Erikoislääkäriksi pätevöitymisen uudistus on tehtävä yksityiskohtaisesti

Suomalaista lääketieteen opintojärjestelmää on sovitettu EU-säädöksiin jo usean vuoden ajan. Erikoislääkärikoulutusta tarkasteli viimeksi Opetusministeriön alainen EU-erikoislääkärityöryhmä, joka jätti mietintönsä kesällä 1996. Sen jälkeen opetus- ja terveysministeriöiden yhteinen virkamiestyöryhmä jatkotyösti esityksiä. Virkamiesten aikomus uudeksi erikoisalajaoksi julkistettiin maaliskuussa 1997. Lääkäriliitto suhtautuu esitykseen kriittisesti.

Jarkko Ihalainen

Reformen som gäller specialistkompetens kräver detaljbearbetning

Den finländska läkarutbildningen har redan under flera års tid anpassats till EU-lagstiftningen.

Lääkekustannusten kasvu kuriin Lääkekustannustyöryhmän keskeiset suositukset

Kesäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovutti mietintönsä. Muistio sisältää monia erilaisia suosituksia, jotka kohdistuvat mm. lääkkeiden hintoihin, verotukseen ja lääkäreiden noudattamaan lääkehoitokäytäntöön. Lääkekorvausjärjestelmän perusrakennetta työryhmä ei ehdottanut muutettavaksi. Muistion lausuntokierros päättyy heinäkuun puolivälissä ja jatkotoimet käynnistynevät heti kesälomakauden päätyttyä.

Timo Klaukka

Kryo-ahg:n valmistuksen lopettaminen ja siihen liittyvät muutokset verenvuototautien hoidossa

Tuoreplasmasta kylmäsaostuksella erottuva osa, ns. kryo-presipitaatti, sisältää useita hyytymistekijöitä lähtöplasmaa suurempina pitoisuuksina. Tällaisia ovat tekijä VIII, von Willebrand -tekijä, fibrinogeeni ja tekijä XIII. Näiden tekijöiden perinnöllisiä ja hankinnaisia puutostiloja alettiin 1960-luvun loppupuolella hoitaa SPR:n Veripalvelun valmistamalla Kryo-AHG-valmisteella. Se on näihin päiviin asti säilyttänyt paikkansa maassamme ainoana F XIII -valmisteena, ja sitä käytetään ilmeisesti jonkin verran myös fibrinogeenin lähteenä. Sen muihin aikaisempiin käyttöaiheisiin on jo pitkään ollut käytettävissä virusturvalliset vaihtoehdot.

Vesa Rasi

Kuka käyttää valtaa Lääkäriliitossa

Lääkäriliiton valtuuskunta valitaan suhteellisilla vaaleilla, postiäänestyksellä tämän vuoden loka-marraskuussa. Toimikausi kestää kolme vuotta. Tällä hetkellä tulopoliittisella rintamalla näyttää siltä, että seuraavan lääkärisopimuksen solmiminen ajoittuu ensi vuoden alkuun. Uusi valtuuskunta saa tulikasteensa, kun valitut 60 kollegaa jo järjestäytymiskokouksessaan päättävät tärkeimmästä asiasta, uudesta virkaehtosopimuksesta ja työaikalain soveltamisesta lääkärintyössä.

Kati Myllymäki

Losartaani hypertonian hoidossa

Losartaani on verenpainelääke, joka kuuluu angiotensiini-II-salpaajien ryhmään. Se on AT II-reseptorin kompetitiivinen estäjä. Losartaania annostellaan 25-50 mg x 1 verenpaineen hoidossa. Sitä voidaan käyttää yhdessä muiden verenpainelääkkeiden kanssa. Erityisesti tiatsididiureettien kanssa sen teho on additiivinen. Losartaanilla on vähän haittavaikutuksia ja se aiheuttaa selvästi harvemmin yskää kuin ACE-estäjät. Sitä ei tule käyttää raskaana oleville eikä hypotensiivisille potilaille. Potilailla, joilla on matalat natriumarvot, lääkitys tulee aloittaa varovaisesti.

Markku S. Nieminen

Suomen Lääkärilehti 75 vuotta

Suomen Lääkärilehti viettää 75-vuotisjuhlavuottaan. On hieman makuasia, mitä pidetään lehden syntymäpäivänä. Ensimmäiset lääkärien yleisissä kokouksissa kirjatut keskustelut lehden tarpeellisuudesta käytiin jo vuonna 1911. Kaksi vuotta myöhemmin Medicus-nimisen lehden suunnittelu eteni jopa niin pitkälle, että kannesta tehtiin koevedos. Suurten painokustannusten takia ja ensimmäisen maailmansodan lähestyessä hanke ei kuitenkaan kasvanut vielä julkaisutoiminnaksi. Hallitus alkoi kuitenkin julkaista 1916 päätoksistään tiedotteita jäsenistölleen. Vuodelta 1921 peräisin olevan yleisen kokouksen pöytäkirjamerkinnän mukaan: "Koska liiton jäsenten harrastus Tiedonantoja kohtaan on laimentunut ja siinä tapaa pelkästään liiton hallituksen jäsenten taholta laadittuja kirjoituksia, päätettiin vuoden 1922 alusta lukien ryhtyä julkaisemaan Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehteä". Uuden lehden uskottiin herättävän kirjoitteluintoa aikaisempaa laajemmin ja elvyttävän vuorovaikutusta liiton hallituksen ja jäsenkunnan välillä. Laskemme, että Suomen Lääkärilehden taival alkoi näistä tapahtumista, vaikka nimi vasta vuonna 1945 muutettiin Suomen Lääkärilehdeksi.

Taito Pekkarinen

Mukavaa postia Kelalta

Lääkäreille on viime päivinä tullut Kelalta postia. Kullekin lääkärille kerrotaan, kuinka monelle potilaalle hänen kirjoittamiaan lääkkeitä on vuonna 1996 korvattu sairausvakuutuksesta, ja selvitetään näiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma. Seloste sisältää myös yhteenvedon lääkärin viime vuoden aikana kirjoittamien reseptien määrästä, niiden kokonaiskustannuksista ja sairausvakuutuskorvausten määrästä sekä vertailutiedot lääkärien keskimääräisiin lukuihin ja oman erikoisalan lääkärien keskimääriin. Mukana on lisäksi määrättyjen lääkkeitten ryhmittely. Tietoja on lisäksi vertailtu edellisvuoden vastaaviin lukuihin. Selvityksen ovat saaneet lääkärit, joiden määräämiä reseptejä on korvattu sairausvakuutuksesta vuoden aikana yli 200.

Taito Pekkarinen

Bra brev från FPA

De flesta läkare har den senaste tiden fått brev av Folkpensionsanstalten. I brevet informeras läkaren om hur många av hans eller hennes patienter som år 1996 fått ersättning för läkemedel av sjukförsäkringen. Patienternas ålders- och könsfördelning meddelas likaså. Dessutom finns ett sammandrag av antalet recept som vederbörande läkare utfärdat under fjolåret, av dem föranledda läkemedelskostnader och -ersättningar totalt samt jämförelser med motsvarande siffror för hela läkarkåren och medeltalen för läkare inom samma specialitet. De ordinerade läkemedlen är dessutom grupperade och uppgifterna har jämförts med motsvarande uppgifter för året innan. Informationen har dock endast sänts till läkare som i fjol utfärdat över 200 av försäkringen ersatta recept.

Astman lääkehoidossa tapahtuu

Vuonna 1996 lisääntyi astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä noin 8 000 potilaalla, ja vuoden lopussa oikeutettuja oli noin 159 000. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavien sairauksien joukossa astma on potilasmäärän perusteella kolmantena, ja ero toisena olevaan sepelvaltimotautiin kaventuu jatkuvasti. Verenpainetauti on edelleen selvästi ensimmäisenä. Astman ohella sairauskoodi 203 sisältää muita kroonisia, keuhkoputkia ahtauttavia sairauksia, joiden tarkkaa osuutta tapauksista ei tiedetä.

Timo Klaukka, Tari Haahtela

Valtakunnallisen astmaohjelman apteekkiohjelma

Valtakunnallinen astmaohjelma pyrkii tehostamaan astman hoitoa ja erityisesti keventämään sairauden vaikeusastetta. Lääkehoidolla on tässä olennainen merkitys. Ohjelmassa korostetaan potilaan omatoimisuutta sekä perusterveydenhuollon toimintaa.

Lääkkeet - hallitsematon kustannustekijä?

Lääkkeet ovat yksi lääketieteellisen hoidon hoitomuodoista, jonka asema erityisesti avohoidossa on keskeinen. Lääkehoito on lääketieteeseen perustuvaa lääkärin ohjaamaa hoitoa, jonka toteuttamisesta käytännössä suurin osa potilaista huolehtii itse. Tämän vuoksi lääkehoito kuluttaa moniin muihin hoitokeinoihin verrattuna vähän hoitohenkilökunnan työpanosta. Lääkehoidon kustannukset ovat suhteellisen pienet verrattuina sairaanhoidon kokonaiskustannuksiin. Ne edustavat eri tavoin laskettuna 13-15 % Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Lääkekulut ja korvaukset ovat viime vuosina kasvaneet selvästi nopeammin kuin muut terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat olleet eräiltä osiltaan jopa laskusuunnassa. Erityisesti avohoidon lääkekustannukset ovat kasvattaneet osuuttaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista tällä vuosikymmenellä. Vaikka kyse on valtiontalouden näkökulmasta katsoen suhteellisen pienistä summista, pakottaa poikkeava kehityssuunta toistuvasti todistamaan lääkehoitoon tehdyt investoinnit hyödyllisiksi.

Santero Kujala

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääkärien toiminnan valvonta

Terveyden- ja sairaanhoito on luonteeltaan ja sisällöltään jatkuvassa muutosprosessissa olevaan asiantuntijuuteen perustuvaa toimintaa, jossa kaiken kattava eettinen periaate on toiminta potilaan parhaaksi. Tämän toteutumiseksi organisaatio ja yhteiskunta edellyttävät terveydenhuollon ammattihenkilöiltä yleisesti hyväksytyn käytännön mukaista toimintaa ja menettelytapoja. Yhteiskunta haluaa - aivan oikein - myös valvoa terveydenhuoltohenkilöstön toiminnan hyväksyttävyyttä. Valvonta ja eräät muut samaan aihepiiriin liittyvät tehtävät on Suomessa annettu lakisääteisesti Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (TEO). TEO perustettiin valtion keskusvirastoja uudelleen järjesteltäessä tämän vuosikymmenen alussa, jolloin mm. aikaisemmin näitä tehtäviä hoitanut lääkintöhallitus ja sen jälkeinen sosiaali- ja terveyshallitus lakkautettiin.

Taito Pekkarinen

Lääkärien lääkemääräykset ja niiden kustannukset vuonna 1996 erikoisaloittain

Kansaneläkelaitoksen konekielisen reseptitiedoston avulla on mahdollista tarkastella lääkkeiden määräämistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia mm. erikoisaloittain. Aikaisemmin Suomen Lääkärilehdessä tällainen katsaus on julkaistu vuonna 1995 (1).

Timo Klaukka, Jaana Martikainen, Pekka Koivisto, Sinikka Rajaniemi

Miten pyörittää sairaaloita tulevaisuudessa?

Tuskin kukaan kyseenalaistaa sitä, että valtionvelastamme seuraava julkisen sektorin ja sen myötä terveydenhuoltomme talouden niukkuus on pitkään pysyvä tila. Vaikka alan edustajina näkisimme kernaasti, että terveyspalvelut tulisivat kohdelluksi vähemmän ankarasti yleistä niukkuutta jaettaessa, ei tätä toivetta voi pitää realistisena. Tilanne pakottaa sopeutumaan ja etsimään terveyspalvelujen järjestämisessä ennen kaikkea tehokkaita tuotantoratkaisuja. Kilpailu ja kilpailuttaminen sekä tuottajien eriyttäminen palvelujen järjestämisvastuussa olevista näyttävät - esitetystä kritiikistä huolimatta - jäävän pääkeinoiksi, joilla palvelujärjestelmästä yritetään puristaa lisätehoa.

Taito Pekkarinen

Uusien depressiolääkkeiden yhteisvaikutukset

Depressiolääkkeiden interaktioista kliinisesti tärkein on MAO-A:n estäjä moklobemidin ja serotoniinin takaisinoton estäjien samanaikaisesta käytöstä johtuva serotoniinisyndrooma. Kyseinen oireyhtymä voi esiintyä myös käytettäessä moklobemidia tiettyjen vanhojen masennuslääkkeiden (klomipramiini, tratsodoni) tai eräiden euforisoivien analgeettien (petidiini, dekstropropoksifeeni) kanssa. Eräät serotoninergisten masennuslääkkeiden (esim. fluoksetiini, paroksetiini, fluvoksamiini, sertraliini) tiettyihin sytokromi P450:n isoentsyymeihin (CYP2D6, 3A4, tai 1A2) kohdistuvat estovaikutukset voivat nostaa muiden lääkkeiden pitoisuuksia seerumissa toksiselle tasolle.

Ulrich Tacke

Makeannälästä alkoholisoitumisalttiuden testi?

Äskettäin julkaistu amerikkalaistutkimus, jonka juuret johtavat Alkon biolääketieteen osaston (nykyisin Kansanterveyslaitoksen alkoholitutkimusyksikkö) tuloksiin, osoitti, että makeasta pitävät ihmiset näyttävät pitävän myös alkoholista. American Journal of Psychiatryssa julkaistussa tutkimuksessa (1) verrattiin alkoholistimiesten ja muiden kuin alkoholistien mieltymyksiä ja havaittiin, että alkoholistit pitivät tilastollisesti merkittävästi enemmän hyvin makeasta juomasta. Pikaisesti tarkastellen asia saattaa vaikuttaa kuriositeetilta, mutta havainnoilla on laajemmin katsoen myös tutkimus-, terveys- ja alkoholipoliittinen ulottuvuus.

Hannu Alho, Kalervo Kiianmaa

Lääkevuosi 1996 maailmalla

Lääkkeiden myynti kasvoi vuonna 1996 länsimaiden suurilla myyntialueilla keskimäärin 7 % edellisvuoden tasosta. Kasvu oli siten suhteellisesti pienempi kuin Suomessa, jossa se on kolmena viime vuotena ollut 10 %.

Timo Klaukka

Matrikkelityö käynnistyy jälleen

Suomen Lääkäriliiton perinteinen lääkärimatrikkeli on jälleen työn alla, nyt kolmannentoista kerran. Matrikkelitietojen saattaminen ajan tasalle ja uusien kollegojen kirjaaminen joukkoon on suurtyö, jonka Lääkäriliitto toistaa viiden vuoden välein.

Pekka Saarinen

Kauppa ja kilpailu terveydenhuollossa

Suomalaisessa terveydenhuollossa suhtautuminen kauppaan ja kilpailuun on perinteisesti ollut eräänlainen vedenjakaja. Yksityiset terveydenhuollon laitokset ovat aina kilpailleet asiakkaista sekä keskenään että "ilmaisen" julkisen sektorin kanssa. Julkinen terveydenhuolto on, jos ei suorastaan kavahtanut, niin ainakin ylenkatsonut koko markkinointiin ja kilpailuun perustuvaa toimintaideaa. Selvin tämän poteroitumisen astetta mittaava osoitin on ollut valtiovallan suhtautuminen kuntien ostopalvelutoimintaan. Kunnilla on toki aina ollut lupa järjestää palveluja kuntalaisille ostaen niitä myös yksityissektorilta. Kuitenkin aina 1980-luvun alkupuolelle saakka valtionosuuden saaminen yksityissektorin ostopalveluille oli tehty äärimmäisen vaikeaksi. Suurena edistysaskeleena pidettiin 1984 voimaan tulleita VALTAVA-säädöksiä, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön listaamilta ns. valtakunnallisilta palveluntuottajilta ostetut palvelut hyväksyttiin kunnan valtionosuuteen suoraan oikeuttaviksi menoiksi. Vasta vuonna 1993 toteutettu valtionosuusuudistus ohjaa valtion tuen suoraan peruskunnalle, tuen määrä on laskennallinen eikä siihen vaikuta, miten kunta käytännössä palvelut järjestää.

Taito Pekkarinen