.

Taito Pekkarinen

Muut 20-21/1998 Kommentteja

Lääkkeiden hinnoissa eroja ja muutoksia

Viime kuukausina lääkkeiden hinnat ovat muuttuneet vähintään kahdesti, kun niiden arvonlisävero aleni vuoden vaihteessa ja kun apteekkien myyntipalkkion määräävää lääketaksaa tarkistettiin huhtikuun alussa. Tämän ohella joissakin lääkeryhmissä on käyty hintakilpailua, jonka seurauksena hinnat ovat saattaneet muuttua jopa useita kertoja. Muutoksia voi tulla myös jatkossa, koska korvattavien lääkkeiden hinnat ovat tulleet määräaikaisiksi ja niiden hintojen kohtuullisuus arvioidaan määräajoin uudelleen.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Muut 20-21/1998 Kommentteja

Terveyskeskukset kiinnostuneita MIKSTRAsta

Käynnistymässä olevaan MIKSTRA (mikrobilääkehoidon strategiat) -projektiin haettiin Lääkärilehden kirjoituksen yhteydessä (SLL 1998; nro 13, s. 1524-1526) yhteistyöstä kiinnostuneita terveyskeskuksia. Kiinnostus yllätti iloisesti projektin suunnitteluryhmän: 79 eli lähes kolmannes kaikista terveyskeskuksista on alustavasti ilmoittanut olevansa kiinnostunut ryhtymään ns. anturiterveyskeskukseksi, kun tavoite oli löytää parikymmentä. Anturiterveyskeskukset kokoavat tietoa omasta infektioiden hoitokäytännöstään ja saavat siitä palautetta, minkä ohella infektiopotilailta otetut näytteet tutkitaan tavanomaista laajemmin.

Muut 20-21/1998 Kommentteja

Gammahydroksivoihappo (GHB) - vanha anesteetti, uusi muotihuume

Gammahydroksivoihappo (GHB) kehitettiin alun perin anestesialääkkeeksi. Se ei kuitenkaan ole saavuttanut merkittävää jalansijaa kliinisessä käytössä, eikä sitä ole laillisesti myytävänä Suomessa. Sen sijaan GHB on alkanut levitä meillekin huumeena, jolla on annoksesta riippuen joko euforisoiva tai sedatoiva vaikutus. GHB:n annostelun epämääräisyys ja kapea "terapeuttinen" alue aiheuttavat helposti myrkytyksiä. Niille on tyypillistä oireiden, lähinnä tajuttomuuden, nopea ilmaantuminen ja häviäminen. Myrkytyksen hoito on oireenmukaista.

Anna-Liisa Enkovaara, Kalle Hoppu

Muut 18-19/1998 Kommentteja

Sepelvaltimotaudin ehkäisy valokeilassa

Suomalaisten miesten ja naisten sepelvaltimotautikuolleisuus oli huippulukemissa 1960-luvun puolivälissä. Suomalaiset miehet olivat tällöin kärkisijalla kansainvälisissä sepelvaltimotautikuolleisuustilastoissa ja myös suomalaiset naiset olivat lähellä näiden tilastojen kärkeä. Suomessa sepelvaltimotautikuolleisuus kääntyi kuitenkin 1960-luvun loppuvuosina laskuun, joka on sittemmin jatkunut yhä jyrkempänä. Työikäisten suomalaisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on 1960-luvun loppuvuosista lähtien vähentynyt noin 60 %, ja niinpä suomalaiset eivät enää pitkään aikaan ole olleet kansainvälisten tilastojen kärkisijoilla. Tuoreimmissa eurooppalaisissa tilastoissa suomalaiset miehet ovat 10. sijalla ja suomalaiset naiset 14. sijalla. Tilastojen kärkeen ovat viime vuosina nousseet entiseen Neuvostoliittoon kuuluneet maat, joissa kuolleisuus sepelvaltimotautiin on ollut selvästi lisääntymässä.

Kalevi Pyörälä

Lääkärien lääkemääräykset vuonna 1997

Suomalaiset lääkärit määräsivät vuonna 1997 korvaukseen johtaneita lääkkeitä keskimäärin 288 000 markalla, ja summa kasvoi edellisvuodesta 7 prosenttia. Terveyskeskuksissa toimineet lääkärit kirjoittivat puolet avohoidon resepteistä. Erikoisaloista suurimmat lääkekustannukset syntyivät yleislääketieteen ja sisätauti-lääkäreiden lääkemääräyksistä. Tiedot perustuvat Kelan reseptitiedostoon, johon tulleita tietoja eritellään seuraavassa erikoisaloittain ja toimipaikan mukaan. Lääkärit ovat juuri saaneet myös postitse omia reseptejään koskevat henkilökohtaiset koosteet.

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto, Sinikka Rajaniemi

Yksityissektori haluaa kilpailua terveydenhuoltoon

Omasta mielestään maamme terveyspolitiikan sivupenkille istutettu Terveydenhuollon Palvelujärjestöt TEPA ry on hiljakkoin julkistanut oman terveyspoliittisen ohjelmansa. TEPA on yhteistyöjärjestö, joka edustaa yksityisiä terveydenhoitoalan palveluntuottajia. Se katsoo, että yksityiset palvelut eivät saa Suomessa riittävää arvostusta ja että sen tietotaitoa ei hyödynnetä riittävästi. Viimeisen sysäyksen kirjoittaa oma ohjelmajulistus näyttävät antaneen sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehet, jotka keskittyivät tarkastelemaan vain julkista terveydenhuoltoa ja ylhäältä ohjattua palvelujärjestelmää, ikään kuin maassamme ei yksityisektoria olisi olemassakaan.

Taito Pekkarinen

Reuman vaihtoehtoiset hoidot

Reumaattiset immuunitaudit ovat vilkkaasta tutkimuksesta huolimatta säilyttäneet sitkeästi syntynsä salat. Vaikka lääkehoidon vaikuttavuus on viime vuosina olennaisesti parantunut, ei taudin etenemistä saada aina kuriin. Lääketieteen kyvyttömyys tarjota parantavaa hoitoa lienee syynä siihen, että vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat suosittuja reumataudeissa. Monissa maissa yli puolet potilaista on ainakin kokeillut jotakin nivelreuman vaihtoehtoista hoitomuotoa, vaikka eräät niistä ovat varsin kalliita. USA:ssa kaikkien tautien vaihtoehtoishoitojen liikevaihto on lähes 14 miljardia dollaria vuodessa.

Heikki Isomäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030