Influenssan ehkäisysuositus syksyksi 1994

Influenssarokote annetaan yleisen rokotusohjelman osana maksutta henkilöryhmille, joiden terveydelle influenssan sairastaminen voi aiheuttaa oleellisen uhkan. Rokotuskäytäntö ja riskiryhmien määrittely noudattavat aiemmilta vuosilta tuttua käytäntöä. Kansanterveyslaitos hankkii ensi syksyksi influenssarokotetta määrän, joka riittää kattamaan noin kolme prosenttia väestöstä. Riskiryhmiin kuulumattomat voivat hankkia rokotteen reseptillä apteekista. Kansanterveyslaitos antaa rokotteen käyttöä koskevia tarkempia suosituksia.

Juhani Eskola, Tapani Kuronen, Reijo Pyhälä, Leila Litmanen, Tapani Hovi, Pirjo Mäkelä

Kohonneen verenpaineen ehkäisy

Kohonnut verenpaine on veren suuren kolesterolipitoisuuden ja tupakoinnin ohella keskeinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä ja tärkein aivovaltimotautien vaaratekijä. Vaikkakin sydän- ja verisuonitautien aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus on Suomessa huomattavasti vähentynyt viimeisten 25 vuoden aikana, näiden tautien aiheuttamat kuolleisuus- ja sairastuvuusluvut ovat edelleen suuria.

Suomen Sydäntautiliiton Työryhmän Kannanotto

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito

Maassamme on viimeksi tarkasteltu kohonneen verenpaineen ehkäisyyn, toteamiseen ja hoitoon liittyviä kysymyksiä vuonna 1990 annetussa Suomen Sydäntautiliiton verenpainetyöryhmän suosituksessa (1). Tämän jälkeen kohonneen verenpaineen lääkehoitoa koskeva kontrolloituihin hoitokokeiluihin perustuva tieto on tarkentunut ja laajentunut erityisesti vanhusten kohonneen verenpaineen ja systolisen verenpaineen hoidon osalta. Lisäksi on saatu uutta tutkimustietoa lääkkeettömän, elämäntapamuutoksin toteutetun hoidon vaikutuksesta kohonneeseen verenpaineeseen.

Suomen Sydäntautiliiton Verenpainetyöryhmän Suositus

Isolering av daghemsbarn med anledning av smittsam infektionssjukdom

En grupp läkare som specialiserat sig på infektioner hos barn har utarbetat en ny rekommendation som gäller behovet av att isolera daghemsbarn med smittsam infektionssjukdom. Författarna framhåller att den konvalescenstid som ett barn behöver inte är liktydig med den tid då risk för spridning av en infektionssjukdom föreligger.

Maija Baer, Juhani Eskola, Jussi Mertsola, Heikki Peltola Olli Ruuskanen, Matti Uhari, Timo Vesikari, Hanna Nohynek

Työ ja TULE-sairaudet - miten välttää ruumiillisen rasituksen riskit

Työterveyslaitoksen tutkimukset eri teollisuuden aloilta antavat mielenkiintoista tietoa työhön liittyvien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisymahdollisuuksista. Uusimmat tulokset on julkaistu lihanjalostus-, laivanrakennus- ja kokoonpanoteollisuudesta, joilla kaikilla esiintyy paljon tukielinten rasitussairauksien ja rappeumamuutosten aiheuttamaa työkyvyttömyyttä. Tuloksilla on laaja terveydellis-taloudellinen merkitys siksi, että raskas ruumiillinen työ tunnetusti on keskeisiä TULE-sairauksille altistavia tekijöitä.

Isotooppilääketieteen laadunvarmistus Suomalaiset projektit ja Euroopan COST B2

Isotooppilääketiede vaatii monipuolista tietotaitoa alkaen tautien biokemiallisen taustan ymmärtämisestä aina näitä ilmiöitä kuvaaviin monimutkaisiin matemaattisiin mallintamisohjelmiin. Alun alkaen on tullut selväksi näiden ohjelmistojen laaduntarkkailun välttämättömyys, jotta tulosten pohjalta asetettavat diagnoosit sekä hoitosuositukset olisivat oikeita.

Verituotteista ei HIV-tartuntoja Suomessa vuoden 1985 jälkeen

Lääkärilehdessä 34/93 julkaistussa AIDS-tilannetta käsitelleessä kirjoituksessa oli epätarkasti muotoiltu kohta verituotteista Suomessa saaduista tartunnoista.

Haaste gynekologeille nuorten lääkärien työllistämistalkoisiin

Nuorten kollegojen työllisyystilanne on huono ja heikkenee edelleen. Vakinaisessa työsuhteessa olevien asema on sen sijaan säilynyt lähes muuttumattomana. Vain työmäärä on lisääntynyt. Laman haitat jakautuvat epätasaisesti ja epäoikeuden mukaisesti. Jokainen meistä myöntää, että nuorten lääkärien pitäisi päästä toteuttamaan ammattiaan ja kehittämään sen edellyttämiä taitoja käytännön toimissa.

Hyönteisten puremien hoito ja ehkäisy

Suomen kevään ja kesän yleisiä verenimijöitä ovat hyttyset, mäkärät, polttiaiset, paarmat ja yllättäen myös kirput ja hirvikärpäset. Näiden pistoja ja puremia lääkitään kotikonstein, mutta usein tarvitaan myös lääkärin apua.

Timo Reunala