Paraneeko syövästä – vai paranevatko hoitotulokset?
Julkaistu 19.04.2010 08.29
Suomalaisten syöpäpotilaiden viiden vuoden elossaololuvut ovat Euroopan korkeimpia. Tämä hieno tulos johtuu hyvin järjestetystä, yhteiskunnan kustantamasta terveydenhuoltojärjestelmästä. Syöpäseulonnat, varhainen diagnostiikka ja parhaat hoidot sekä väestön valistuneisuus oireiden merkityksestä ovat johtaneet nykyiseen hyvään tilanteeseen. Vielä 1960-luvulla Suomen luvut olivat muita vauraampia Pohjoismaita alempia, mutta taloudellisten resurssien koheneminen on näkynyt myös syövänhoidon tuloksissa. Varsinkin lapsisyöpäpotilaiden osalta myös pohjoismainen yhteistyö on tasoittanut eroja, kun enenevästi on ryhdytty käyttämään samankaltaisia hoitoprotokollia.
Suomen Syöpäyhdistyksen iskulause: ”Jo puolet paranee syövästään!” alkaa pitää paikkansa. Parantumisen jonkinlaisena yleismittarina käytetty viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on kaikkien syöpien osalta miehillä 61 % ja naisilla 65 %. Tosin syöpäpotilaiden ikäjakaumasta johtuen miespotilaista kuolee 51 % viiden vuoden kuluessa diagnoosistaan. Heistä 37 % kuolee syöpäänsä ja 14 % muihin kuolinsyihin. Naisilla vastaavat luvut ovat 34 % ja 8 %. Syöpärekisteri saa vuosittain kuolintodistustiedot Tilastokeskuksesta. Vuonna 2008 kuoli 19 000 syöpään joskus sairastunutta henkilöä. Heistä 11 000:lla peruskuolinsyyksi oli merkitty syöpä. Siispä 8 000 henkilöä kuoli muuhun kuin syöpäänsä. Osa heistä toki sairasti vielä syöpää, mutta suuri osa oli parantuneita.
Parantumisen määritelmä on hankala. Joissain syövissä, kuten rintasyövässä, ylikuolleisuutta havaitaan aina 20:een seurantavuoteen saakka. Rintasyöpäpotilaiden viiden vuoden elossaololuku (89 %) ei enää kuvaakaan kovin hyvin paranemista, vaan onkin alettu seurata 10 vuoden elossaololukujen kehitystä (80 %). Toisessa ääripäässä on haiman adenokarsinooma, josta kukaan ei parane ja viiden vuoden suhteelliset elossaololuvut ovat 4 %:n luokkaa. Tässäkin syövässä nähdään kuitenkin aktiivisempien hoitojen tuloksena hitaasti kasvava osuus potilaita, jotka selviävät yhden vuoden merkkipaalun yli.
Syövän elossaololuvut paranevat hitaasti, pienin askelin. Ihmehoitoja ei juurikaan ole keksitty. Tärkeintä onkin, että syövän vastaisen taistelun tärkein mittari – syöpäkuolleisuus – on ollut laskussa naisten osalta jo 1950-luvulta lähtien ja miestenkin tupakoinnin vähennettyä 1970-luvulta lähtien.
Vastikään valmistunut työryhmäraportti Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010–2020 linjaa resursointi- ja kehittämistarpeita, jotta Suomi tulevaisuudessakin olisi syövän hoitotulosten osalta maailman kärkimaita.
Kirjallisuutta
EUROCARE (EUROpean CAncer REgistry-based study on survival and CARE of cancer patients) is a cancer epidemiology research project on survival of European cancer patients. Projektin kotisivu: http://www.eurocare.it
Finnish Cancer Registry. Cancer in Finland 2006 and 2007. Cancer Society of Finland Publication No. 76, Helsinki 2009. Taulukko 38. http://www.cancerregistry.fi/tilastot/image_21.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010-2020. Työryhmän raportti 5.3.2010. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1082856&name=DLFE-11085.pdf
Risto Sankila
dos., ylilääkäri
Suomen Syöpärekisteri
| Edellinen | Seuraava | Lisää kommentteja | |
 Käynnistä keskustelu aiheesta |
 Kerro kollegalle |
Tulosta | |
