Kunnallisvaaleissa pitää puhua terveydenhuollosta
Julkaistu 24.05.2012 13.30
Kataisen hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kuntapalvelujen rakenneuudistuksen koko maassa. Kuntauudistus luo rakenteen, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Valtioneuvoston on määrä ottaa kantaa uudistukseen kesäkuun alussa, kun selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta on valmistunut.
Selvää on, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on ensi syksyn kunnallisvaalien keskeinen teema.
Lääkäriliiton näkemyksen mukaan selvää tulisi olla myös sen, että kaavaillun kuntauudistuksen jälkeenkin kuntakenttä on liian hajanainen terveydenhuollon järjestämisvastuun säilyttämiseksi kunnilla. Suomessa on Euroopan hajautetuin terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu. Kuntiemme keskikoko on noin 16 000 asukasta, kun muualla Euroopassa järjestämisvastuun väestöpohja on yleensä vähintään 400 000 asukasta.
Nykyisen lainsäädännön mukaan kunnan vastuulla on järjestää kansalaisille perustuslaissa turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on varattava riittävästi voimavaroja terveydenhuollon palveluihin, ja terveydenhuollon henkilöstön määrän on vastattava palvelujen tarvetta.
Kunnat eivät ole pystyneet tätä vastuuta kantamaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime lokakuun tietojen mukaan 12 % suomalaisista asuu kunnissa, joissa terveyskeskukset eivät voineet hoidon tarpeen toteamisen jälkeen antaa potilaalle vastaanottoaikaa. Lähes 80 % suomalaisista asuu kunnissa, joissa vastaanottoaikaa terveyskeskuslääkärille joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa. Viidesosa väestöstä joutuu odottamaan yli neljä viikkoa. Viime vuoden lopussa lähes 10 000 potilasta oli odottanut yli kolme kuukautta pääsyä ensimmäiselle poliklinikkakäynnille erikoissairaanhoitoon.
Lääkäriliiton huhtikuussa teettämän väestökyselyn mukaan kansalaisten kokemukset hoitoon pääsyn ongelmista vastaavat viranomaisten lukuja. Kyselyyn vastanneista 60 % oli käyttänyt terveyskeskuksen palveluja edeltävän vuoden aikana. Palveluja käyttäneistä 37 % oli sitä mieltä, että terveyskeskusten ajanvarausvastaanotoille pääsyssä on ongelmia pitkien odotusaikojen vuoksi. Vastanneista 37 % olikin käyttänyt yksityislääkärin palveluita, koska pääsyssä julkiseen terveydenhuoltoon oli ongelmia. Vain 58 % vastaajista oli tyytyväisiä kuntansa terveyskeskuksen palveluihin. Vastaavassa kyselyssä Tanskassa lääkäriinsä tyytyväisten osuus oli 86 %.
Terveydenhuollon ongelmat eivät ratkea nykyisessä järjestelmässä. Lääkäriliitto esittää terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä 5–15 alueelliselle toimijalle, mikä varmistaisi vastuullisen toimijan osaamisen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun tulee olla samalla taholla.
Nykyisenkin lainsäädännön vallitessa on tehtävissä jotakin, vaikka kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista ja rahoitusta koskevasta päätöksenteosta ankarien säästöpaineiden alla. Terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa tehostamalla järjestelmän toimintaa muiden muassa uusilla ja innovatiivisilla tuotantotavoilla.
Lääkäriliitto on linjannut keskeisiksi viesteikseen kunnallisvaalikeskusteluun.
1.Perusterveydenhuollon palvelut ovat lähipalveluja.
2.Kolmessa päivässä perusterveydenhuollon lääkärille.
3.Lääkärit lääkärin töihin.
4.Terveydenhuollon resurssit turvattava.
5.Monipuolinen palvelutuotanto kehittämään toimintaa.
6.Järjestämisvastuuta vahvistettava.
Heikki Pärnänen
johtaja, politiikkatoimiala
Suomen Lääkäriliitto
Pääkirjoitus Lääkärilehdestä 21/2012 (25.5.2012).
| Edellinen | Seuraava | Lisää kommentteja | |
 Käynnistä keskustelu aiheesta |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
