Etusivu » Kommentti

Helppo maali
Julkaistu 27.01.2012 15.57

Valelääkärien paljastuminen on todistanut, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa on aukkoja. Tästä on herännyt laaja keskustelu, joka on keskittynyt vastuullisen viranomaisen, Valviran, toimintaan ja toimimattomuuteen. Valviran asioista on lisäksi käynnissä sekä poliisitutkinta että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin asettaman työryhmän selvitys.

Ilmenneiden ongelmien ja niihin mahdollisesti johtaneiden virheiden huolellinen analysointi on ainoa tapa varmistaa, etteivät vastaavat tapaukset enää toistu. Jotta korjaukset onnistuisivat, on kuitenkin pidettävä silmällä julkisen hallinnon kokonaiskuvaa. Näin Valviran tapaus pysyy mittasuhteiltaan ja syy-yhteyksiltään oikeissa kehyksissä.

Suomalaisen yhteiskunnan ja hallinnon valvontaa ei voi kutsua aukottomaksi.

Jokainen rakentamisen kanssa tekemisiin joutunut tietää, että ala on viimeistä piirustusta myöten valvottua. Järjestelmä on työläs ja kallis, mutta sen tulokset ovat surullisen huonoja. Ei ole mitenkään harvinaista, että jopa aivan uusi rakennus joutuu remonttiin karkeiden virheiden takia.

Poliisi tekee hyvää työtä, mutta lain ja järjestyksen valvonta on kaukana kattavasta. Rikostilastot kaunistuvat, kun kansalaiset oppivat, ettei poliisille kannata ilmoittaa tapauksia, joille virkavalta ei kuitenkaan tee mitään. Maan korkein poliisijohto pohtii avoimesti julkisessa sanassa, kuinka paljon rikosten selvitysastetta olisi laskettava rahoituksen niukkuuden takia. Tämä on lain säätämien tehtävien sovittamista lainsäätäjien määrittelemiin voimavaroihin.

Kaikkein kummallisin on tapa, jolla julkinen valtaa hellii niin kutsuttua harmaata taloutta. Tiedossa on, että kyse on miljardien eurojen menetyksistä verotuloissa ja monimuotoisesta muusta rikollisuudesta. Lait ja säädökset ovat olemassa, mutta määrätietoiset toimet harmaata taloutta vastaan ovat merkillisen vaikeita toteuttaa. Valvonta vuotaa kuin seula tai sitä ei ole ollenkaan.

Valvontakulttuurin puutteisiin on varmasti monia syitä. Myönteisimpiin kuuluu suomalainen luottavainen sinisilmäisyys, jota röyhkeimmät käyttävät sumeilematta hyväkseen. Suurempi vaikutus on tänä päivänä kuitenkin julkealla poliittisella teatterilla, joka vähitellen henkisesti korruptoi hallinnon. Kun ylimmät poliittiset päättäjät vierittävät virkakoneistolle tehtäviä ja vastuuta ilman edellytyksiä huolehtia niistä, jäljelle jäävät vähitellen vain kulissit, jotka ovat olemassa pelkästään paperilla ja powerpointeilla.

Osaava ja sitoutunut virkamieskunta on kuulunut ja kuuluu yhä suomalaisen yhteiskunnan peruskiviin. Hyvä hallinto on yksi tärkeistä menestystekijöistämme, mutta näin ei välttämättä jatku. Jos poliitikot jatkavat kulissien rakentamista, heidän on parasta varautua siihen, että ennen pitkää töihin jäävät vain ne, joille riittää työn teeskentely. Jatkuva ristiriita vastuun ja sen kantamisen keinojen kesken saa tunnollisen ihmisen hakemaan vaihtoehtoja tai hän uupuu taakan alle.

Valvira on syyllistä hakevalle helppo maali, koska se on riittävän pieni ja selkeärajainen. Valvonnan virheet on toki tutkittava perusteellisesti, mutta vastuun ketjua on kuljettava myös ylöspäin. Valviran tapauksesta tulee todella tärkeä, jos se herättää keskustelun valvovien viranomaistemme toiminnasta yleensä ja poliittisen päätöksenteon vastuullisuudesta.

Valviran tehtävissä on kyse kansalaisten hengestä ja terveydestä, mikä näyttää tekevän viraston työstä erityisen mielenkiintoisen kohteen julkiselle sanalle. Samat perusteet olisi kuitenkin seurata myös esimerkiksi rakennusvalvonnan, poliisin tai harmaan talouden torjunnan tuloksia.

Hannu Ollikainen
vastaava päätoimittaja

Pääkirjoitus Lääkärilehdestä 4/2012 (27.7.2012).

 

Edellinen Seuraava Lisää kommentteja  
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Uusimmat kommentit

Valkoisen takin suojassa24.11.2014

Lääkäriä ohjaavat myös sisäiset sidonnaisuudet21.11.2014

Tulkoon vaikeus!20.11.2014

Keltaisessa vuoristoradassa17.11.2014

Hyvän puolesta pahaa vastaan13.11.2014

Heidän ebolansa, meidän pelkomme13.11.2014

Voisivatko potilaat pelastaa kliinisen tutkimuksen?10.11.2014

Engagement Counts06.11.2014

Miksi kandi haluaa kirurgiksi?03.11.2014

Miksi ebolaa ei saada kuriin?30.10.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014