Päivi Korhonen 3.10.1965–27.5.2026
Professori Päivi Elina Korhonen kuoli toukokuussa vakavaan sairauteen. Potilaiden parhaaksi kliinikkona, opettajana, tutkijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana toiminut arvostettu asiantuntija on poissa.
Korhonen oli sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Hän toimi 1998–2004 sisätautilääkärinä Raumalla ja Porissa, mutta yleislääketieteen monipuolisuus vei Päivin takaisin kotikuntaansa Harjavaltaan, jonka terveyskeskuksessa hän työskenteli vuoteen 2015. Kiinnostus opettamiseen ja tutkimukseen johtivat akateemiseen uraan. Päivi toimi Turun yliopiston yleislääketieteen professorina vuodesta 2015, jatkaen myös potilastyötä viime vuosiin asti. Sairastuttuaankin hän haaveili paluusta terveyskeskukseen.
Ura yleislääketieteen tutkijana oli vaikuttava. Tieteellisiä ja muita artikkeleita kertyi yli 200. Tutkimustyö keskittyi sydän- ja verisuonisairauksiin, niiden ennaltaehkäisyyn ja terveyden suojatekijöihin. Korhonen johti kolmea tutkimusryhmää ja oli kymmenissä väitöskirjaprojekteissa ohjaaja, esitarkastaja tai vastaväittäjä. Hän loi yleislääketieteen tutkimuskulttuuria ja innosti monia tutkijoiksi. Päivi oli monelle esikuva ammatillisesti ja ihmisenä.
Päivi Korhonen oli erinomainen sanankäyttäjä. Hän puhui perusterveydenhuollon saavutettavuuden, hoidon jatkuvuuden ja potilas-lääkärisuhteen puolesta, vastustaen ”potilaantorjuntajärjestelmiä” ja hallitsematonta digitalisaatiota. Tärkeänä tunnustuksena työstään on 2025 myönnetty arkkiatri Risto Pelkosen Pikkutikka-palkinto “hyvälle lääkärille, joka edistää tiedollista, taidollista ja ihmisläheistä osaamista sekä osoittaa työssään poikkeuksellista toisesta välittämistä”. Palkinnon perusteita ei Päiviä paremmin voisi täyttää.
Päivi oli valoisa, humoristinen, tinkimättömän rehellinen, laajalti lukenut, kaikesta kiinnostunut. Nuoruuden SM-tason keihäänheittouran jälkeen hän seurasi urheilua aktiivisesti. Jari-puolison kanssa kierrettiin ja parannettiin maailmaa. Veljenpojat Markus ja Lauri olivat Päiville hyvin tärkeitä.
Kuolemaansa asti Päivi työskenteli heikompien puolesta, yhteiskunnallisena omatuntona, ihmisenä ihmiselle. Häntä jäävät kaipaamaan läheiset, ystävät, työtoverit ja laaja yleislääketieteen yhteisö.




