Suu- ja leukakirurgian dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori, erikoishammaslääkäri Matti Antero Lamberg menehtyi Kuopiossa tammikuun lopulla. Hän oli kuollessaan 86-vuotias, syntynyt Sortavalassa heinäkuussa 1939.

Ylioppilaaksi Matti kirjoitti Kuopiossa 1959. Hammaslääkäriksi hän valmistui Helsingistä vuonna 1966, lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1972. Erikoishammaslääkäriksi hän valmistui 1978 ja väitteli samana vuonna lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi aiheenaan kasvovammat.

Matti asettui perheineen Kuopioon ja yliopistoon vuonna 1980 ja sai suu- ja leukakirurgian dosentuurin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan vuonna 1984. Sairaalan osastonylilääkärinä ja suu- ja leukasairauksien poliklinikan ylilääkärinä hän toimi eläköitymiseensä asti vuoteen 2003. Vuosina 1994–1995 hän toimi Oulun yliopiston suukirurgian professorina. Vuoden kysiläiseksi hänet valittiin vuonna 2002.

Matti toimi Potilasvakuutuskeskuksen pysyvänä asiantuntijana sekä lisäksi asiantuntijana useissa puolustusvoimien ja ministeriöiden projekteissa. Hän oli vaikuttamassa erikoishammaslääkärikoulutuksen pysymiseen Kuopiossa sen jälkeen, kun Kuopion hammaslääketieteen peruskoulutus lakkautettiin.

Matin julkaisutoiminta työuran aikana oli laajaa ja hän toimi useiden leukakirurgian alan väitöskirjojen ohjaajana ja vastaväittäjänä. Suu- ja leukakirurgiyhdistyksen kunniajäseneksi hänet nimitettiin vuonna 2006.

Matille ominaista olivat uteliaisuus ja ennakkoluuloton kokeilunhalu työn suhteen. Matti oli aloittamassa 1980-luvun alussa hammasimplantologisia hoitoja Kuopiossa ja myöhemmin hän aloitti Kysissä ortognaattiset leikkaukset.

Työn vastapainona Matti nautti luonnosta, matkustamisesta ja sukujuurien tutkimisesta. Rakkain rentoutumispaikka oli mökki Lemmenjoella, jossa sai kalastaa, ulkoilla ja harrastaa kaikenlaisesta nikkarointia.

Tärkeintä Matille olivat perhe ja läheiset. Vapaa-aikansa Matti vietti perheen parissa ja sai elää loppuun asti vaimonsa Katin kanssa. Hän muisti aina sanoa, kuinka kiitollinen oli rakkaista ympärillään. Jäämme kaipaamaan elämäniloista Mattia, jolla säilyi loppuun asti pilke silmäkulmassaan.