Toimikortti tulee - oletko valmis?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti huhtikuussa hankkeen, jossa tavoitteena on valitulla alueella toteuttaa lääketieteen tietoteknologian makropilotti. Kokeilu on osa valtiovarainministeriön sähköinen henkilökortti -projektia. Kokeilun tarkoituksena on hyödyntää ja koota yhteen pilottiin niitä alueellisia tai paikallisia saumattoman palvelumallin osaratkaisuja, joita on tähän mennessä käynnistetty eri puolilla maata sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisprojektin osina.

Jari Forsström

Lääkemarkkinointi uusien tilanteiden edessä

Lääkkeiden markkinoinnin nykyisiä ja tulevia näkymiä pohdittiin huhtikuun lopulla Espoossa pidetyssä seminaarissa. Nykytilanne Suomessa ei ole optimaalinen, mutta kansainvälisesti katsoen ongelmamme ovat pienehköjä ja valvontakoneisto toimii. Lähitulevaisuus saattaa tuoda pulmia, joista on saatu esimakua internetin kautta ulkomailta tilattavista reseptilääkkeistä ja kansainvälisten myyntiorganisaatioiden harjoittamasta luonnonlääkkeiden villistä suoramarkkinoinnista. Reseptilääkkeiden mainonta kuluttajille voi myös muuttua sallittavaksi.

Timo Klaukka

Lääkärikoulutuksen lisäys ylimitoitettu

Suomessa on pitkään käyty keskustelua lääkäriksi koulutettavien määrästä. Koulutustarvetta on arvioitu 1950-luvulta alkaen monissa eri työryhmissä ja komiteoissa. Lääkäriksi koulutettavien määriä lisättiin 1950-luvun runsaasta sadasta opiskelijasta aloittamalla lääkärikoulutus Oulussa vuonna 1960 ja sittemmin yhtä aikaa Tampereella ja Kuopiossa vuonna 1972. Näiden lisäysten jälkeen uusien opiskelijoiden määrä oli enimmillään 615 vuonna 1976. Tämän lisäksi suomalaisia lääkäreitä on opiskellut ulkomaisissa korkeakouluissa. 1980-luvun ajan uusien opiskelijoiden vuosittainen sisäänotto vaihteli välillä 457-547.

Hannu Halila

Nimesulidi - uusi tulehduskipulääke

Nimesulidi (Nimed) on Suomen markkinoilla uusi tulehduskipulääke, jonka viralliset käyttöaiheet ovat tilapäiset kipu- ja kuumetilat, nivelrikkoon liittyvä kivun hoito ja primaarinen dysmenorrea. Vaikutusmekanismiltaan nimesulidi eroaa perinteisistä tulehduskipulääkkeistä: se on COX-2-selektiivinen ja edustaa tulehduskipulääkkeiden uutta sukupolvea. COX-2-selektiivisillä lääkkeillä on perinteisten tulehduskipulääkkeiden kaltainen analgeettinen, antipyreettinen ja anti-inflammatorinen teho, mutta ne aiheuttavat vähemmän mahaärsytystä ja muita tulehduskipulääkkeille tyypillisiä haittavaikutuksia.

Eeva Moilanen, Markku Kerola

Idea kuntien palveluprofiileista

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton selvitysmiehet eli ns. Paavilaisen ryhmä esitti helmikuun lopussa julkistamassaan raportissa, että jokainen kunta tekisi sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta, saatavuutta, käyttöä, voimavaroja ja kustannuksia koskevan selvityksen eli kunnan palveluprofiilin, joka sisältää kunnan koko palvelukokonaisuuden. Työn tekisivät kunnan sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito yhdessä. Vaikka sairaanhoitopiiri voisi ehdotuksen mukaan toimia selvitystyön käynnistäjänä yhteistyössä lääninhallituksen kanssa, varsinaisen selvityksen tekisivät kuitenkin toiminnoista vastaavat paikalliset henkilöt. Palveluprofiilin perusteella tulisi tehdä tarvittavat poliittiset päätökset palvelurakenteen muuttamisesta. Keskeisin osa tästä työstä tulisi tehdä vuoden 2000 loppuun mennessä.

Taito Pekkarinen

MIKSTRA ohjaamaan avohoidon mikrobilääkitystä

Bakteerien antibioottiresistenssin lisääntymisen takia mikrobilääkkeiden käyttöön on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota. Vuosina 1995-96 tehdyssä FinOHTAn kyselyssä avoterveydenhuollon lääkärit kokivat avohoidon infektioiden hoitokäytäntöjen arvioinnin erittäin tarpeelliseksi. Viime vuoden marraskuussa pidetty konsensuskokous painotti konsensuslausumassaan, että avohoidon infektioiden diagnostiikasta ja hoidosta tarvitaan valtakunnalliset suositukset. Duodecim onkin jo aloittanut Käypä hoito -suositusten tekemisen. Samalla käynnistetään laajapohjainen, avohoidon infektioiden rationaalista hoitoa koskeva MIKSTRA-ohjelma (MIKrobilääkehoidon STRAtegiat). Sen tavoitteena on avohoidon infektioiden diagnostiikan ja hoidon optimointi. Viisivuotinen ohjelma alkaa vuoden 1998 syksyllä. Ohjelmaan etsitään yhteistyökumppaneiksi kahtakymmentä terveyskeskusta.

Mikstra-Työryhmä, Kalevi Lauslahti, Timo Klaukka, Marjukka Mäkelä, Tuuli Nikkarinen, Erkki Palva, Ulla-Maija Rautakorpi, Pentti Huovinen

Erikoismaksuluokka - jälleen kerran uuden ryhmän ajattelemana

Viime tammikuun lopussa julkistettiin uusi raportti erikoismaksuluokkajärjestelmästä. Muiden tuohon aikaan ajoittuneiden päivänpoliittisten ammattijärjestötapahtumien takia se jäi julkisuudessa sangen vähälle huomiolle. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kuntaliiton, Lääkäriliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustajista koottu työryhmä työskenteli kaiken kaikkiaan nelisen vuotta. Alun alkaen se perustettiin vuoden 1993 lopulla tehdyn lääkärien virkaehtosopimuksen allekirjoituspäytäkirjan perusteella. Työryhmän asettamistavan ja sen laajan edustavuuden huomioon ottaen siltä oli lupa odottaa merkittävää uusajattelua. Erikoismaksuluokkajärjestelmän syntymäpäivää tuskin kukaan enää täsmällisesti muistaa, mutta sen voi katsoa toimineen sairaaloissamme yli 50 vuotta. Ja näyttääpä se jälleen kerran - arvovaltaisesta komiteatyöskentelystä huolimatta - jäävän jatkamaan eloaan suurin piirtein entisessä muodossaan.

Taito Pekkarinen

Serotoniinioireyhtymä - vaarallinen lääkkeiden haittavaikutus

Keskushermoston serotoniiniaktiivisuuden liiallisen lisääntymisen on havaittu voivan johtaa vakavaan oireistoon, ns. serotoniinioireyhtymään. Kyseessä on lääkehoitoon liittyvä akuutti sairaustila, jonka ilmaantuvuutta ei toistaiseksi tunneta. Serotoniinioireyhtymää on ilmennyt useiden lääkeaineiden käytön yhteydessä. Oireyhtymä voi pahimmillaan johtaa kuolemaan, mutta yleensä oireet helpottavat itsestään 12-24 tunnin kuluessa siitä, kun serotonergisen lääkkeen käyttö lopetetaan.

Kari Laine

Onko vanhustenhoito retuperällä?

Pienehkö naisryhmä nosti vuodenvaihteen jälkeen aktiivisella esiintymisellään kriittiseen julkisuuteen suomalaisen vanhustenhoidon. Keskustelussa ei ole haluttu - taktisesti ehkä viisaasti - nimetä vanhuksiaan laiminlyöviä kuntia tai hoitolaitoksia. Yleisellä tasolla käyvä keskustelu antaa perin synkän kuvan tilanteesta. Sen mukaan kunnat ovat säästöpaineissaan ajaneet vanhustenhoitoa rajusti alaspäin, niin että hoidon inhimillisyys on vähentynyt ja vanhenevien ihmisten hoidon laatu on yksinkertaisesti heikentynyt hälytysrajalle saakka. Vanhustenhoidossa toimiva henkilöstö on ylikuormittunutta ja rasittunutta. Jos tämä käsitys vastaa todellisuutta, asiaa ei voida sivuuttaa olan kohautuksella.

Taito Pekkarinen

Tolkaponi - uusi lääke Parkinsonin taudin hoitoon

Tolkaponi on Parkinsonin taudin hoitoon tarkoitettu uusi lääke. Se on ensimmäinen kliiniseen käyttöön hyväksytty spesifinen, reversiibeli ja suun kautta otettuna tehokas katekoli-O-metyylitransferaasin (COMT) estäjä. Tolkaponin teho Parkinsonin taudissa perustuu sen vaikutuksiin levodopan farmakokinetiikkaan ja -dynamiikkaan. Sitä käytetään yhdistelmähoitona levodopaa sekä sen kanssa benseratsidia tai karbidopaa sisältävien lääkkeiden kanssa.

Tapani Keränen

Uusia selvitysmiesnäkemyksiä on taas tarjolla

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton toimeksiannosta työskennelleet selvitysmiehet Heikki Paavilainen, Matti Pietikäinen ja Tauno Telaranta julkaisivat helmikuussa raporttinsa, josta ennakkotietoja oli tihkunut jo useista seminaareista. Selvitysmiesten tehtävänä oli perehtyä erityisesti terveydenhuollon palvelujen toimivuuteen ja tehdä ehdotuksia sen parantamiseksi. Tarkastelu tuli ulottaa kattavasti koko kunnalliseen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, psykiatrinen hoitojärjestelmä mukaan lukien. Selvitysmiesten tuli tavanomaisen toimeksiantokaavan mukaisesti kartoittaa ja analysoida laajan alueen ongelmia, tehdä sekä yleisiä korjaavia ehdotuksia että erityisesti paneutua muutamaan myös yleisessä terveyspoliittisessa keskustelussa esillä olleeseen kysymykseen, kuten sairaanhoitopiirin asemaan suhteessa kuntiin ja kuntien pakkojäsenyyteen sairaanhoitopiireissä. Toimeksiannolta ei puutu kunnianhimoa. Selvitysmiesten 10 kuukauden aikana tekemä työmäärä ansaitsee tulla myönteisellä tavalla noteeratuksi, tänä aikana valmistui julkiseen keskusteluun varsin kunnioitettava määrä uutta tekstiä - ainakin monistesivuina mitaten.

Taito Pekkarinen

Lääkevuosi 1997 maailmalla

Lääkkeiden myynti kasvoi viime vuonna länsimaissa keskimäärin 7 %:lla eli hieman nopeammin kuin vuonna 1996, kertoo englantilaisen Scrip-lehden vuosikatsaus. Taustalla oli sekä menestystarinoita että vakavia takaiskuja. Uusia vaikuttavia aineita ilmaantui markkinoille lähes 50 ja useita tuhansia on kehittelyn alla. Maailman myyntitilaston kärkeen nousi MSD ohittaessaan hienokseltaan Glaxo Wellcomen. Valtaosa lääkkeistä käytetään edelleen kehittyneissä teollisuusmaissa, jotka kuitenkin etsivät keinoja hillitäkseen lääkekustannusten kasvua.

Timo Klaukka

Reunamerkintöjä käydystä palkkasopimuskierroksesta

Lääkärikunta on keskustellut tätä kirjoitettaessa viikon ajan valtakunnansovittelijan esityksen hyväksymisestä, ja varmaa on, että keskustelu jatkuu vielä pitkälle kevääseen. Tämän sopimuskierroksen tapahtumat ja ratkaisut jäävät elämään pitkään siinä lääkärien edunvalvonnan kokemusmaailmassa, johon tulevien neuvottelukierrosten ratkaisut perustuvat. Vaikka tilanteen ajankohtaisuus ei vielä mahdollista lopullisen analyysin tekoa tapahtuneesta, voi joitakin reunahuomautuksia silti tehdä.

Taito Pekkarinen

Lääkevuosi 1997 Suomessa

Lääkkeiden myynti kasvoi viime vuonna hitaammin kuin muutamana aikaisempana vuotena. Itsehoitolääkkeiden myynti oli jopa pienempi kuin vuonna 1996. Avohoidon suurimyyntisimpien lääkeryhmien, kuten depressio-, kolesteroli- ja mahahaavalääkkeiden, myynnit kasvoivat edelleen keskimääräistä nopeammin, mutta ei enää samalla vauhdilla kuin aikaisemmin. Burana, Cipramil ja Renitec olivat myydyimmät lääkemerkit, ja Orion oli edelleen myynniltään suurin lääkeyritys.

Timo Klaukka, Erkki Alanko

Pelottava uutinen vaarantaa lääkehoidon

Lääketieteellisen tiedon välittäminen julkisessa sanassa on vastuullista, koska asia voi koskettaa suoraan satojatuhansia potilaita. Pelottava uutinen voi saada potilaan esimerkiksi luopumaan tarpeellisen lääkkeen käytöstä. Ongelma korostuu mielenterveyden häiriöitä sairastavilla, joiden elämä monasti on lääkehoidon varassa ja jotka muutoinkin reagoivat monia muita potilasryhmiä voimakkaammin sairauttaan ja sen hoitoa koskeviin tietoihin. Lääketieteen toimittajat tuntevat yleensä vastuunsa, ja yhteistyö heidän kanssaan sujuu hyvin. Valitettavasti myös puutteelliseen tai väärään tietoon perustuvaa kirjoittelua esiintyy. Seuraavat kaksi tapausta ovat äskettäin hämmentäneet potilaita ja heidän omaisiaan sekä myös lääkäreitä, apteekkeja ja hoitohenkilökuntaa.

Erkka Syvälahti

Sovinto löytyi

Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välinen työriita kunnallisesta Lääkärisopimuksesta ratkesi. Lääkäriliiton valtuuskunta päätyi äänin 33 - 23 hyväksymään valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen sovintoehdotuksen 28.2.1998. Valtuuskunnan kokous kesti neuvottelutaukoineen lähes seitsemän tuntia, ja keskustelupuheenvuoroja käytettiin 46. Päätöksen vaikeutta kuvaa myös se, että hallituskaan ei ollut yksimielisesti sopimisen kannalla, vaan hallituksessa äänet jakautuivat kahdeksan puolesta ja kaksi vastaan. Valtuuskunnassa vastaan äänestäneitä oli niin terveyskeskuspuolelta kuin nuorisosta ja erikoislääkäreistäkin. Uuden lääkärisopimuksen tarkempi sisältö kerrotaan toisaalla tässä lehdessä.

Kati Myllymäki

Antibioottien käyttö eläimille

Antibiootteja käytetään eläinten infektiotautien hoitoon ja eläinten kasvua edistävinä rehun lisäaineena. Antibioottien historia osoittaa, että aina kun jokin uusi antibiootti on kehitetty ihmisillä esiintyvien tautien hoitoon, sitä on ainakin kokeiltu myös eläimille. Antibioottien keskeinen sija bakteerien aiheuttamien tautien hoidossa niin eläimillä kuin ihmisillä on tunnettua, sen sijaan antibioottien käyttö kotieläinten rehussa kasvunedistämistarkoituksessa voi olla monelle tuntemattomampi asia.

Tuula Honkanen-Buzalski

Potilaan valinnanvapaus - sanojen ja tekojen ristiriitaa

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista eli lyhyesti potilaslaki tuli voimaan vuoden 1993 maaliskuussa. Laissa on määräyksiä mm. potilaan oikeudesta hyvään hoitoon, pääsystä hoitoon, tiedonsaantioikeudesta, itsemääräämisoikeudesta ja muistutuksen tekemisestä sekä potilasasiamiestoiminnasta. Tämä laki edusti aikoinaan kansainvälisestikin arvioituna pisimmälle vietyä lainsäädäntöä potilaan asemasta terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä, ja se on toiminut esimerkkinä monessa maassa myöhemmin annetuille määräyksille ja suosituksille.

Taito Pekkarinen

Viisivuotias Stakes

Suomalaisessa hallinnossa tapahtui merkittäviä muutoksia 1980-luvun lopussa, kun pitkään valmisteltu hallinnon kehittäminen saatiin käyntiin. Normien perkaus oli saatettu loppuun, ja sosiaali- ja terveysalaa säätelevät normit olivat vähentyneet lähes olemattomiin. Hallinnon kehittämistyö keskittyi nyt erityisesti keskusvirastoihin, joista merkittävä osa oli 1960-luvun lopun ja 1970-luvun luomuksia. Tavoitteena oli vähentää hallinnon tasoja ja lisätä sen poliittista ohjattavuutta. Jo vuosikymmeniä oli ollut selvää, että lääkintöhallitus ja sosiaalihallitus olisivat muutosten kohteina ja että näiden hallinnonalojen yhdistäminen olisi eräs tavoite. Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen ajateltiin olevan kuntien itsemääräämisoikeuden myönteinen vaihe, mutta sitä valmisteltaessa ei kenelläkään ollut käsitystä niistä taloudellisista olosuhteista, joissa uudistus toteutui: Suomi joutui OECD-maiden kovimpaan lamaan.

Vappu Taipale, Mauno Konttinen

Iholle annosteltavat tulehduskipulääkkeet - turvallisia kivunpoistajia vai kalliita lumelääkkeitä?

Voiteita ja linimenttejä on käytetty kansanomaisessa lääkinnässä kautta aikojen. Nykyäänkin niitä ostetaan vuosittain yli 70 miljoonalla markalla. Paikallishoidon ajatuksena on lääkkeen suora imeytyminen ihon läpi tulehtuneeseen kudokseen, jolloin vältytään lääkkeen systeemisessä käytössä usein havaittavilta sivuvaikutuksilta. Iholle siveltävät tulehduskipulääkkeet imeytyvät varsin tehokkaasti pieniin pinnallisiin niveliin, esim. sormiin. Sen sijaan niiden tehoa isojen nivelten, kuten polvinivelen hoidossa ei ole pystytty osoittamaan. Suurin hyöty iholle siveltävistä tulehduskipulääkkeistä on erilaisten venähdysten, lihaskipujen, pinnallisten jännetuppitulehdusten sekä sormien nivelrikon hoidossa.

Jukka Martio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030