Syylä - Verruca vulgaris

muistanet Riikkilän Pertsan ja Kilun selkää karmivan pelon ja vilun kun kirkkomaalle yöllä vietiin mustan hevosen työllä hankittu jouhi hännän sydän hakkas lailla männän hoidoks ihon kasvannaisen vaivaan nuoren pannahaisen huono on syylän alus ja maine kipua tuottaa kengän paine mututieteen mallin mukaan evidenssiä löysikö kukaan kauhata kenties jäädytellä kyhnyttää ja pehmennellä voit aina syyläparkaa juostessa jalan alla arkaa taikka häipyy aikoja omia ihmeteipin taikoja somia hylkäämättä imikimodi tuorein troppi purreeko syylää sytokiinioppi

Olavi Kiminki

Influenssarokotus lääketieteellisille riskiryhmille ja kaikille 65 vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus syksyllä 2003

Syksyllä 2002 maksuttomia influenssarokotteita tarjottiin Suomessa lääketieteellisten riskiryhmien lisäksi ensimmäisen kerran kaikille 65 vuotta täyttäneille. Rokotuksia laajennettiin, koska riski sairastua vakavaan influenssaan kasvaa iän myötä, myös silloin kun henkilöllä ei ole todettua perustautia. Rokotuskattavuudessa ei päästy 80 prosentin tavoitteeseen, mutta kattavuus nousi edellisen vuoden arvioidusta 25 prosentista noin 43 prosenttiin. Rokotuskäytännön nyt vakiintuessa kattavuuden pitäisi nousta kaikissa kunnissa.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Satu Rapola, Terhi Kilpi Ja Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Mikrosiruteknologiat - biologisia mittauksia miniatyyrikoossa

Mikrosirut mahdollistavat tuhansien geenien aktiivisuuden samanaikaisen mittauksen näytteestä. RNA-pitoisuuksia mittaavien mikrosirujen ohella kehitetty myös muita samaa periaatetta hyödyntäviä sovelluksia, kuten geneettisiä muutoksia ja proteiineja mittaavat sirut. Mikrosirutekniikoilla on mahdollista tuottaa nopeasti runsaasti uusia tutkimustuloksia, joten nämä tekniikat ovat tehokkaita työkaluja niin perustutkimuksessa kuin lääkekehityksessäkin. Todellinen haaste tutkimukselle on selvittää, kuinka uusien tekniikoiden avulla tuotetusta mittavasta tietomäärästä jalostetaan tietoa, joka johtaa esimerkiksi tautien syntymekanismien ymmärtämiseen tai uusien diagnostisten ja terapeuttisten tuotteiden kehittämiseen.

Heli K. Hämäläinen, Riitta Lahesmaa

Maitorupi

Jo pään luu alkaa muistella nuoruutta hurjaa ennenkuin osas ees luistella oli se kurjaa kun kala tai muna jonain aamuna siunattuna nosti poskille äreän kutinan säestämänä sun mutsin mutinan paruit ja keuhkoonkin pisti aina voi tulla iholle maitorupi pikku kiholle mut lekuri sano ota iisisti tässä tarvita muuta kuin katsella kuuta laittaa feisille kreemiä rättejä märkiä ei ungtia iholle erittävälle panna pikku ystävälle ei jää arpea koloa naamaan tulee hän sileän posken saamaan kersa on fiksu naama vain pykii tyhmemmät aapisen äärellä rykii älä näe linkkiä nisään jäljet johtavat isään

Olavi Kiminki

Uudistuksia kansalliseen rokotusohjelmaan vuoden 2003 alusta

Rokotusohjelmaan lisätään tämän vuoden alusta lähtien 6-vuotiaille annettava kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokotteen tehoste. Annettava hinkuyskärokote on soluton. Kouluiässä annettavista rutiininomaisista poliorokotteen tehosteista luovutaan. Poliorokotteen tehosteen tarvitsevat ainoastaan henkilöt, jotka työssään altistuvat tautia aiheuttaville polioviruksille tai matkustavat polioepidemia-alueille. Tehoste tarvitaan, jos edellisestä rokotuksesta on kulunut 5-10 vuotta. Rokotusohjelma muuttuu jälleen vuonna 2005, kun lastenneuvolan perusrokotuksissa siirryttäneen käyttämään yhdistelmärokotetta kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, Haemophilus influenzae b-infektioita ja poliota vastaan.

Satu Rapola, Tapani Hovi, Rose-Marie Ölander, Tapani Kuronen, Terhi Hulkko, Jussi Mertsola, Terhi Kilpi

Hormonikorvaushoito edelleen aiheellista vaihdevuosioireiden hoidossa

Suomen Gynekologiyhdistyksen antaman kannanoton mukaan estrogeeni on edelleen ensisijainen valinta, jos naisen vaihdevuosioireet edellyttävät lääkehoitoa. Jos naiselta ei ole poistettu kohtua, hoitoon liitetään keltarauhashormoni. Hormonihoidolla on selkeä asema myös osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa. Muuta pitkäaikaissairauksien ehkäisyvaikutusta hoidolla ei tämänhetkisten tutkimusten perusteella ole. Hoidon hyödyt ja riskit erityisesti trombialttiuden ja rintasyövän suhteen arvioidaan yksilöllisesti.

Aila Tiitinen

Diagnostisen testin arviointi III Uskottavuusosamäärä

Diagnostista testiä kuvaavat ennustearvot kertovat, millä todennäköisyydellä tietyn testituloksen omaava tutkittava on terve tai sairas. Siten ne ovat kliinikon kannalta käyttökelpoisempia kuin testiä kuvaavat sensitiivisyys ja spesifisyys. Ennustearvot ovat kuitenkin sairauden yleisyydestä riippuvaisia ja siten huonosti yleistettäviä tunnuslukuja. Tämä ongelma vältetään käyttämällä ns. uskottavuusosamäärää, joka lasketaan testin sensitiivisyyden ja spesifisyyden avulla.

Matti Uhari

Diagnostisen testin arviointi II ROC-käyrä diagnostisen testin arvioinnissa

Sensitiivisyys ja spesifisyys ovat tuttuja diagnostisen testin luokittelukykyä kuvaavia tunnuslukuja. Ne edellyttävät diagnostisen testin tuloksen luokittelua normaaliksi ja epänormaaliksi. Usein diagnostinen testi voi saada minkä tahansa lukuarvon ja luokittelu kahteen luokkaan ei ole aina helppoa. Jos testistä halutaan sensitiivinen, vähenee sen spesifisyys ja päinvastoin. Tällaisen diagnostisen testin tunnuslukujen riippuvuutta testin tuloksesta voidaan kuvata ns. receiver operating characteristic (ROC) -käyrällä.

Matti Uhari

Suositukset ravinnosta ja liikunnasta syövän ehkäisyssä

Elämäntapojen merkitys sairauksien ehkäisyssä ja kuntoutuksessa on ajankohtainen elämäntapasairauksien ja lihavuuden lisääntyessä ja toisaalta tutkimusnäytön vahvistuessa neuvonnan hyödyistä niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin. Lääkäreille on annettu kehotuksia terveiden elämäntapojen ja ravitsemuksen ohjaukseen ja myös liikuntareseptien kirjoittamiseen. American Cancer Society on uusinut suosituksensa ravinnosta ja liikunnasta syövän ehkäisyssä.

Eeva Salminen

Mikrobit ja ihminen - kohti ymmärtävää kumppanuutta

Useat viime aikoina julkaistut tutkimustulokset osoittavat, että mikrobien ja ihmisen vuorovaikutus on paljon oletettua laajempaa ja merkityksellisempää. Pyrkimys mikrobittomaan elämään, ravintoon ja ympäristöön on osoittautunut mahdottomaksi, mutta nyt myös epätoivottavaksi tavoitteeksi. Ihmisen normaalin mikrobikasvuston sekä ravinnon ja ympäristön mikrobien vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan pikaisesti lisää tietoa.

Pentti Huovinen, Annele Hatakka, Merja Hiltunen, Jari Jalava, Aino Nevalainen, Pirjo Pietinen, Seppo Salminen, Sipo Vanhanen

Creutzfeldt-Jakobin taudin seuranta Suomessa

Creutzfeldt-Jakobin taudin seurantaa on viime vuosina tehostettu etenkin EU-maissa. Hullun lehmän tautiin liittyvää tautivarianttia on toistaiseksi tavattu vain kolmessa maassa eikä muiden tautimuotojen ilmaantuvuudessa ole ollut muutoksia. Sairaus on Suomessakin ilmoitusvelvollisuuden alainen, ja tapaukset pyydetään ilmoittamaan seurantaryhmälle.

Jussi Kovanen, Oili Salonen, Tapani Salmi, Pauli Leinikki, Matti Haltia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030