Potilaan valinnanvapaus

Suomi on kansantaloudellisesti haasteiden edessä. Monet suomalaiset suuryritykset ovat huonossa tilassa ja talouskriisin - suorastaan laman - myötä suhdanneongelmat kiusaavat. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa tilannetta ja Suomessa tämä näkyy voimakkaammin kuin monissa muissa maissa. Hyvinvoinnin jatkumiseksi kansantalouden pitäisi kasvaa. Se vaatii Suomessa tehokkuutta ja merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin. Palveluketjut olisi saatava sujuviksi ja niihin tarvitaan lisää vaikuttavuutta. Myös terveydenhuollon olisi oltava mukana tässä muutoksessa.

Marjut Laurikka-Routti

Erikoistumaan kohta vain valintamenettelyn kautta

Erikoislääkärikoulutuksen järjestäminen ja ohjaus siirtyy tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. STM:n tavoitteena on saada erikoislääkärikoulutus vastaamaan jatkossa paremmin palvelujärjestelmän tarpeita. Lisäksi pyrkimyksenä on turvata eri erikoisalojen tasapainoinen kehitys vahvistaen samalla yliopiston roolia koulutuksen laadun kehittäjänä. Valtakuntaan on tarkoitus perustaa koordinaatiojaosto, joka arvioi tarvittavia erikoisalakohtaisia koulutusmääriä ja koulutuksen sisältöä suhteessa palvelujärjestelmän tarpeisiin.

Eveliina Ronkainen

Lääkärikoulutuksen muutokset uhka terveydenhuollolle

Lääkäriliitto on nostanut hallitusohjelmatavoitteisiinsa lääkärikoulutuksen laadun turvaamisen, kuten Ronkainen ja Halila pääkirjoituksessaan (s. 1617) kirjoittavat. Lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottoa on kasvatettu vuosituhannen alusta ja merkittävät nostopäätökset koskevat kaikkia. Nurinkurista on, että opetusresurssit ovat vähentyneet 1990-luvulta noin sadalla henkilötyövuodella. Opiskelijamäärien nosto on jo vaikuttanut opetukseen ja tulevien lisäysten vaikutusta voi vain arvailla.

Marjo Parkkila-Harju

Terveydenhuollon rahkeet

Kuunneltuani päivystysraporttia pääsiäispyhien jälkeen mietin, kuinka kauan Suomella on varaa ylläpitää nykyistä terveydenhuollon rakennetta, jossa potilaat voivat käyttää palveluita epätarkoituksenmukaisella tavalla. Somessa ilmeisesti leviää viesti, että erääseenkin päivystykseen kannattaa mennä heti terveyskeskuspäivystyksen sulkeuduttua illalla, ja pienellä jonotuksella pääsee sairaalan lääkärin vastaanotolle. Samaan aikaan sairaalan muut - usein sairaammat - potilaat saavat odottaa, kun jonoa selvitellään ja puretaan. Potilaiden käännyttäminen triage-arvion jälkeen kotiin ja ohjeistaminen menemään omalle terveysasemalle aamulla ei tunnu onnistuvan. Pääasia on, että läpimenoaika on mahdollisimman nopea; päivystyksen potilaat katsotaan ripeästi. Mutta mikä on saavutettu terveyshyöty? Melko usein se, että puhelimitse annettu ohje ottaa särkylääkettä ja nukkua rauhassa aamuun olisi ollut riittävä toimenpide ja paljon inhimillisempi.

Kristiina Aalto

Milloin potilas on potilas?

Maassamme soitetaan vuosittain runsaat kolme miljoonaa hätäpuhelua. Yleiseen hätänumeroon 112 soitettu puhelu ohjautuu avun tarvitsijaa lähimpänä olevaan Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukseen, jossa sitä käsittelee tehtävään koulutettu hätäkeskuspäivystäjä. Hätäkeskuslaitos on valtion virasto, ja se vastaa poliisille, pelastustoimelle ja sosiaali- ja terveystoimelle kuuluvien kiireellisten tehtävien välittämisestä asianomaisille viranomaisille. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä on toiseksi eniten, niitä välitetään ensihoitopalvelun yksiköille vuosittain runsaat 700 000.

Tom Silfvast

Vaikuta Lääkäriliitossa

Lääkäriliitto on jäseniään varten ja ajaa heidän asiaansa. Liiton strategiassa liitto suuntaa entistä vahvemmin kohti jäsentä. Jäsenillä on mahdollisuus tulla mukaan toimintaan ja heitä toivotaan mukaan. Liitolla on 15 alueellista valiokuntaa, 3 kullakin yliopistopaikkakunnalla eli erva-alueella. Lisäksi kaikille jäsenille on paikallisosastojärjestelmä ja erikoisaloittain tai erikoisosaamisen mukaan muodostetut alaosastot. Osastoja johtavat johtokunnat, jotka valitaan kaikille osaston jäsenille avoimissa vuosikokouksissa. Vuosikokouksista ilmoitetaan aina Lääkärilehden sivuilla. Valiokuntien jäsenet vahvistaa aina Lääkäriliiton hallitus ja ehdotukset jäsenistä tulevat etupäässä liiton lausunnonantajajärjestöjen kautta.

Marjut Laurikka-Routti

Lääkärit johtamaan

Suomalaisissa yliopistosairaaloissa on käytäntö, jossa ylilääkärien ja osastonylilääkärien virkoihin on pätevyysvaatimuksena dosentuuri. Dosentuurin pätevyysvaatimukset ovat tiedekunnissamme lähes samanlaiset, ja käytännössä edellytetään 20-25 tieteellistä alkuperäisjulkaisua. Väitöskirjan lisäksi pitää siis tuottaa n. 20 muuta julkaisua - tai olla niissä mukana kirjoittajana. Yliopistosairaaloiden ylilääkäreiden ja osastonylilääkäreiden virkojen kelpoisuusvaatimuksena dosentuuri on ollut nähtävästi siksi, että on haluttu korostaa sairaaloiden yliopistollisuutta ja yhteyttä opetukseen ja tutkimukseen.

Juuso Tamminen

Lääkärit johtamaan

Suomalaisissa yliopistosairaaloissa on käytäntö, jossa ylilääkärien ja osastonylilääkärien virkoihin on pätevyysvaatimuksena dosentuuri. Dosentuurin pätevyysvaatimukset ovat tiedekunnissamme lähes samanlaiset, ja käytännössä edellytetään 20-25 tieteellistä alkuperäisjulkaisua. Väitöskirjan lisäksi pitää siis tuottaa n. 20 muuta julkaisua - tai olla niissä mukana kirjoittajana. Yliopistosairaaloiden ylilääkäreiden ja osastonylilääkäreiden virkojen kelpoisuusvaatimuksena dosentuuri on ollut nähtävästi siksi, että on haluttu korostaa sairaaloiden yliopistollisuutta ja yhteyttä opetukseen ja tutkimukseen.

Juuso Tamminen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030