Etusivu » Kommentti

Tulkoon sosiaalinen kontrolli
Julkaistu 22.06.2011 09.00

Kesälomilla alkoholin käyttö tuppaa kaikissa piireissä lisääntymään, kun mökkeillään, kyläillään ja käydään ulkona. Hyvät ilmat tuovat katukuvaan niin piknik-nautiskelijat, pussikaljanuoret kuin humalaisen häiriökäyttäytymisen. Suomalaisittain humalassa näyttäytyminen ei ole juttu eikä mikään. Toisin on Yhdysvalloissa, jossa tavallinen akateeminen nainen ei sammaltavia tai hoipertelevia humalaisia juuri näe. New Yorkissa työskennellessäni en koko kevään aikana nähnyt humalaista häiriökäyttäytymistä. Amerikkalainen alkoholipolitiikka on tiukkaa: julkisilla paikoilla juomisesta sakotetaan. Ihmiset kyllä juovat – joskus paljonkin – mutta epävirallinen sosiaalinen koodi hillitsee tehokkaasti humalakäyttäytymistä. Erityisen vaikutuksen minuun teki keskustelu nuoren mieskollegan kanssa, joka herkullisen juorun aiheena kysyi, huomasinko senioriprofessorin humaltumista konferenssi-illallisella. Ainoa merkki humaltumisesta oli tavallista innokkaampi keskustelu. Kunpa näin olisi Suomessakin.

Suomalaista alkoholikäyttäytymistä on yleensä säädelty poliittisen, ei niinkään sosiaalisen kontrollin keinoin. Sosiaalitieteiden laitoksen kollegani Kimmo Herttua tutki viime vuonna ilmestyneessä väitöskirjassaan (1) vuoden 2004 alkoholiveron alennuksen seurauksia alkoholikuolleisuuteen. Alkoholikuolleisuus lisääntyi hinnan alennuksen myötä erityisesti sosiaalisesti haurailla väestöryhmillä, pitkäaikaistyöttömillä ja varhaiseläkkeellä olevilla. Johtopäätöksissään Herttua esittää, että hintasäätelyyn perustuva alkoholipolitiikka, joka lyhyellä aikavälillä ehkäisee alkoholikuolleisuutta, saattaa pidemmällä aikavälillä jopa estää vastuullisemman juomakulttuurin syntymistä. Itse olen hintasäätelystä eri mieltä, mutta kulttuurin muutos olisi todella tervetullut.

Suomalaisissa keskusteluissa ja käytännöissä on viime vuosina alkanut näkyä merkkejä juomakulttuurin murroksesta. Nykyisten nuorien ikäluokkien juomista luonnehtii polarisaatio: samalla kun osa nuorista juo paljon, kasvava vähemmistö käyttää tuskin lainkaan alkoholia. ”Streittareista” eli kokonaan päihteettömistä nuorista punk-harrastuksineen on muodostunut oma alakulttuurinsa. Myös entistä useampi aikuinen arvioi alkoholinkäyttöä terveyden näkökulmasta. Se on sekä yksilön että kansanterveyden näkökulmasta hienoa. Itse kaipaan kuitenkin sosiaalista kontrollia juomiseen, vaikka kontrolli kuulostaa nykykorvaan aina pahalta.

Kävin mielenkiintoisen keskustelun kolmikymppisen suomalaismiehen kanssa, jota vaivasi se, ettei miespuolisten kavereiden kanssa voi tehdä mitään ilman kaljaa. Siinä sitä tulee juotua enemmän kuin itse toivoisi. Mies kaipasi kohtuukäytön tueksi sosiaalista painetta. Tässä kohtaa moni ajattelee, että jokaisen pitäisi ihan itse säädellä omaa juomista. Kuitenkin vain erakko saa olemiselleen merkityksen yksin omasta olemisestaan; me muut ammennamme merkityksen yhteydestä toisiin. Sosiaalinen kontrolli on sitä, että uskalletaan sanoa ääneen, että humalaiset ovat useimmiten sekä vastenmielisiä että arvaamattomia. Tämä tukee itse kunkin kohtuukäyttöä.

Kaisa Ketokivi
kaisa.ketokivi@helsinki.fi
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka työskentelee sosiologian alan tutkijana Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella sekä New York University:n Institute for Public Knowledge -tutkimusinstituutissa.

1 Herttua, Kimmo (2010) "The effects of the 2004 reduction in the price of alcohol on alcohol-related harm in Finland - A natural experiment based on register data" (Helsingin yliopisto, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/23395)

 

Edellinen Seuraava Lisää kommentteja  
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Uusimmat kommentit

Palvelutietoa palvelujen tukipalveluista17.04.2014

Poliisi on kaikkien kaveri14.04.2014

Työnohjaus luo tilaa ajattelulle10.04.2014

Tunteet kehon kartalla07.04.2014

Sote-ratkaisu on jättiaskel parempaan 03.04.2014

Potilaan mielipide, vai lääkärin?31.03.2014

Koska byrokratia?27.03.2014

Lento tyhjyyteen24.03.2014

Management by hokema20.03.2014

Kaikki mikä kiitää ei ole ADHD:ta17.03.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014