Ei työ tekemällä lopu

Lääkäreiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista kannetaan huolta useissa maissa. Työtunteja on paljon ja lääkärit kärsivät muita akateemisia ammattiryhmiä enemmän stressiin liittyvistä psyykkisistä ongelmista. Työhyvinvointia uhkaavat ja jaksamista tukevat asiat ovat pääsääntöisesti samoja sekä nuorilla että vanhoilla lääkäreillä, mutta vastavalmistuneen lääkärin uraan liittyy erityispiirteitä, joiden takia nuoren lääkärin jaksamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Eveliina Ronkainen

Päteviä lääkärijohtajia tarvitaan aina

Lääkäri haluaa lääkärijohtajan (Lääkärilehti 10/2014), vaikka paineita lääkärijohtajien korvaamiseen niin sanotuilla ammattijohtajilla on. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan kliinistä työtä tekevän lääkärin esimiehen tulee kuitenkin olla lääkäri - vastuu kliinisestä toiminnasta ja valta tehdä siihen vaikuttavia päätöksiä tulee olla samalla henkilöllä. Miten siis huolehdimme, että päteviä lääkärijohtajia riittää tulevaisuudessakin?

Veli-Pekka Puurunen

Järjestelmien sietämätön hitaus

Kansallisen terveysarkiston (Kanta) tietojärjestelmäpalvelujen rakentaminen ja käyttöönotto etenevät. Määräaika Potilastiedon arkistoon liittymiselle oli viime syyskuussa, mutta siihen kykeni vain kolmasosa julkisen terveydenhuollon yksiköistä. Yliopistosairaaloista yksikään ei ole vielä kokonaisuudessaan liittynyt arkistoon.

Marjo Parkkila-Harju

Jokaisella on vastuunsa

Kansalaiset haluaisivat päästä tutkimuksiin sujuvasti ja saada hyvää, nopeasti parantavaa ja parasta hoitoa, mieluiten heti ja vieläpä toisten kustantamana. Heitä eivät juurikaan kiinnosta ne kustannukset, joista ei itse tarvitse huolehtia. Suomalaiset on totutettu siihen, että terveydenhuolto on näennäisesti lähes "ilmaista". Tutkimusten mukaan 10 % väestöstä kuluttaa 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon resursseista ja 90 % väestöstä vain 20 %. Palveluja vähän käyttävät kansalaiset rahoittavat veroillaan valtaosan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle työllisten määrä laskee eikä nykyinen terveydenhuollon rahoitusmalli enää toimi.

Kia Pelto-Vasenius

Kliinisen työn osaaminen näkyviin palkassa

Sairaalatyössä lääkärien palkkaus perustuu nimikkeisiin. Käytännössä positiivinen palkkakehitys on nykyisinkin useimmiten mahdollista vain siten, että hallinnollinen vastuu lisääntyy ketjussa erikoislääkäri-osaston-/apulaisylilääkäri-ylilääkäri. Tämä on johtanut ja voi vieläkin johtaa siihen, että esimiestehtäviin etenee kollegoja, joiden pääasiallinen mielenkiinto kohdistuu johtamistehtävien sijaan kliiniseen potilastyöhön. Erikoislääkärien palkkausta olisikin kehitettävä siihen suuntaan, että kliinisen työn osaaminen näkyisi myös palkkauksessa.

Jarkko Kirjavainen

Seniorit meidän kaikkien asialla

Arkkiatrin mukaan lääkäriys ei ole pelkästään ammatti, vaan elämäntapa. Siksi on ymmärrettävää, että monet kollegat jatkavat lääkärin töitä eläkkeelle jäätyäänkin. Tämä yksilöllisesti räätälöitävä mahdollisuus hyödyntää pitkää kokemusta ja laajaa osaamista on varmasti niin potilaiden kuin lääkäreiden parhaaksi.

Kari-Pekka Martimo

Terveydenhuollon normitalkoot?

Valtuuskunnan edellisessä kokouksessa Lääkäriliitto sai tehtäväksi miettiä terveydenhuollon normitalkoita. Aiemmin, jo vuonna 2009, valtiovarainministeriö oli asettanut normitalkoisiin työryhmän tavoitteenaan vähentää kuntien sääntelyä. Myöhemmin ns. rakennepaketissa pyrittiin karsimaan kuntien tehtäviä - säästötavoite oli miljardi euroa. Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää. Osa lienee päällekkäisiä ja ainakin olisi syytä selvittää onko näin. Terveydenhuoltoa, kuntoutusta ja sairaanhoitoa sääteleviä lakeja on vähintään 80 ja asetuksia sitäkin enemmän. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on vähintään 250 normia ja tehtävää.

Kristiina Aalto

Kohti jäsentä

Sote-lakiesitys annettiin viime viikolla eduskunnalle. Jos laki annetaan, rakennetaan lähivuosina uudet terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisorganisaatiot. Monet lääkärit siirtyvät työskentelemään uusiin, entistä suurempiin yksiköihin ja muuttuneisiin toimintaympäristöihin. Lääkärien osaamista ja johtajuutta tarvitaan sekä uudistuksen toteuttamisessa että syntyvien organisaatioiden toiminnassa.

Tuula Rajaniemi

Onko etälääkäri tulevaisuuden lääkäri?

Oletko koskaan tutkinut valokuvaa ystäväsi ihomuutoksesta? Entä ottanut puhelimitse kantaa hengitystieinfektion hoitolinjoihin? Mikäli vastasit kyllä, olet ollut etälääkäri. Lääkärin vastaanoton määritelmä on laajentunut. Sähköinen asiointi lisääntyy koko ajan, ja lääkärin etävastaanotollekin pääsee mobiilisovelluksen välityksellä kotisohvalta. Lääkäriliitossa on tänä vuonna pohdittu erityisesti etälääkärin työtä. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi hiljattain päivitetyn suosituksen sähköisestä viestinvaihdosta potilas-lääkärisuhteessa. Liitto on jo aiemmin julkaissut eettisen ohjeistuksen telelääketieteeseen. Potilas-lääkärisuhteen luottamuksellisuus ja lääkärin vastuu potilaan hoidosta ovat keskeiset periaatteet myös etälääketieteessä.

Eveliina Ronkainen

Voima sisällämme

Julkisen sektorin talouskurimus ei helpotu. Tulevan vuoden aikana toimintaa joudutaan taloudellisen tilanteen vuoksi supistamaan monin paikoin. Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän hoitoa saaneita potilaita ja potilaiden hoitoon pääsyn vaikeutumista.

Juuso Tamminen

Voihan palvelutapahtuma

Kansallisen terveysarkiston (Kanta) tietojärjestelmäpalvelujen rakentaminen ja käyttöönotto etenevät. Sähköinen lääkemääräys on jo kattavassa käytössä. Potilastiedon arkiston käyttöönotot ovat alkaneet tänä vuonna. Määräaikaan syyskuun alkuun mennessä arkistoon ehti liittyä vain noin kolmasosa terveydenhuollon yksiköistä.

Marjo Parkkila-Harju

Monikanavaisen rahoituksen aiheuttama paperityö turhauttaa

Sote-uudistusprosessin yhteydessä ei ole vielä kovinkaan paljon keskusteltu terveydenhuollon rahoitusvaihtoehdoista. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustettiin viime vuonna työryhmä arvioimaan vaihtoehtoja terveyspalveluiden monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi. Nykyinen rahoitusmalli yhdistettynä hajautettuun terveydenhuollon järjestämisvastuuseen on johtanut osaoptimointiin kaikkialla. Lopputulos ei ole välttämättä kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen.

Jarkko Kirjavainen

Tieteen ahdinko

Kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus vähenee jyrkästi. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen kirjoitti tästä syöksykierteestä kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien puolesta lokakuussa Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla (1). Ensi vuoden budjettiin on ehdotettu yli kolmanneksen leikkausta valtion tutkimusrahoitukseen, jolloin rahoitus pienenisi 31 miljoonasta 20 miljoonaan euroon. Päätös heikentäisi oleellisesti kliinikkotutkijoina toimivien lääkäreiden mahdollisuuksia tutkimustyöhön. Kliinistä tutkimusta tekevät lääkärit tuovat uutta tietoa potilaiden hoitoon edistäen hoidon vaikuttavuutta.

Kristiina Aalto

Ensihoidon uudistukset etenevät

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti lokakuun alussa seminaarin, jossa tarkasteltiin terveydenhuollon uudistuneen lainsäädännön vaikutuksia ensihoitopalveluun. Tämä terveydenhuollon osa-alue on pieni, mutta kuntapäättäjillä on siitä voimakkaita mielipiteitä. Matti Vanhasen II hallitusohjelman ansiosta palvelukonseptin kehittämiseen panostettiin, ja tulokset alkavat nyt näkyä. Vaikka terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ei säädetty terveydenhuollon yleisestä järjestämisestä tai rahoituksesta, ensihoitopalvelun osalta tehtiin poikkeus. Vaikuttavia muutoksia tehtiin kaksi: toiminnan järjestämisvastuu siirrettiin leveämmille hartioille kunnilta sairaanhoitopiireille ja ensihoidon sisältö ja tavoitteet määriteltiin sairaanhoitopiirien vahvistamilla palvelutasopäätöksillä. Yhteneväiset laatimisperusteet on kirjattu myöhemmin annettuun asetukseen ensihoitopalvelusta (340/2011).

Tom Silfvast

Sairaan hyvä työkyky

Eläkeiästä on nyt päästy sopimukseen, jonka mukaisesti suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä palautetaan 65 vuoteen. Onnistuessaan tällä muutoksella pidennetään suomalaisten työuria ja nostetaan työssä käyvien keski-ikää.

Kari-Pekka Martimo

Vaikuta Lääkäriliitossa

Lääkäriliiton jäsenenä voit toimia liiton valtuuskunnassa, hallituksessa, jaoksissa, valiokunnissa, paikallisosastoissa ja alaosastoissa. Näiden lisäksi liitolla on mm. laatuneuvosto, lääkäripalvelujen markkinoinnin valvontalautakunta ja luottamuslääkäritoiminta. Tunnetko tämän toiminnan?

Marjut Laurikka-Routti

Kyllin hyväksi lääkäriksi

Otin viikonloppuna vastaan lääkärinvalan Oulussa, opiskeluaikojeni muistorikkaassa ympäristössä. Lähes sata vastavalmistunutta lääkäriä vannoi siellä valan juhlallisissa puitteissa.

Tuula Rajaniemi

EVO-rahan pitäisi seurata erikoistuvaa lääkäriä

Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt elokuun lopussa lausuntokierrokselle luonnoksen uudeksi laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Sote-järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2015 ja uudet sosiaali- ja terveysalueet aloittaisivat toimintansa viimeistään vuonna 2017. Luonnoksen mukaan valtion maksamat EVO-korvaukset säilyisivät suurelta osin ennallaan. Erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen siirtyessä vuoden alussa opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön koulutuksen tutkintomuotoisuus poistuu. Koulutuksen yliopistollisuus on kuitenkin säilytettävä ja yliopiston roolia koulutuksen suunnittelijana ja laadun varmistajana on vahvistettava.

Eveliina Ronkainen

Terveydenhuollon musta laatikko

Jokaisella terveydenhuollossa toimivalla työntekijällä on muistissaan liuta asioita, joissa potilaan hoidossa kaikki ei mennytkään aivan niin kuin piti. Osa niistä on läheltä piti -tilanteita, osa todellisia haittatapahtumia, joista potilaalle on tullut merkittävät seuraukset. Ongelmat johtuvat joskus yksittäisten työntekijöiden tekemistä virheistä, mutta tarkemmin katsottaessa paljastuu lähes aina ongelmia toimintakulttuurissa tai organisaatiossa. Nämä ongelmat aiheuttavat potilaille haittaa ja kärsimystä, mutta ne myös maksavat selvää rahaa pidentyneinä hoitojaksoina, heikentyneenä työkykynä ja komplikaatioiden jälkihoitona.

Juuso Tamminen

Kaikki lääkärit tarvitsevat johtamiskoulutusta

Hyvä johtaminen on terveydenhuollon toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi päivitetyn suosituksen terveydenhuollon johtamisesta ja lääkärin asemasta terveydenhuollossa kokouksessaan 22.8.2014.

Marjo Parkkila-Harju