Työnarviointi huolestuttaa valtion lääkäreitä

Valtion virastoissa ja laitoksissa parhaillaan valmisteilla olevat työn vaativuuden arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät eivät riittävästi ota huomioon lääkärin työn erityispiirteitä. Malleissa painotetaan liikaa työoloja, työn fyysistä kuormittavuutta ja alaisten määrää, jolloin lääkärin työn edellyttämä ammattitaito ja vastuu ei saa ansaitsemaansa painoarvoa, todettiin Lääkärikartellin valtionsektorin neuvottelutilaisuudessa 10.11.1997.

Marit Henriksson

Lomautus ja työttömyysturva

Muutaman vuoden tauon jälkeen kunnat ja kuntayhtymät ovat taas alkaneet tasapainottaa budjettiaan lomauttamalla henkilöstöään. Määrät ovat toistaiseksi huomattavasti pienempiä kuin 1990-luvun alussa. Useimmiten lomautuksista on hallinnollinen päätös, joka koskee kaikkia kunnan palveluksessa olevia. Lomautuspäivien lukumäärä on vahvistettu ja lomautuslistat kiertävät henkilöstön keskuudessa kuin lomalistat ikään.

Stina Lundström

Epävarmuus jäytää työilmapiiriä

Viime viikkoina olen saanut runsaasti yhteydenottoja kollegoilta, erityisesti HYKS:sta. Kirjeitä, sähköpostia ja puheluja on tullut niin apulaislääkäreiltä kuin senioreilta ja professoreiltakin. Etukäteen olin arvellut liiton puheenjohtajan saavan lähinnä palkkaedunvalvontaan liittyvää palautetta, mutta tämän syksyn aikana on tullut yhtä runsaasti viestejä säästömanian aiheuttaman turhautumisen ja työmotivaation huononemisen myötä. Kollegoilla on hätä omasta työpaikastaan, samalla kun he poliklinikalla ja osastollaan kohtaavat potilaiden huolen ja vaatimukset jonoista, lääkkeistä ja toimenpiteistä. Miten on mahdollista puhua toiminnan supistamisesta, kun poliklinikkajono ei etene enää lainkaan tai kun toimintakyvyn palauttava operaatio luvataan ehkä vuoden kuluttua?

Kati Myllymäki

Pääluottamusmies Bino Hæggström: Peruspalkka ja varallaolokorvaukset paremmiksi!

Tämän neuvottelukierroksen tärkeimmät tavoitteet ovat Uudenmaan sairaanhoitopiirin koordinoivan pääluottamusmiehen Bino Hæggströmin mielestä lääkärien peruspalkan korottaminen ja varallaolokorvausten saaminen työaikalain mukaisiksi. - Vastavalmistuneen lääketieteen lisensiaatin nykyinen jopa alle 10 000 markan jäävä kuukausipalkka ja erikoislääkärin noin 20 markan tuntikorvaus kotipäivystyksestä ovat naurettavan huonot. Kukaan tavallinen ihminen ei usko, että lääkärien palkka voi olla näin alhainen.

Marit Henriksson

Akavan tulovero- ja palkkatavoitteet: Kaikille sama prosentti

Akavan tärkeimpänä tavoitteena tulopoliittisissa neuvotteluissa on tehdä koulutus ja vastuun kantaminen nykyistä kannattavammaksi. Tällä kierroksella on korkeasti koulutetuille saatava vähintään yhtä suuri prosentuaalinen nettopalkan nousu kuin muille palkansaajille.

Lääketiede kiinnostaa mediaa

Tutkijoiden tulisi nykyistä rohkeammin tarjota julkiselle sanalla tietoja tutkimuksistaan, todettiin Lääkäriliiton yhteistyössä Helsingin yliopiston, Duodecimin ja Fennomedin kanssa järjestämällä "Lääketieteellinen tieto mediassa" -kurssilla 24.10.97. Lääketiede kiinnostaa suurta yleisöä, joten tämän tyyppisille uutisille, artikkeleille ja ohjelmille on runsaasti kysyntää. Yhteistyötä toimittajien kanssa oli opiskelemassa suuri joukko lääkäritutkijoita.

Marit Henriksson

Hallituksen kokous 16.10.97: Sopimusneuvottelut etenevät

Lääkäriliiton hallitus totesi lokakuun puolivälissä pidetyssä kokouksessaan neuvottelutilanteen kääntyneen hieman valoisammaksi kuin alkusyksystä näytti. Neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ovat käynnistyneet rakentavassa hengessä ja Akava on sisällyttänyt keskeisiin tulopoliittisiin tavoitteisiinsa lääkärien palkkarakenne- ja työaikauudistuksen toteuttamisen. Lääkäriliiton tavoitteena on saada tällä neuvottelukierrokselle tuntuva tasokorotus lääkärien perustyöajan ansioihin ja liitto voi sitoutua sopimukseen vasta, kun tämä tavoite on saavutettu.

Marit Henriksson

Styrelsenytt den 16 oktober Avtalsförhandlingarna går framåt

Då styrelsen sammanträdde i medlet av oktober kunde den konstatera att förhandlingsläget ljusnat något sedan början av hösten. Konstruktiva förhandlingar har inletts med Kommunala arbetsmarknadsverket och Akava har tagit upp läkarnas lönestruktur- och arbetstidsreform i sina avtalsmål. Läkarförbundets mål är att i denna avtalsrunda få igenom en kännbar nivåförhöjning av läkarnas grundlöner och förbundet kan binda sig vid ett avtal först då detta mål har nåtts.

Lääkäriliiton tavoitteista neuvotellaan

Neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa sairaalalääkärien palkkarakenneuudistuksesta saatiin viimein lokakuun alussa käyntiin ja neuvottelujen pohjana on Lääkäriliitossa laadittu hahmotelma sairaalalääkärien uudeksi virkaehtosopimukseksi. Lääkäriliiton tavoitteena on sairaalalääkärien peruspalkan tuntuva korotus ja palkkauksen painopisteen siirtäminen päivystyksestä perustyöaikaan. Seuraavassa esitellään liiton tavoitteleman sopimusmallin pääpiirteet. Samalla kun neuvottelut etenevät, jatketaan palkkatavoitteiden hiomista liiton hallituksessa ja edunvalvontavaliokunnassa.

Marit Henriksson

Perustelut palkkavaatimuksille vahvat

Lääkäriliitto on asettanut tämän neuvottelukierroksen tavoitteeksi tuntuvan tasokorotuksen saamisen lääkärien perustyöajan ansioihin. Jos joku vielä kysyy miksi, niin seuraavassa pieni katsaus muutamiin tärkeimpiin syihin.

Marit Henriksson

Akava haluaa tuloverotuksen EU-tasolle

Akavan tulopoliittisena tavoitteena on sellainen palkka- ja veroratkaisujen yhdistelmä, joka takaa korkeasti koulutetuille ryhmille sopimuskauden aikana vähintään yhtä suuren prosentuaalisen nettopalkan nousun kuin muille palkansaajaryhmille. Palkansaajien verorasitusta on helpotettava jo ensi vuonna ja lisäksi Suomi tarvitsee selkeän ohjelman, jolla tuloverotus saadaan kilpailukykyiseksi muihin EU-maihin verrattuna.

Kannattaako lääkärin työ taloudellisesti?

Nuorten Lääkärien Yhdistys oli kutsunut minut puhumaan Nuori Lääkäri -päiville 17.10. tällaisesta aiheesta. Vastausta oli mielenkiintoista pohtia. Hippokrateen vala päättyy toteamukseen: "Jos täytän tämän valan, enkä riko sitä, sallittakoon minun nauttia sekä elämästä että taidostani kaikkien ihmisten ikuisesti arvostamana." Vaikka siis lääkärin ammattiin liitettiin Apollon, Asklepios, Hygeia ja Panakeia, niin maallista elämää tai elämän laatua ei suinkaan halveksittu, ei edes muodollisessa kutsumuksen vahvistavassa valassa.

Kati Myllymäki

Kunta ja lääkärikunta

Kaikissa EU-maissa julkinen talous joutuu hakemaan tehokkuutta myös terveydenhuollossa. Keskeisenä keinona on ollut markkinaelementtien ja kilpailun lisääntyvä käyttöönotto terveydenhuollossa tavoitteena lisätä tätä kautta tehokkuutta. Useissa maissa on samalla otettu käyttöön julkisia palveluja täydentäviä yksityisiä terveysvakuutuksia.

Kari Pylkkänen

Suomen Lääkärilehden 75-vuotisjuhlan lahjoitusvarat jakoon

Suomen Lääkärilehti toivoi 75-juhliensa alla, että lahjojen sijasta onnittelijat lahjoittaisivat varoja käytettäväksi Suomen lähialueiden eli Karjalan, Inkerin ja Viron lääkärien jatkokoulutukseen.

Päivystyspisteet polarisoituvat - mitä tehdä muulle työpaikkapäivystykselle?

Lääkärien päivystys on jakautumassa yhä selvemmin aktiivipäivystykseen ja toisaalta vapaamuotoiseen päivystykseen, kun taas muun työpaikkapäivystyksen osuus vähenee. Työsidonnaisuus on muussa työpaikkapäivystyksessä usein suurta ja myös työaikalain soveltaminen tähän päivystysmuotoon on monin tavoin ongelmallista. Eräänä mahdollisena tulevaisuuden näkymänä on noussut esiin mahdollisuus vähitellen siirtyä vain kahdenlaiseen päivystysmuotoon.

Marit Henriksson

Paikallisosastojen johto pui neuvottelutilannetta

Paikallisosastojen puheenjohtajat ja tiedotusvastaavat olivat koolla Lääkäriliitossa 9.10.97 käsittelemässä tulevan neuvottelukierroksen tavoitteita ja järjestöllisiä tukitoimia. Palkkatavoitteiden todettiin muokkautuneen konkreettisempaan suuntaan ja liitossa valmisteltu hahmotelma uudeksi sairaalalääkärien sopimukseksi sai kokouksessa myönteistä palautetta. Myös neuvottelijoilla oli positiivista kerrottavaa: Neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on viimein saatu käyntiin ja niitä on käyty rakentavassa hengessä.

Pohjoismaista vuoropuhelua lääkärin etiikasta

Suomen Lääkäriliitto isännöi lokakuun alussa Pohjoismaiden lääkäriliittojen etiikkaseminaaria, jossa liittojen eettisten kysymysten valiokunnat perinteisesti vaihtoivat kuulumisia ja keskustelivat ajankohtaisista lääkärin etiikan kysymyksistä. Seminaareja on järjestetty kahden vuoden välein 1980-luvun alusta lähtien. Tällä kertaa aiheena olivat mm. kansalliset tutkimuseettiset komiteat, huumeiden käyttäjien hoito ja geneettinen seulonta.

Lapset liikkeelle

Eduskunnan sivistysvaliokunta järjesti yhdessä Armas Valste -yleisurheiluklubin kanssa 1.10.1997 seminaarin "Liikettä lapsiin - valistusta vanhemmille - terveyttä ja nautintoa nuorisolle". Väestön lisääntyvä ylipaino-ongelma, nuorison päihteiden käyttö, raportit varusmiesten kehnosta kunnosta ja nuorten työntekijöiden fyysisestä heikkoudesta ovat hätkähdyttäneet paitsi urheiluseurojen valmentajia, myös opettajia ja lääkäreitä. Kuinka maailman terveimmistä vauvoista kehitetään läntisen maailman nopeimmin eläkkeelle lähtevät työntekijät, on myös rahanarvoinen kysymys. Parin viikon takaisessa Työeläkelaitosten Liiton ja Fennomedin yhteisseminaarissa pohdittiin työkyvyn ylläpitoa ja eläkkeelle lähtemisen hintaa ja ajankohtaa. Keskusteluissa emme hoksanneet lähteä varhaisvaiheesta eli jo leikki-iän merkityksestä liikuntatottumusten ja terveiden elämäntapojen oppimisessa.

Kati Myllymäki

Akava vaatii prosentuaalisia palkankorotuksia

Akava edellyttää, että seuraavassa tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa korkeasti koulutetut ammattiryhmät saavat vähintään yhtä suuren prosentuaalisen nettopalkkojen korotuksen kuin muut palkansaajat. Veronalennukset on suunnattava myös ylempiin tuloluokkiin siten, että rajaveroja alennetaan yhtä suurella prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa.

Marit Henriksson

Akavalaiset myönteisempiä Emulle kuin muut palkansaajat

Akavalaiset suhtautuvat Suomen Emu-jäsenyyteen eri tutkimusten mukaan myönteisemmin kuin muut palkansaajat. Eurooppalainen Suomi ry:n elokuussa tekemässä haastattelussa työväestöstä myönteisesti suhtautui 33 prosenttia ja kielteisesti 48 prosenttia. Toimihenkilöiden joukossa kannattajia oli 47 prosenttia ja vastustajia 37 prosenttia. Johtavassa asemassa olevista ja yrittäjistä 63 prosenttia kannattaa ja 24 prosenttia vastustaa Emua.