Etusivu » Kommentti

Mikä oikeuttaa terveydenhoidon pakkotoimiin?
Julkaistu 20.02.2012 09.21

Tammikuun kommentissani pohdin ”terveyskäyttäytymisen ongelmaa”: miten saada ihmiset huolehtimaan omasta terveydestään? Tänään kysyn, mikä oikeuttaa pakottamaan tähän. Suomalaisessa yhteiskunnassa kunnollista keskustelua lääketieteen eettisistä kysymyksistä ei ole käyty sitten Martti Lindqvistin kuoleman. Kiistanalaisia käytäntöjä otetaan käyttöön asiantuntijoiden ja poliitikkojen hiljaisen toiminnan seurauksena. Esimerkiksi laajamittaisista sikiöseulonnoista ei puhuta avoimesti edes siinä määrin, että odottavat äidit itse tietäisivät, millaisia seurauksia tutkimuksella heille ja sikiölle on.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan lakiesitystä terveydenhuollon erilaisista pakkotoimista. Ajatus kansalaisten vapaasta valinnasta on terveysvalistuksessa ja -käytännöissä lisääntynyt. Oma vaikutelmani kuitenkin on, että suomalainen mentaliteetti terveyden edistämisessä on, että jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Pakottamispäätöksiä on historian eri vaiheissa tehty tunteella: mieleltään sairaiden tai muuten oudosti käyttäytyvien ihmisten läsnäolo on ahdistavaa; poissaolo on oiva keino hallita terveiden ahdistusta. Nykykäsityksen mukaan esimerkiksi psykiatristen pakkotoimien tulee olla viimeinen keino silloin, kun se on välttämätöntä potilaan tai muiden turvallisuuden vuoksi. Alice Keski-Valkaman väitöskirjan mukaan niitä kuitenkin käytetään monissa suomalaisissa sairaaloissa yhä rutiininomaisesti.

Yhtenä osana pakkotoimiin liittyvää lakiesitystä ovat raskaana olevat päihdeongelmaiset äidit, joita kaavaillaan osaksi pakkotoimia. Terveyskäyttäytymisen ongelma tiivistyy näihin äiteihin, jotka herättävät nykymaailmassa erityistä ahdistusta. Sivistysyhteiskunnassa ihan jokaisen kansalaisoikeuksien rajoittamiseen on kuitenkin suhtauduttava varautuneesti. VTM Anna Leppo väitteli hiljan aiheesta. Leppo esittää, että sikiön terveyden vaalimisesta on nyky-yhteiskunnassa tullut aiempaa keskeisempi arvo. Suomessa suositellaan raskaana oleville naisille varmuuden vuoksi täydellistä raittiutta, koska vähäisen alkoholin käytön vaikutuksista sikiöön ei tarkkaan tiedetä. Tätä epätietoisuutta ei suomalaisessa terveysvalistuksessa kuitenkaan avoimesti ilmaista toisin kuin vaikkapa Tanskassa. Leppo esittää, että nykykeskusteluissa, joissa ”uhrin” näkökulma on entistä enemmän esillä, sikiö on ihanteellisen viaton uhri. Sen suojelu oikeuttaa pakkotoimien kaavailun. Tottakai ajattelussa on perää. Tunnetasolla olisi muitta mutkitta helppo sulkea nämä ”ongelmaäidit” itseltään suojattuun tilaan, jossa he eivät pääse vahingoittamaan syntyvää lasta.

Pakotan itseni kuitenkin ajattelemaan systemaattisemmin. Miten on mahdollista, että samoilla äideillä, joille suunnitellaan pakkohoitoa sikiön elämän nimissä, on monen viikon ajan oikeus syntyvän lapsen lopettamiseen lääkärikunnan avustuksella? Miksi päihdeongelmaisten äitien sikiöitä halutaan vaalia, mutta sikiöseulonnoissa mahdollisesta vammaisuudesta ”kiinni jääneitä” sikiöitä ei haluta? Viattomien ihmisen alkujen vahingoittamisen ajatteleminen ahdistaa. Yhtälailla ahdistaa ajatella yhteiskuntaa, jossa entistä hienovaraisemmilla keinoilla hiljaisesti yhä valikoidaan elinvoimaisia yksilöitä tervettä kansakuntaa edistämään.

Kaisa Ketokivi

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori, joka toimii sosiologian alan tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa ja New York University:ssä. Ota yhteyttä: kaisa.ketokivi@helsinki.fi

Keski-Valkama A. The Use of Seclusion and Mechanical Restraint in Psychiatry - A Persistent Challenge over Time. Vaasa 2010.

Leppo, A. Precarious Pregnancies. Alcohol, Drugs and the Regulation of Risks. Helsinki 2011.

 

Edellinen Seuraava Lisää kommentteja  
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat kommentit

Terveydenhuoltoa kehittämällä pidennetään työuria23.10.2014

Lastenpsykiatrinen 3D-ultra20.10.2014

Sote-uudistuksen on perustuttava tulevaisuuden tarpeisiin16.10.2014

Sosioekonomiset tekijät ja syöpä16.10.2014

Balladi turhautumisesta ja voimattomuudesta13.10.2014

Psykoterapian muuttuvat maisemat10.10.2014

Terveystarkastukset työterveyshuollossa – turhaa työtäkö?09.10.2014

Diagnoosina epäoikeudenmukainen kohtelu06.10.2014

Työ- ja eläkeuraoppia Akavalle02.10.2014

Kyllin hyväksi lääkäriksi02.10.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014