Lakkovaroitus jätetty

Lääkäreitä koskeva lakkovaroitus jätettiin valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle maanantaina 2.2.1998. Toista vuotta jatkuneet neuvottelut työnantajan kanssa eivät olleet johtaneet tulokseen, eikä Lääkäriliiton valtuuskunta 30.-31.1.1998 pitämässään kokouksessa voinut hyväksyä työnantajan ehdotusta lääkärisopimukseksi.

Markku Äärimaa

Strejkvarsel utfärdat

Måndagen den 2 februari lämnade Läkarförbundet strejkvarsel till riksförlikningsmannen och den kommunala arbetsgivaren. Över ett års förhandlingar med arbetsgivarparten hade inte lett till ett acceptabelt resultat. Läkarförbundets fullmäktige som sammanträdde den 30-31 januari 1998 kunde inte godkänna arbetsgivarens förslag till läkaravtal.

Pharmaca Fennica 1998 - kirja ja CD-levy

Pharmaca Fennica on jokaisen lääkkeitä määräävän lääkärin perustyökalu, jota ilman ei tule toimeen. Markkinoilla olevien lääkevalmisteiden valikoima vaihtuu ja tuoteparannuksia tehdään, joten uusi kirja tarvitaan joka vuosi. Viime Lääkäripäivillä esiteltiin uutuutena kirjan tekstien pohjalta laadittu CD-ROM-levy.

Timo Klaukka

Eutanasia vai hyvä kuolema

Filosofit ja maallikot ovat askarrelleet hyvän kuoleman teoreettisen käsitteen kimpussa. Eutanasia, joka kirjaimellisesti tarkoittaa hyvää kuolemaa, on nostettu yhdeksi hyvän kuoleman malliksi. Deduktiivisella päättelyllä teoreettis-loogisessa ajattelussa voidaan päätyäkin johtopäätökseen, että eutanasia on yhtä kuin hyvä kuolema silloin, kun kärsimykset ovat kohtuuttomat.

Juha Hänninen

Ahvenanmaallako Suomen rationaalisin lääkemääräyskäytäntö?

Ahvenanmaalaiset sairastavat vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Lisäksi he kuluttavat vähemmän ja halvempia lääkkeitä. Ahvenanmaan lääkärien lääkkeidenmääräämiskäytäntö on kuten maakunnan hallinto: molemmissa vallitsee itsehallinto. Lääkärit määräävät erilaisia lääkkeitä kuin Manner-Suomessa ja pitävät hyvää huolta omasta määräyskäytännöstään. Jos Suomessa käytettäisiin lääkkeitä samalla tavalla ja jos käyttäjien osuus väestöstä olisi yhtä pieni kuin Ahvenanmaalla, säästyisi korvattavien lääkkeiden kustannuksissa jopa 800 miljoonaa markkaa vuodessa.

Leena Lahnajärvi, Timo Klaukka, Hannes Enlund

Koneellinen tutkimus ja lääkintäteknologian imu

Lääketieteen teknologinen kehitys on tuonut ja tuo potilastyöhön yhä erilaisia tutkimus- ja hoitolaitteita. Muistan hyvin 1970-luvun alkupuolelle ajoittuneet perusopetuksen röntgendiagnostiikan luennot, joilla luennoitsija näytti kummallisen näköistä ultraäänikuvaa ja tokaisi, että näytänpä nyt, millaisten asioiden kanssa insinöörit nykyisin puuhailevat, mutta "ei näistä koskaan mitään kunnollista tule". Jokaisella lääkärillä on varmasti vastaavia muistikuvia sairaanhoidon eri osa-alueilta ja näiden myötä henkilökohtainen kokemus niin lääketieteen yleiseen kuin etenkin sen teknologian kehitykseen.

Taito Pekkarinen

Antibioottikuuriko sepelvaltimotautiin?

Sepelvaltimotaudin monien vaaratekijöiden joukkoon on hieman yllättäen ehdotettu eräitä bakteereita ja viruksia. Eniten on tutkittu keuhkoklamydian osuutta tähän sairauteen. Keuhkoklamydiavasta-aineiden pitoisuudet on havaittu sepelvaltimotautiin sairastuneilla suurentuneiksi, ja ensimmäiset antibioottikokeilut rohkaisevat tutkimaan yhteyttä tarkemmin. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan aihetta ruveta hoitamaan sepelvaltimotautia antibiooteilla.

Markku Ikäheimo

Kerettiläisiäkö ajatuksia suurten kaupunkien terveysmenoista

Julkisten menojen kasvu on jatkunut katkeamattomana runsaat parikymmentä vuotta. Ensimmäiset pohdinnat kasvun kestävyydestä ilmaantuivat julkisuuteen 1980-luvun puolivälin tietämissä, eikä juuri kukaan kiinnittänyt niihin silloin huomiota. Usko terveydenhuollon kaltaisten hyvien asioitten kykyyn imeä tavalla tai toisella itselleen riittävä rahoitus oli järkkymätön. Ehkä juuri siksi moni terveydenhuollossa toimiva on joutunut dramaattisesti muuttamaan ajattelutapojaan ja toimintaperiaatteitaan, kun kuntatalouden ehdot ovat 1990-luvun aikana tiukasti raamittaneet terveydenhuollon kehittämistä. Valtakunnalliset tai paikalliset kehityssuunnitelmat sisältävät tätä nykyä tuskin lainkaan hankkeita, joita voisi kutsua uusien palveluorganisaatioiden rakentamiseksi. Vain olemassaolevan palvelujärjestelmän rakenteita muutetaan, ja silloinkin työn tavoitteena on yleensä julkisten menojen minimoiminen. Hyvä terveysjohtaja ei ole enää se, joka hoitaa hyvin vastuualueensa potilaiden hoidon, vaan se, joka tekee sen tehokkaasti, kilpailukykyisillä hinnoilla ja mieluiten vuosi vuodelta hieman menotasoa karsien.

Taito Pekkarinen

Lääkkeiden TV-mainontaa 40 vuotta

Lääkemainonta on 1990-luvulla lisääntynyt ja television osuus siitä on kasvanut. TV-mainonnan tehtäväksi markkinoinnin osana on tullut kuluttajien huomion herättäminen. Lääkkeiden lukuisat siirrot reseptiltä itsehoitoon ovat lisänneet mainontaa, jonka tuella monen yksittäisen valmisteen myynti on kasvanut. Silti itsehoitolääkkeiden kokonaismyynti on kasvanut hitaasti, ja kipulääkkeiden käyttö on ohjautunut järkevään suuntaan. TV-mainosten laadussa on edelleen parantamisen varaa.

Timo Klaukka, Kari Poikolainen, Reijo Purasmaa, Asko Siukosaari, Sirkka Aaltonen, Ritva Rekola

Hoitoketjuajattelu, sitoutuminen ja tuottavuuden nousu tökkivän pakkosäästämisen tilalle

Kun pahin lama oli realiteetti, ei kukaan halunnut kyseenalaistaa selviytymisstrategiaksi valittua menojen rajua karsimista. Nyt lama on useimmissa kunnissa väistynyt ja verotulot normaalistuneet, mutta terveydenhuollon edellytetään yhä säästävän. Säästövelvoitteen perusteeksi on useimmiten otettu terveydenhuollon menojen poikkeamat joko valtakunnallisista keskiarvoluvuista tai sopivan vertailukunnan menoista. Terveydenhuoltoon aiemmin käytettyjä resursseja halutaan nyt suunnata muihin hyvinä pidettyihin hankkeisiin.

Taito Pekkarinen

Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset vuonna 1996

Lääkekorvausjärjestelmässä ei viime vuonna tapahtunut muutoksia edellisvuotisesta. Lääkekorvausmenot kuitenkin kasvoivat lähes 11 %. Tärkein syy tähän on uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden käyttöönotto. Myös väestön ikääntymisellä, lääkehoitokäytäntöjen muutoksilla ja erityiskorvauksiin oikeutettujen potilaiden määrän kasvulla on osuutensa.

Sinikka Rajaniemi

Miksi vastustimme tupoa

Neljättä päivää jatkuneen intensiivisen tuposirkuksen jälkeen Akavan hallitus päätti omasta suhtautumisestaan sille esitettyyn tuposopimusluonnokseen illalla 26.11. Akavan hallitus hyväksyi ratkaisun äänestyksen jälkeen, 16 äänestäessä puolesta ja viiden vastaan. Vastaanäänestäneiden joukossa olivat Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja kolme muuta Akavalaista liittoa.

Kati Myllymäki, Markku Äärimaa

Hengitystieinfektioiden diagnostiikka ja hoito Konsensuskokouksen antia avohoidon lääkäreille

Ylähengitystieinfektiot olivat erityistarkastelussa Hanasaaren antibioottiresistenssiä käsitelleessä konsensuskokouksessa. Kokous paneutui erityisesti välikorvassa, nenän sivuonteloissa sekä keuhkoputkissa tavattujen infektioiden diagnostiikan ja hoidon periaatteisiin. Nämä infektiot hoidetaan valtaosin avohoidossa, ja ne ovat siellä yleisimpiä infektioita epämääräisten, yleensä virusperäisten tulehdusten ohella.

Timo Klaukka

Äänestysvilkkaus nousi - nuoret voittivat

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalitulos on ratkennut. Äänestysoikeuttaan käytti 11 290 liiton jäsentä. Valitut 60 valtuutettua aloittavat toimikautensa ensi vuoden alussa. Äänestysaktiivisuus nousi ilahduttavasti kolmen vuoden takaisista vaaleista (59,7 %). Se oli tällä kierroksella 64,3 %. Ennätys on vuodelta 1982, jolloin äänestysprosentti oli 66,2 %. Tuolloin äänestysaktiivisuutta selittävänä tekijänä pidettiin palkankorotuspaineita. Ammattiyhdistysvaaleiksi äänestysprosenttimme on poikkeuksellisen korkea ja tämä seikka yhdessä korkean järjestäytymisasteen kanssa kuvannee lääkärikunnan yhtenäisyyttä ja sitoutumista omaan järjestöönsä sekä motivaatiota edunvalvontaan.

Kati Myllymäki

Lääkäreiden mielipiteitä Kelan reseptikoosteesta "Parasta mitä Kelalta on koskaan tullut"

Keväällä 1997 lääkärit saivat Kelalta kirjeen, johon oli tulostettu heidän lääkemääräyksiään koskeva kooste vuodelta 1996. Lääkärit suhtautuivat hankkeeseen varsin myönteisesti ja osa heistä ehdotti kirjeen mukana tulleessa lomakkeessa erilaisia tapoja järjestelmän kehittämiseksi.

Leena Lahnajärvi, Timo Klaukka, Jaana Martikainen

Potilaan huono kohtelu on hoitovirhe

Suomessa potilaan itsemääräämisoikeutta on johdonmukaisesti vahvistettu. Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevat säännökset on kirjattu erilliseen lakiin. Kuitenkin viestejä, että potilaan tahtoa ei kunnioiteta, kuulee jatkuvasti. Erityisen ongelmallisia näyttävät olevan hoitotilanteet elämän loppuvaiheessa.

Kalle Achté

Lääketeollisuuden kliiniset lääketutkimukset Suomessa 1996

Suomessa, kuten kansainvälisestikin, lääketeollisuuden asema kliinisten lääketutkimusten rahoittajana on keskeinen. Tutkimusten painopistealueet Suomessa vastaavat kansainvälistä tilannetta. Tutkimusten määrän suhteen pienten ja keskisuurten yritysten tutkimusaktiviteetti ja suhteellinen rahoitusosuus on kasvamassa. Vuonna 1996 Suomessa aloitettiin, jatkettiin tai saatettiin päätökseen yhteensä 439 kliinistä lääketutkimusta ja niihin osallistui yhteensä 55 418 potilasta tai tervettä vapaaehtoista tutkittavaa.

Sirpa Rinta

Vastuukysymykset korostuvat telelääketieteen eettisissä ohjeissa

Euroopan lääkäreitä edustava Committée Permanent (CP) hyväksyi viime huhtikuussa telelääketieteen eettiset ohjeet (Ethical guidelines in telemedicine). Ohjeiden suomenkielinen versio hyväksyttiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa syyskuussa myös suomalaisten lääkärien noudatettavaksi. Ohjeet julkaistiin Lääkärilehden numerossa 28/97. Ohjeiden laatiminen telelääketieteestä on varsin ajankohtaista, sillä telelääketiedettä pidetään tällä hetkellä lääketieteen nopeimmin kehittyvänä ja kasvavana alana. Tiedonsiirtotekniikan kehittyessä on sovelluksia syntynyt jo runsaasti.

Markku Äärimaa

Kuka määrää lääkkeet?

Viime kesänä sosiaali- ja terveysministeriö sekä apteekkiväki käynnistivät ajoittain helteiseksikin käyneen keskustelun suomalaisesta lääkkeenmääräämiskäytännöstä. Näyttää siltä, että lääkekulujen säästöä pitäisi löytää enemmänkin lääkärien reseptikäytännön muuttamisesta kuin esimerkiksi apteekkimaksujen poistamisesta.

Juhani Nuutinen

Portinvartijoita à la Uusimaa

Uudenmaan erikoissairaanhoidossa on viime aikoina nostettu julkiseen keskusteluun näkökohtia, joiden tuulettaminen laajemminkin on perusteltu. Ensimmäinen yleisen mielenkiinnon heräämisen aiheuttanut päätös tehtiin syksyn alussa Keravalla, jossa kaupunginhallitus ilmoitti, että se sitoutuu maksamaan vain sellaisten ei-kiireellistä hoitoa vaativien keravalaispotilaiden hoidon HYKS:ssä, jotka ovat tulleet sinne Keravan oman terveyskeskuksen lähetteellä. Päätöksellä haluttiin vähentää HYKS:n käyttöä rajaamalla yksityislääkärien lähettämät potilaat Keravan maksusitoumusten ulkopuolelle. Päätös johti järjestelyyn, jossa mahdollisen yksityislääkärin kirjoittaman lähetteen vastaanottava HYKS:n lääkäri selvittelee yhdessä Keravan vastuuylilääkärin kanssa, tulisiko potilas lopulta hoitaa HYKS:ssä vai jossakin muualla. Vaikka keskustelu tästä Keravan tapauksesta onkin jo kutakuinkin loppunut, on huomattava, että sen myötä maahamme syntyi yksi erikoissairaanhoitoon ohjaamisen ns. portinvartijamalli.

Taito Pekkarinen