Yksityislääkärit sote-uudistuksessa

Tarvitaanko julkisen ja yksityisen terveyspalvelujen tuotannon vastakkainasettelua? Aiheesta järjestettiin seminaari Lääkäriliitossa. Julkinen terveydenhuoltomme on tuotettu lähes kokonaan julkisten tuottajien toimesta. Täydentävät palvelut on tuottanut yksityinen. Seminaarissa useampi luennoitsija piti vastakkainasettelua turhana. THL:n johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson piti vastakkainasettelua koko järjestelmän tuottavuutta alentavana. Toimivin menetelmä palvelujen saatavuuden parantamiselle olisi yhteistyö. Luodaan sellainen järjestelmä ja terveysmarkkina, jossa julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla on kaikilla aidosti samanlaiset mahdollisuudet tuottaa haluttuja ja toisiaan täydentäviä palveluja. Ex-ministeri Osmo Soininvaaran mukaan järjestäjien haluamien palvelujen sisällön määrittely eli ns. "palvelukorin" luominen mahdollistaisi tasavertaiset terveysmarkkinat kaikille halukkaille palveluntuottajille. Kaikkien ei tarvitsisi tuottaa kaikkea, vaan tarvetta olisi sekä pienemmille että suuremmille palveluntuottajille. Malli toimisi sekä perusterveydenhuollossa että avoerikoissairaanhoidossa. Pienyrittäjälääkärit sopivat hyvin palveluntuottajiksi. Tosin tällä hetkellä näyttää siltä, että päättäjiemme puoluepoliittiset intressit ohjaavat sote-päätöksentekoa niin, että rakenteilla on jo aikansa elänyt julkinen monopoli.

Kia Pelto-Vasenius

Vuosi nolla anno sote

Vuosi nolla anno sote

Kaukana synkässä pohjolassa asuu omasta tulevaisuudestaan huolestunut kansa. Kansakunnan tulevaisuus on uhattuna. Maailmanmarkkinoiden puristuksessa vientituotteet eivät käy kaupaksi, ikääntyvä kansanosa kasvaa ja sen tiedetään vaativan tulevina vuosina runsaasti hoivaa ja huolenpitoa. Vuosien ajan kansakunnan johtajat ovat olleet neuvottomia näiden ongelmien edessä, varojen tarve on tuntunut loputtomalta ja rahat ovat olleet loppumassa. Useampikin hallitus oli nostanut kädet pystyyn tämän ongelman edessä. Kansakunta odotti messiasta.

Arto Virtanen

Sähköiset järjestelmät kehittyvät

Tanskalainen käytettävyysasiantuntija Jakob Nielsen esitti vuonna 1993 hyvän käyttäjäkokemuksen kriteerit: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja miellyttävyys. Nämä kannattaa pitää mielessä, kun tietojärjestelmää kehitetään. Jos kriteereitä ei huomioida, järjestelmästä tulee käyttäjän kannalta raskas, eikä tällä silloin ole motivaatiota käyttää järjestelmää niin, että siitä saisi parhaan mahdollisen hyödyn. Järjestelmän tulee olla helposti opittava, jotta perehtyminen onnistuu sujuvasti. Järjestelmän on oltava tehokas, jotta se ei aiheuta turhaa viivettä työskentelyyn. Tarvittaessa käytettävissä tulisi olla oikopolkuja. Muistettavuus vähentää käyttäjän muistikuormaa. Loogisella järjestelmällä virheitä ehkäistään, sen sijaan että niistä tuotettaisiin jälkikäteen virheilmoituksia. Kun järjestelmän käyttäminen on miellyttävää, käyttäjä jaksaa todennäköisemmin kirjata oikein rakenteisen tekstimuodon – työ, jota usein varsinkin aluksi pidetään raskaana. Näiden näkökohtien toteutuminen myös lisää potilasturvallisuutta.

Noora Ritamäki

Tulevaisuuden lääkärit

Tulevaisuudessa työpaikkoja on melko varmasti vähemmän kuin nyt, tai ainakin ne ovat erilaisia. Lääkäreillä kuitenkin tulee olemaan töitä, mikäli on uskominen Helsingin Sanomien 27.9. tekemää listausta. Lehti arvioi ja listasi tulevaisuuden työvoimatarpeita, ja edelleen tarvittavien ammattiryhmien listalta löytyivät sekä erikois- että yleislääkärit. Silti meidänkin työnkuvamme muuttuu, ja olisi suotavaa, että pystyisimme itse vaikuttamaan tähän muutokseen. Listassa oli mainittu myös terveydenhuollon erityisosaajat. He saattavat olla juuri niitä henkilöitä, jotka muuttavat työskentelytapojamme.

Kristiina Aalto

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030