Etusivu » Kommentti

Kivunhoito ei ole kehitysmaiden tasolla
Julkaistu 28.05.2012 11.56

Kiivaana käytävä eutanasiakeskustelu ja sen yhteydessä esitetyt väitteet Suomen kivunhoidon huonosta tasosta ovat huolestuttaneet mediaa ja kansalaisia.

Mihin väitteet Suomen kivunhoidon huonosta tasosta perustuvat? Opioidien kulutuslukuja on käytetty syöpäkivun hoidon mittarina. Suomessa opioidien kulutus on muita Pohjoismaita alhaisempaa. Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, koska niissä ei eritellä opioidien käyttötarkoitusta. Muissa maissa lukuja nostavat mm. opioidien käyttö huumeriippuvaisten hoidossa. Tilastoista ei myöskään ilmene kuinka suuri osa opioidien kulutuksesta kohdentuu syöpäpotilaisiin.

Syöpäkivun hoidon tasoa ei voi arvioida pelkästään opioidien kulutuksella. Myös muut lääkkeet ja toimenpiteet, sädehoidon ja psykososiaalisen tuen saatavuus sekä hoitopolkujen toimivuus ovat tärkeitä.

Huolestuttava tutkimustulos oli se, että suomalaiset lääkärit eivät olisi kiinnostuneita potilaidensa kivusta, koska eivät siitä kysy. Meneekö lääkärin aika syöpäsairauden vaativan hoidon suunnitteluun, jolloin aikaa ei jää kivun arviointiin? Eräs skottilainen kirurgi tosin totesi, että hän saa 12 sekunnissa selville onko potilaalla kipua vai ei. Ehkä varsinainen ongelma ei olekaan kivusta kysyminen vaan pelko siitä, mihin potilaan kipuongelma johtaa. Sen selvittämiseen menee aikaa, joskus voidaan tarvita konsultaatiomahdollisuutta ja osastopaikka. Jos tämä prosessi ei toimi, voi kipuongelma jäädä hoitamatta.

Ehkä kysymys on sittenkin kivun ja muiden oireiden hoidon arvostuksesta. Annetaanko väheneviä resursseja leikkausjonojen lyhentämiseen ja syövän hoitoon vai oireiden lievitykseen? Jos leikkausjono kasvaa, jämähtää sairaalalle Valviran sakko. Jos potilaan kivunhoito jää hoitamatta osastolla, saattaa Valvira saada valituksen, joka mahdollisesti vaikuttaa hoidon tasoon pitkällä viiveellä.

Kivun pelko on tärkeimpiä syitä eutanasiakeskustelun pohjalla. Suomalainen kivunhoito ei ole kehitysmaiden tasoa. Hätkähdyttävät lausunnot kiinnostavat mediaa, mutta suuri yleisö saattaa uskoa asian näin olevan ja vaatii hätääntyneenä armokuolemaa.

HYKS:ssa on jo usean vuoden ajan järjestetty Euroopan kipuviikon aikana ”kivuton sairaala” -projekti, jossa jokaisen sairaalan osastopotilaan kivunhoito arvioidaan. Ehkä tästä pitäisi tehdä kansallinen projekti, jolloin tietäisimme, millä tasolla suomalainen kivunhoito on. Voisimme myös perustaa HYKS:in syöpäpotilaiden kivunhoidon help deskin, jonne potilaat tai heidän omaisena voisivat soittaa. Selvittäisimme hoitavan tahon kanssa ongelman, jolloin saisimme kolmoisvoiton: potilas hyvän kivunlievityksen, koulutusta tarvitsevat opastusta ja me tiedon kivunhoidon ongelmapisteistä toimenpiteiden pohjaksi.

Eija Kalso
LKT, professori Eija Kalso on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani ja HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

 

Edellinen Seuraava Lisää kommentteja  
Osallistu keskusteluun Kerro kollegalle Tulosta

Kerro kollegalle

Lähetä uutinen sähköpostilla


Uusimmat kommentit

Kokonaisvaltaiselle opiskelijavalinnalle on perusteita23.05.2013

Keskiössä on aina potilas20.05.2013

Hallitus pelaa sote-palveluilla valtapeliä16.05.2013

Sensuurisuikale13.05.2013

Kell’ valta on, se itse sitä käyttäköön08.05.2013

Vierivä kivi ei sammaloidu – eikä metsä kasva06.05.2013

Vastakkainasettelujen aikaa02.05.2013

Otetaan selkäydin käyttöön29.04.2013

Vaikuttavuustiedon vähyys on silmiinpistävää25.04.2013

Some haastaa edelleen22.04.2013

Suomen Lääkärilehti
Mäkelänkatu 2, PL 49, 00501 Helsinki
Puh. (09) 393 091, Fax (09) 393 0794
laakarilehti@laakarilehti.fi
© Suomen Lääkärilehti 1998-2013