Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet 2010
9. KIRJALLISUUSVIITTEET
Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin sulkeissa olevin numeroin esiintymisjärjestyksessä (1,2) ja luetteloidaan numerojärjestyksessä tekstin loppuun. Alkuperäistutkimuksissa ja perinteisissä katsauksissa tulisi olla korkeintaan 40 kirjallisuusviitettä ja käytännönläheisissä tiiviissä katsauksissa vain 10 viitettä.
Kirjallisuusluetteloon merkitään vain kirjallisia viitteitä; julkaisemattomat havainnot ja suulliset tiedonannot voidaan mainita tekstissä sulkeissa (Virtanen, Matti, henkilökohtainen tiedonanto) (Koskinen, Kauko, julkaisematon havainto). Julkaistavaksi hyväksytty, mutta vielä julkaisematon kirjoitus voidaan merkitä kirjallisuusluetteloon liittämällä siihen maininta ”painossa”.
Kirjat: kirjoittajan nimi, kirjan nimi, julkaisutiedot eli painos, julkaisupaikka, kustantaja, painovuosi ja referoitavan osan sivunumerot.
Esim. Lillrank P. Suoritusten mittaus. Kirjassa: Lillrank P, Kujala J, Parvinen P, toim. Keskeneräinen potilas, 1. painos. Helsinki: Talentum 2004;104–9.
Julkaisusarjat: kirjoittajan nimi, raportin nimi, julkaisija, sarjan tiedot, julkaisuvuosi sekä referoitavan osan sivunumerot.
Esim. Hujanen T. Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2001. Stakes, Aiheita 1, 2003;25–8.
Lääketieteelliset aikakauslehdet: Kirjoittajan nimi/nimet, artikkelin nimi, lehden nimi, vuosiluku, volyymi, sivunumerot. Sivunumeroista merkitään ensimmäinen ja viimeisestä se osa, joka eroaa alkusivun numerosta, esimerkiksi 1234–56. Jos tekijöitä on enemmän kuin kuusi, merkitään kolme ensimmäistä ja niiden jälkeen ym. Lehden nimestä käytetään esim. Medline-tietokannasta löytyviä lyhenteitä.
Esim. (kotimainen aikakauslehti): Haahtela T, Pietinalho A, Tuomisto LE ym. Suomalainen astmaohjelma 10 vuotta – suuri muutos parempaan. Suom Lääkäril 2006;61:4369–78.
Esim. (ulkomainen aikakauslehti): Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Klaukka T, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:565–8.
Esim. (supplementti): Laufik M, Buono D, Casola G, Sirlin C. Delayed traumatic bladder rupture. Am J Roentgenol 2005;184(Suppl 3):99–101.
Esim. (Cochrane-katsaus): Alderson P, Gadkary C, Signorini DF. Therapeutic hypothermia for head injury. Cochrane Database Syst Rev 2004;4:CD001048.
Internet-aineisto: Tekijä tai yhteisö, aineiston otsikko, siteeraus tai päivityspäivämäärä, verkko-osoite.
Esim.: Kela. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti (päivitetty 28.1.2009). www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/070703131233MP?OpenDocument
Esim. Lääketeollisuus ry kotisivut. Astmainvestointi sairauden hoitoon kannattaa. (siteerattu 12.2.2009). www.laaketeollisuus.fi/page.php?page_id=99&offset=24&news_id=256
Esim: Drummond M, Weatherly H, Ferguson B. Economic evaluations of health interventions. A broader perspective should include costs and benefits for all stakeholders. BMJ 2008;337:a1204.DOI:10.1136/bmj.a1204
10. ENGLANNINKIELINEN YHTEENVETO
Alkuperäisartikkelien, katsausten ja tapausselostusten loppuun sijoitetaan 3 500 merkin mittainen (välilyönnein) englanninkielinen yhteenveto, joka kirjoitetaan erilliselle liuskalle. Alkuperäisartikkelin yhteenveto noudattaa suomenkielisen tiivistelmän rakennetta. Väliotsikot ovat Background, Methods, Results ja Conclusions. Katsausten yhteenvedossa tulisi esittää tiivistelmän tiedot ja aiheen laajempi viitekehys. Englanninkielisen yhteenvedon lopussa luetellaan kaikki kirjoittajat ja lisäksi ilmoitetaan yhteyshenkilön kansainvälinen osoite (englanninkielinen) ja sähköpostiosoite.
