Epävarmuus jäytää työilmapiiriä
Viime viikkoina olen saanut runsaasti yhteydenottoja kollegoilta, erityisesti HYKS:sta. Kirjeitä, sähköpostia ja puheluja on tullut niin apulaislääkäreiltä kuin senioreilta ja professoreiltakin. Etukäteen olin arvellut liiton puheenjohtajan saavan lähinnä palkkaedunvalvontaan liittyvää palautetta, mutta tämän syksyn aikana on tullut yhtä runsaasti viestejä säästömanian aiheuttaman turhautumisen ja työmotivaation huononemisen myötä. Kollegoilla on hätä omasta työpaikastaan, samalla kun he poliklinikalla ja osastollaan kohtaavat potilaiden huolen ja vaatimukset jonoista, lääkkeistä ja toimenpiteistä. Miten on mahdollista puhua toiminnan supistamisesta, kun poliklinikkajono ei etene enää lainkaan tai kun toimintakyvyn palauttava operaatio luvataan ehkä vuoden kuluttua?