Etusivu » Kommentti

Eläkeikää tulee nostaa nopeasti
Julkaistu 23.02.2012 12.22

Kun Haniassa kuuluu kanuunan pauke, kuuluu se kohta myös meillä, kirjoittaa Kreetan Rethymnonissa asuva anestesiologian ylilääkäri Karen Politis Lääkärilehden blogissa. Hän kertoo, kuinka sairaanhoitajien palkkoja on yksipuolisesti laskettu 1 000 eurosta 600:aan, ja odottaa pian myös lääkärien palkkoja laskettavan. Syy on hyvin yksinkertainen: työnantajalla ei ole rahaa. Eivätkä suomalaisetkaan ole kovin innokkaita hänen työnantajalleen rahaa lähettämään.

Kun Kreikassa kuuluu kanuunoiden pauke, onko mahdollista, että se pian kuuluisi Suomessa? Kreikka on elänyt yli varojensa. Suomi onnistui vähentämään valtionvelkaa vuodesta 1995 aina vuoteen 2008. Nyt olemme samassa veneessä muiden länsimaiden kanssa. Jopa 15 prosenttia Suomenkin budjetista – 7 000 miljoonaa euroa – rahoitetaan velkarahalla tänä vuonna, ja velkaantuminen vain jatkuu. Maksu lankeaa seuraavalle sukupolvelle. Heidän tulee kyetä maksamaan nyt eläköityvien yli varojen eläminen ja eläkkeet. Riittääkö siihen halua tai onko se edes mahdollista?

Kreikassa poliitikot eivät ole onnistuneet kääntämään kehitystä kantavalle pohjalle. Suomessakin on vaikea löytää poliitikkoa, joka kertoisi, miten ja mistä seitsemän miljardia euroa tulisi kuroa kiinni. Siksi asiasta puhuukin julkisuudessa virkamies Raimo Sailas.

Kaikkiaan olemme onnistuneet taloudenpidossa hyvin. Työttömyys laskee yhä ja valtionvelka on hyvin siedettävä muihin EU-maihin verrattuna. Kun rajat kuitenkin ovat peruuttamattomasti madaltuneet, Euroopan kanuunanpauke kuuluu myös meille. Budjetin tasapaino edellyttää toimia, jotka vaikuttaisivat myös terveydenhuollon toimintaedellytyksiin.

Kestävyysvajeen ohella kiistellään eläkejärjestelmän turvaamisen keinoista. Työnantajat eivät suostu vakuutusmaksujen korottamiseen. Jo nyt työnantajat maksavat palkan päälle lähes 25 prosenttia eläkemaksua, ja sen nostaminen vaarantaa kilpailukykymme. Työntekijäpuoli puolestaan näkee, että kategorinen vanhuuseläkeiän nostaminen on turhaa. Työelämässä jaksamiseen tulisi sen sijaan panostaa aiempaa enemmän. Kolmas vaihtoehto – eläkkeiden leikkaaminen – ei ole vielä keskustelussa. Sillä argumentilla ei vaaleja voiteta.

Tänä päivänä eläkkeelle jäävä on keskimäärin terveempi kuin koskaan aiemmin. Kahden viime vuosikymmenen aikana olemme lisänneet ihmisen ikään kaksi tervettä elinvuotta. Kun työeläkejärjestelmä 1962 luotiin, määrättiin eläkeiäksi 65 vuotta. Miehet kuolivat tuolloin keskimäärin 65-vuotiaina ja naiset 73-vuotiaina. Nyt jäämme eläkkeelle keskimäärin 60-vuotiaina ja elämme huomattavasti pidempään. Suomalainen on työelämässä keskimäärin 33 vuotta ja sen ulkopuolella 47 vuotta. Huollettavien määrän suhde työelämässä oleviin kasvaa nopeasti seuraavat 20 vuotta.

Järjestelmiämme tuleekin muuttaa niin, että nuoret valmistuvat työelämään aiempaa nopeammin. Opintotukijärjestelmää tulee rukata nopeaa opiskelua suosivaksi. Työikäisen edellytyksiä jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikään tulee myös parantaa. Siksi työterveydenhuoltoa on parannettava ja työelämää kehitettävä.

Vaikka näissä toimissa onnistuttaisiin, on vaikea perustella, ettei vanhuuseläkeikää tule nostaa nykyisestä 63 vuodesta. Mitä nopeammin tämä väistämätön päätös syntyy, sitä helpompi muutokseen on niiden varautua, joita se aikanaan koskee.

Heikki Pälve
toiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

 

Edellinen Seuraava Lisää kommentteja  
Käynnistä keskustelu aiheesta Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Samasta aiheesta aikaisemmin
Uusimmat kommentit

Palvelutietoa palvelujen tukipalveluista17.04.2014

Poliisi on kaikkien kaveri14.04.2014

Työnohjaus luo tilaa ajattelulle10.04.2014

Tunteet kehon kartalla07.04.2014

Sote-ratkaisu on jättiaskel parempaan 03.04.2014

Potilaan mielipide, vai lääkärin?31.03.2014

Koska byrokratia?27.03.2014

Lento tyhjyyteen24.03.2014

Management by hokema20.03.2014

Kaikki mikä kiitää ei ole ADHD:ta17.03.2014

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2014