Robottilääketiede

Viimeaikoina on puhuttu joidenkin ammattien katoamisesta uuden teknologiakehityksen myötä. Osa työstä voidaan korvata tekniikalla, jopa roboteilla. Työ tehostuu, kuten tapahtui aikoinaan ensin Fordin ja sitten Toyotan tehtailla. Prosessit viilautuivat sujuviksi, tuotanto kasvoi. Terveydenhuollossakin on paljon tehostamisvaateita ja prosesseja halutaan sujuviksi. Tiettyyn rajaan asti tehokkuusvaatimukset ovat hyvästä, mutta kun tehostaminen ei enää paranna hoitotuloksia, kannattaa varmaan pysähtyä miettimään, mitä ollaan vaatimassa. Sujuvuus olisi hyvästä, varsinkin uusiin ATK-ohjelmiin liittyen, mutta sitä ei ole tässä yhteydessä juurikaan nähty.

Kristiina Aalto

Onko pelko pahempi kuin paukahdus?

Kyse ei ole aselain muutoksesta, josta siitäkin voisi monta juttua kirjoittaa. Kyse on paljon ajankohtaisemmasta terveydenhuollon asiasta, nimittäin valinnanvapaudesta hoitopaikan suhteen. 1.1.2014 alkaen potilaat ovat voineet valita mieleisensä hoitopaikan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Valintahan ei ole täysin vapaa, rajoituksia on hyvän suomalaisen hallintotavan mukaan asetettu. Kansalaisilla on todennäköisesti liian auvoinen kuva vapaasta valinnasta ja pettymyksiäkin ihmisille voi tulla. Potilaan on sitouduttava valitsemaansa hoitopaikkaan vuodeksi, halustaan siirtyä tietyn perusterveydenhuollon yksikön hoitoon on ilmoitettava kirjallisesti 3 viikkoa etukäteen ja matkakustannukset korvataan vain lähimpään vastaavaan hoitopaikkaan. Viimeksi mainittu lienee varsin rajoittava suurten etäisyyksien maassa.

Ulla Palmu

Vaikuttamisen aika on nyt!

Vuodenvaihteen hiljaiselon jälkeen eri tahoilla mietitään kannanottoja Sote-järjestämislain valmisteluryhmän ehdotukseen. Lausuntoaikaa on jäljellä seitsemän viikkoa. Esitetty malli johtaisi useilla alueilla entistä mutkikkaampiin ja eritasoisia uusia hallinnollisia rakenteita sisältäviin ratkaisuihin. Ehdotusta värittää tiukka poliittinen ohjaus. Lain valmisteluryhmänkin näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaille asetetut tavoitteet toteutuisivat paremmin, jos asetetuista reunaehdoista voitaisiin osin luopua.

Tuula Rajaniemi

Kohta raha seuraa potilasta ulkomaille

Suomen terveydenhuollon ongelmana on vaikeus päästä julkisen terveydenhuollon lääkärin vastaanotolle. Myös leikkauksiin jonotusajat venyvät kohtuuttomiksi. Vuonna 2014 voimaan tuleva potilasdirektiivi oikeuttaa potilaat valitsemaan vapaasti hoitopaikkansa EU-valtiossa. Suomalaisella on oikeus saada korvaus verovaroista missä tahansa EU-maassa annetusta lääkärin tai hammaslääkärin hoidosta. Ennakkolupia ei vaadittaisi kuin erityistason hoidoissa. Suomessa on pikaisesti ratkaistava, minkä suuruisen korvauksen potilas saa Suomen rajojen ulkopuolella, mutta EU:n sisällä, annetusta hoidosta. Direktiivi kiirehtii myös tarvetta luoda kansallinen terveydenhoidon palvelukori eli määritys palveluista ja hoidoista, jotka kustannetaan verovaroista.

Marjut Laurikka-Routti

Resertifikaatio - uhka vai mahdollisuus?

Suomessa lääkärin ja erikoislääkärin oikeudet ovat tällä hetkellä elinikäiset, ellei viranomainen rajoita niitä jostain erityisestä syystä. Euroopassa monissa maissa lääkärin toimilupa uusitaan viiden vuoden välein riittävän täydennyskoulutuksen toteuduttua. Täydennyskoulutuksen toteutumista seurataan kerättyjen CME (Continuous Medical Education) -pisteiden avulla, ja luvan uusimisesta huolehtivat erilaiset toimielimet tai järjestelmät. Joissain maissa siitä vastaavat lääkärien omat ammatilliset järjestöt.

Ll Marjo Parkkila-Harju

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030