Lääkärinvala jälleen käyttöön

Lääkärinvalalla on vuosituhantiset perinteet. Ammattia harjoittamaan ryhtyneet lääkärit ovat valalla sitoutuneet noudattamaan lääkärin etiikkaa ja korkeaa ammattimoraalia. Tunnetuin on noin 2400 vuotta vanha Hippokrateen valakaava, joka on useissa maissa edelleen käytössä. Kun laki lääkärintoimen harjoittamisesta korvattiin lailla terveydenhuollon ammattihenkilöistä vuonna 1994, poistuivat viimeisetkin valaan tai juhlalliseen vakuutukseen viittaavat muodollisuudet. Lääkäriliiton hallitus on kuitenkin päättänyt palauttaa lääkärinvalan vannomiskäytännön, ja liiton valtuuskunnan kokouksessa 14.12. hyväksyttiin valakaava uusitussa muodossa. Tarkoituksena on, että kaikilla valmistuvilla lääkäreillä olisi mahdollisuus vannoa lääkärinvala.

Markku Äärimaa

Läkareden kommer igen

Sedan årtusenden har läkare genom edsavläggelse förbundit sig att följa läkaretiken och upprätthålla en hög arbetsmoral. Hippokrates c. 2400 år gamla ed är den mest kända förebilden för en läkared och den är fortfarande förlaga för läkar-eden i många länder. Lagen om utövning av läkar-yrket ersattes år 1994 av lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården och då slopades också de sista hänvisningarna till formaliteter såsom en läkared eller -försäkran. Läkarförbundets styrelse har dock beslutat att igen ta upp traditionen med en läkared. Förbundets fullmäktige godkände den 12 december en ny läkared som alla nyutexaminerade läkare skall beredas möjlighet att avlägga.

Liikunta ja terveys: näytön nykytila

Lukuisat tieteelliset, ammatilliset ja terveyspoliittiset yhteisöt ovat viime vuosina punninneet liikunnan terveydellistä merkitystä koskevaa näyttöä. Uusin ja painavin analyysi, Yhdysvaltojen terveysministerin mukaan "perusteellisin alallaan milloinkaan laadituista", on Physical Activity and Health, A Report of the Surgeon General. Vastaava Yhdysvaltojen hallituksen virallista kantaa edustava raportti esimerkiksi tupakoinnin haitoista edisti aikoinaan ratkaisevasti toimintaa tupakointia vastaan.

Ilkka Vuori

Valtuuskunta valitsi uuden puheenjohtajan

Suomen Lääkäriliittoa pidetään - aiheetta tai aiheesta - melko konservatiivisena järjestönä. Liitto on pyrkinyt aktiivisesti profiloitumaan paitsi ay-järjestönä, myös kannanottonsa ja toimenpiteensä perusteellisesti harkitsevana asiantuntijaorgnisaationa. Tähän julkisuuskuvaan eivät kuulu äkkinäiset linjamuutokset tai liiton sisäisten asioiden puiminen julkisuudessa. Lauantaiaamuna 14.12.1996 liiton valtuuskunnan kokouksessa elettiin epätavallisissa tunnelmissa. Oli käynyt selväksi, että valtuuskunnalle vaaleja valmistellut vaalityöryhmä ei ollut päässyt sopuratkaisuun puheenjohtajakysymyksessä. Kokoukselle tultaisiin ehdottamaan kaksi puheenjohtajakandidaattia, joista valinta tehtäisiin äänestämällä.

Taito Pekkarinen

Fullmäktige valde ny förbundsordförande

Finlands Läkarförbund anses - med eller utan orsak - som en ganska konservativ organisation. Förbundet har aktivt strävat efter att profilera sig både som facklig organisation och som en sakkunnigorganisation som grundligt överväger sina ställningstaganden och insatser. I denna bild utåt ingår varken plötsliga linjeförändringar eller att förbundets interna angelägenheter stöts och blöts offentligt. Då Läkarförbundets fullmäktige samlades på lördagsmorgonen den 14 december 1996 för att fortsätta sitt möte kännetecknades detta av en ovanlig atmosfär. Det hade framgått att fullmäktiges valutskott inte kunnat enas i ordförande-frågan. Man avsåg att föreslå två ordförandekandidater och omröstning i fullmäktige.

Ministeriö on linjannut tulevaisuutta

Sosiaali- ja terveysministeriö on tuonut yleiseen keskusteluun käsityksensä terveydenhuollon peruslinjauksista. Parikymmensivuista ohjelmanjulistusta on selostettu tarkemmin muualla tässä lehdessä. Riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan asiakirjan sisällöstä, ministeriölle on syytä antaa täysi tunnustus yrityksestä käynnistää periaatteellista terveyspoliittista keskustelua, joka tällä vuosikymmenellä on parin ensimmäisen vuoden jälkeen ollut paikalleen jämähtänyttä huonontuneen julkisen taloustilanteen valitusta.

Taito Pekkarinen

Muut 1-2/1997 Kommentteja

Ministeriets framtidsvisioner

Social- och hälsovårdsministeriet har dragit upp riktlinjer för hälso- och sjukvårdens utveckling som underlag för en allmän diskussion. Ministeriets skrift på ett tjugotal sidor refereras utförligare på annan plats i tidningen. Oberoende av vad man anser om riktlinjerna måste ministeriet få en eloge för försöket att få igång en hälsopolitisk debatt som de senaste åren för det mesta begränsats till klagovisor om lågkonjunkturens verkningar.

Muut 1-2/1997 Kommentteja

Kliiniset lääketutkimukset Suomessa 1995

Suomessa toimivan lääketeollisuuden toimeksiantamien kliinisten lääketutkimusten suorat ulkoiset kustannukset olivat vuonna 1995 noin 102 miljoonaa markkaa. Tutkimuksia aloitettiin, jatkettiin tai saatettiin päätökseen vuoden aikana lähes 500 ja niihin osallistui yli 61 000 potilasta tai koehenkilöä. Tutkimukset kohdistuivat eniten hermostoon vaikuttaviin lääkkeisiin. Tulokset perustuvat Lääketeollisuusliiton jäsenyrityksilleen tekemään kyselyyn.

Sirpa Rinta

Muut 1-2/1997 Kommentteja

Aivohalvaus - hoitoon heti

Aivohalvaus on kehittyneissä maissa edelleen kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja aiheuttaa eniten hoitopäiväkustannuksia. Suomessa aivoinfarktiin vuosittain sairastuvista noin 10 000 potilaasta menehtyy akuuttivaiheessa keskimäärin joka viides. Sairastuneista noin 70 % toipuu niin, että pystyy selviytymään kotonaan, osa palaa työelämäänkin. Terveydenhuollon kustannusten kasvu ja julkisen sektorin säästöt ovat ehkä pakottaneet lääkärit pohtimaan, onko nykyisin syytä ohjata aivohalvauspotilas kiireellisesti keskussairaalaan arvioon. Kun aivoinfarktin hoitokäytäntökin on murroksessa kansainvälisten liuotushoitotutkimusten ansiosta, miten tällä hetkellä siis olisi viisainta menetellä?

Perttu J. Lindsberg, Risto O. Roine, Markku Kaste

Slaganfall - omedelbar vård

Slaganfall är i utvecklingsländerna fortfarande den tredje vanligaste dödsorsaken och orsakar flest vårddagskostnader. Av de cirka 10 000 patienter som i Finland årligen drabbas av slaganfall avlider genomsnittligt var femte i det akuta skedet. Av de insjuknade återhämtar sig cirka 70 % så pass att de kan klara sig i hemmet och en del kan även återvända till arbetslivet. De ökade hälso- och sjukvårdsutgifterna samt besparingar inom den offentliga sektorn har eventuellt tvingat läkarna att överväga om det i dagsläget finns anledning att i brådskande ordning remittera patienter som drabbats av slaganfall till ett centralsjukhus för ställningstagande. Hur skall man då bäst gå till väga när även behandlingspraxis vid slaganfall tack vare internationella studier om trombolysbehandling befinner sig i en brytningstid?

Unilääkkeiden käyttö lisääntynyt

Muista Pohjoismaista poiketen unilääkkeiden ja myös neuroosilääkkeiden kulutus Suomessa on kasvanut. Meillä eniten käytetty unilääke on tsopikloni, kun muut Pohjoismaat suosivat flunitratsepaamia ja tanskalaiset sen ohella nitratsepaamia. Bentsodiatsepiinit ovat edelleen käytetyin unilääkeryhmä kaikissa maissa ja diatsepaami on eniten käytetty neuroosilääke. Noin puolet suomalaisista unilääkkeiden käyttäjistä on yli 65-vuotiaita.

Timo Klaukka, Sirpa Peura

Arvonmukaista henkeä ja hyvää toveruutta

Kuluneena syksynä työaikalain soveltamiseen liittyvissä kiistoissa ammattikunnan yhtenäisyys ja yksimielisyys on ollut ilahduttavaa. Työnantajapuolen yksipuolisia ja epätarkoituksenmukaisia ohjeita olisikin ollut vaikea torjua pelkästään yksittäisten luottamusmiesten voimin tai liiton kirjelmöinnillä. Lääkärikokouksissa ilmaistu yksimielisyys ja tuki omalle luottamusmiehelle ja liiton päätöksille osoitti sen, että kriisitilanteessa tästä lukuisten erikoisalojen ja individualistien joukosta löytyy myös todella päättäväinen yksituumaisuus.

Kati Myllymäki

Värdig anda och gott kamratskap

Under höstens tvister om arbetstidslagens tillämpning har läkarkårens enighet och samförstånd varit glädjande. Enbart med hjälp av enstaka förtroendemän eller skrivelser från Läkarförbundet hade det i själva verket varit svårt att värja sig mot arbetsgivarsidans ensidiga och oändamålsenliga direktiv. Under sammankomsterna på arbetsplatserna stödde de församlade läkarna enhälligt både sina förtroendemän och förbundets linje. Det visar att också denna skara av individualister från olika specialiteter i en krissituation kan visa handlingskraft och nå samförstånd.

Rinnakkaislääke - lääkekaupan uusin kummajainen

Lääkkeiden hinnat vaihtelevat tunnetusti Euroopan eri maissa. Maina, joissa lääkkeiden hinnat ovat alhaiset, mainitaan useimmiten Kreikka, Espanja ja Portugali. Euroopasta löytyy tuskin ainuttakaan maata, jossa lääkkeiden hinnat määräytyvät vapaan hintakilpailun pohjalta. Maakohtainen hinta määräytyy maan yleisen hintatason mukaan, ja siihen vaikuttaa valuuttapolitiikka ja ennen kaikkea eri maissa viranomaispäätöksin harjoitettu lääkkeiden hintasäännöstely.

Taito Pekkarinen

Lääkevahinkovakuutus

Lääkevahinkovakuutus tuli Suomessa voimaan 1.7.84. Vakuutuksesta korvataan henkilövahingot, jotka johtuvat lääkkeen käytöstä lääkkeenä tai aineen käytöstä ohjeiden mukaan suoritetussa kliinisessä tutkimuksessa. Kaikki maassamme toimivat valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat ovat liittyneet vakuutuksenottajia edustavaan lääkevahinkokorvausosuus-kuntaan. Vakuutuksen antajia taas edustaa lääkevahinkovakuutuspooli. Poolin toimisto toimii läheisessä yhteistyössä potilasvahinkovakuutuksen vastaavan elimen kanssa.

Eero Ikkala

Pääluottamusmiehet ja sairaanhoitopiirit sen tekivät

Työaikalaki astui voimaan 23.11. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli 15.10. lähettämässään yleiskirjeessä edellyttänyt, että työnantajat vahvistaisivat kyseiseen päivämäärään mennessä lääkäreitä koskevat uudet työaikajärjestelyt. Kirjeen mukaan kyseessä olisivat ennen kaikkea sellaiset lääkärinvirat, joihin liittyy paljon päivystystä. Kirjeen mukaan tällaisissa toimintayksiköissä työskentelevien lääkärien työaikajärjestelyt tulisi järjestää uudelleen siten, että nykyisen säännöllisen työajan lisäksi päivystyksenä tehty työ muutetaan tehtäväksi säännöllisenä työaikana työvuoroin päivystyksen asemasta. Työmarkkinalaitoksen ohjetta ei kuitenkaan noudatettu missään sairaanhoitopiirissä, kaikissa piireissä on sen sijaan tehty päätökset nykyjärjestelmän säilyttämisestä sopimuskauden loppuun eli 31.1.98 saakka.

Markku Äärimaa

Lääkehoidot, lääkekulut ja lääkäri

Toimiva terveydenhuolto on länsimaisten yhteiskuntien kansalaisiaan varten ylläpitämistä turvajärjestelmistä tärkeimpiä. Sairauksien hoidossa ja myös terveyden edistämisessä tärkeä rooli on lääkkeillä. Lääkehoidon aiheet ja mahdollisuudet sekä käyttöön otettujen lääkkeitten määrä ovat lisääntyneet muutamassa vuosikymmenessä nopeudella, jota ennen sotia toimineet lääkärit tuskin pystyivät edes kuvittelemaan. Kehityskaava toistaa usein itseään: lääketieteen perus- tai kliinisen tutkimuksen piirissä tehty uusi oivallus sairauden patogeneesistä johtaa nopeasti lääketutkimuksen piirissä uuteen lääkekeksintöön. Yksittäisen keksinnön merkitys on vain harvoin mullistava, mutta pienten askelten kehitys johtaa ajallaan sairauksien aiheuttamien tuhojen ja kärsimysten vähenemiseen, ihmisten työkykyisen ja yleisen elinajan pitenemiseen ja yhteiskunnan toimivuuden parantumiseen. Lääkkeiden keskeistä merkitystä lääkärin parantamistyön työvälineenä ei usein tule ajatelleeksi, ehkä vielä harvemmin mieleen tulee nykymuotoisen lääkehoidon kehityshistorian ajallinen lyhyys.

Taito Pekkarinen, Santero Kujala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030